3 kysymystä: Demin #nuoretmyös vahvistaa Z-sukupolven ääntä
15.9.2020
Kolme kysymystä on Mediakasvatusseuran juttusarja, jossa esitellään tuoreita ja kiinnostavia tutkimuksia, ilmiöitä ja projekteja.
1. Mikä on #nuoretmyös-hanke ja miksi sitä tarvitaan?
#Nuoretmyös on Demin toimituksen vetämä hanke, jonka kautta pyrimme vahvistamaan Z-sukupolven ääntä mediassa ja sitä kautta yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hanketta rahoittaa Media-alan tutkimussäätiö ja sen yhteistyökumppaneita ovat Jyväskylän yliopisto, Erätauko-säätiö sekä Suomen
Partiolaiset.
Z-sukupolven edustajat haluavat osallistua ja vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, mutta samalla perinteisellä medialla on vaikeuksia tavoittaa nuoret. On tärkeää, että nuoria kuullaan yhteiskunnassa, ja journalismi on edelleen olennainen yhteiskunnallisen keskustelun väylä. #Nuoretmyös-hankkeen kautta pyrimme selvittämään nuorten suhdetta journalismiin: Millainen journalismi on nuorille relevanttia? Millaisilla tavoilla nuoret haluavat osallistua journalismiin? Miten nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun voi helpottaa?
Tavoitteena on lisätä nuorten näkymistä mediassa ja tehdä sitä kautta myös nuoria kiinnostavampaa journalismia. Olemme muun muassa toteuttaneet verkkokyselyn nuorten suhteesta journalismiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kutsuneet media-alan ammattilaisia ja nuoria keskustelemaan mediasta Erätauko-keskusteluun, toteuttaneet usean järjestön kanssa #MPkorona-kyselyn koronakevään vaikutuksista nuoriin sekä tehneet uusia journalistisia kokeiluja yhdessä nuorten kanssa.
2. Nosta esiin kolme kiinnostavaa, hankkeessa noussutta havaintoa?
1. Nuorille tärkeitä aiheita pitää käsitellä mediassa nuorten näkökulmasta
Suuri osa nuorista kokee, etteivät perinteisen median sisällöt huomioi heitä. #Nuoretmyös-hankkeen verkkokyselyyn vastasi yli 1600 13–24-vuotiasta ja heistä vain noin yksi viidestä koki, että nuorten ääni kuuluu perinteisessä mediassa hyvin. Yksittäisistä aihealueista vastaajat toivoivat lisää puhetta nuorten näkökulmasta erityisesti ilmastonmuutoksesta, mielenterveydestä, kiusaamisesta ja syrjinnästä sekä koulutuksesta. Moni vastaaja kaipasi paikkansapitävää tietoa sekä muiden kokemuksia itselle ajankohtaisista aiheista – ja nuorten näkökulma koettiin luonnollisesti usein samaistuttavaksi ja kiinnostavaksi.
2. Tarjolla täytyy olla monipuolisia tapoja osallistua
Kun nuorilta kysyttiin, mikä voisi helpottaa heidän osallistumistaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, esiin nousivat etenkin helpot matalan kynnyksen tavat – esimerkiksi anonyymit kyselyt erilaisista aiheista. Moni myös toivoi, että mediat haastattelisivat enemmän nuoria ja antaisivat nuorille mahdollisuuksia tehdä sisältöjä.
Jotta mediasisällöt heijastelisivat mahdollisimman moninaista joukkoa nuoria, osallistumisen tavoissa pitää huomioida erilaiset taustat ja kiinnostuksen tasot. Tarjolla pitää olla helppoja ja nopeita tapoja osallistua – mutta myös mahdollisuuksia enemmän aikaa ja vaivaa vaativaan osallistumiseen. Kysymisen ja huomioon ottamisen rooli on valtava: nuorten näkemyksille täytyy antaa painoarvoa ideointiprosessin alusta asti, pohdittiinpa toimituksissa sitten käsiteltäviä aiheita tai vaikka haastateltavia.
Myös sosiaalisen median palveluissa, kuten Instagramissa, on työkaluja, joilla nuorten näkemyksiä saa kysyttyä helposti. Aloitimme keväällä interaktiivisen juttusarjan Demin Instagram-tilin storyissa, jossa haastattelemme nuoria muiden nuorten heille lähettämien kysymysten pohjalta.
3. Nuorten ääni kuuluu somessa, mutta ei tavoita aikuisia
Kun nuoret sekä media-alan ammattilaiset juttelivat #nuoretmyös-hankkeen järjestämässä Erätauko-keskustelussa mediasta, esiin nousi se, että monet nuoret arvostavat perinteistä mediaa enemmän esimerkiksi Instagramissa ja YouTubessa käytävää yhteiskunnallista keskustelua. Tämä tärkeä keskustelu vain leviää harvemmin perinteiseen mediaan ja sieltä aikuisten tietoisuuteen, sillä aikuiset viettävät enemmän aikaa muissa somekanavissa, kuten Twitterissä. Nuoret huomioidakseen toimitusten olisi tärkeää ottaa haltuun myös Z-sukupolven suosimat somekanavat tai vähintään pitää niitä silmällä – ja antaa niissä käytävälle keskustelulle niiden ansaitsema painoarvo.
3. Miksi journalismin pitää heijastaa paremmin nuoria?
Jos nuorten ja aikuisten mediaympäristöt eriytyvät vielä lisää, seuraukset voivat olla suuria. Perinteistä mediaa seuraavilla aikuisilla on nuoria enemmän valtaa. Jos nuorten kokemukset ja mielipiteet eivät kuulu perinteisen median sisällöissä, ne uhkaavat jäädä varjoon – ja näkyvät huonommin esimerkiksi
päätöksenteossa. Yhteiskunnan ja demokratian toimiminen tarvitsee nuorten näkemyksiä.
Nuorilla on oikeus saada paikkansapitävää, kiinnostavalla tavalla esitettyä ja helposti ymmärrettävää tietoa heille tärkeistä aiheista. #Nuoretmyös-kyselyn 13–24-vuotiaat vastaajat arvostivat journalismia ja kokivat, että sillä on tärkeä rooli yhteiskunnassa. Tärkeimmäksi toiveeksi perinteiselle medialle nousi kyselyssä halu ymmärtää, mitä maailmassa tapahtuu.
Journalistien rooli nähtiin kyselyssä tärkeänä etenkin nimenomaan tiedon paikkansapitävyyden ja luotettavuuden sekä sisällön selkeyden takia. Nuoretkin siis tarvitsevat journalismia – ja siksikin journalismin pitää huomioida nuoret nykyistä paremmin.
