Visio
Suomessa jokaisen ihmisen mahdollisuudet kehittää medialukutaitoaan ovat parantuneet.
Mitä on mediakasvatus?
Mediakasvatuksessa käsitellään eri näkökulmista mediavälineitä ja niiden käyttöä, analysoidaan erilaisia mediasisältöjä ja tarkastellaan laajemmin meitä jatkuvasti ympäröivän median vaikutuksia ihmisten toimintaan, kasvuun ja hyvinvointiin.
Sanastoa
Suomessa on pieneen kokoomme nähden runsaasti eri aloja ja sektoreita, joissa tehdään mediakasvatusta. Koulujen ja varhaiskasvatuksen lisäksi mediakasvatus on osa nuorisotyötä, kirjastojen toimintaa, sitä tekevät useat järjestöt, media-alan organisaatiot ja yksityinen sektori. Suomessa tehdään paljon myös elokuvakasvatukseen, pelikasvatukseen ja taidekasvatukseen liittyvää toimintaa, jossa mediakasvatus on läsnä.
Mediakasvatus
Mediakasvatuksella vahvistetaan medialukutaitoa: sellaisia tietoja, taitoja ja ymmärrystä, joita tarvitaan median tulkinnassa, tuottamisessa ja itseilmaisussa sekä median käyttämisessä ja oman mediasuhteen tarkastelussa.
Mediakasvatus voi olla strukturoitua ohjausta, opetusta tai sisällöntuottamista mediasta ja median avulla. Se voi olla myös spontaania kohtaamista ja keskustelua erilaisten mediasisältöjen ja -ympäristöjen äärellä. Mediaan liittyvien keskustelujen avulla voidaan sanallistaa ja hahmottaa median roolia, vaikutuksia ja mahdollisuuksia yhteiskunnassa ja yksilöiden elämässä. Mediakasvatukseen kytkeytyy ajan myötä uusia asioita ja vanhoja jää pois, koska teknologia kehittyy ja yhteiskunnan arvot ja kulttuuri muuttuvat. Tästä syystä mediakasvatukseen liittyy usein kokeilua ja kehittämistä.
Mediasuhde
Mediasuhde on henkilökohtainen, mediasisältöihin ja median käyttöön liittyvien tunteiden, tapojen ja mieltymysten summa. Mediasuhde ei ole staattinen, vaan erilaiset kokemukset ja keskustelut muovaavat suhdetta mediakulttuuriin ja -ympäristöihin.
Mediakasvatus tukee oman mediasuhteen muodostamista ja reflektointia: oman toiminnan kyseenalaistamista, tunteiden tunnistamista, tulkinnoista neuvottelua ja sitä kautta tiedon ja ilmiöiden monimutkaisuuden hyväksymistä. Oman mediasuhteen tunnistaminen ja tiedostaminen on lähtökohta myös mediakasvattajana toimimiselle.
Mediakulttuuri
Media on nykykulttuurissa keskeisessä asemassa. Mediakulttuuri on toisaalta globaalia, taloudellisesti merkittävää liiketoimintaa, toisaalta yksittäisiä mediasisältöjä ja osa jokapäiväistä arkeamme erilaisten mediateknologioiden kautta. Mediasisällöt ja -välineet tuottavat uusia sosiokulttuurisia ilmiöitä, jotka liittyvät esimerkiksi ajankäyttöön tai tapoihin joilla viestimme muille.
Inklusiivinen mediakasvatus
Inklusiivisella mediakasvatuksella tarkoitetaan nuorten sosiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuuden tukemista mediataitojen ja mediakasvatuksen keinoin. Inklusiivisen mediakasvatuksen keskeinen päämäärä on niin ikään luoda nuorille kokemus yhteisöllisyydestä ja siitä, että heistä välitetään, sillä nämä kokemukset ovat olennaisia siinä, että ihminen kokee olevansa osa jotakin yhteisöä ja yhteiskuntaa.
Inklusiivisen mediakasvatuksen mallia hyödynnetään erityisesti työpajatoiminnassa, jossa avaintekijöitä ovat turvallinen tila, välittävä vuorovaikutus, luottamus nuoren kyvykkyyteen, luova mediatekeminen sekä nuoren autenttinen toimijuus. Nämä viisi avaintekijää voivat kasvattaa nuorten motivaatiota ja rohkeutta osallistua medioituneeseen yhteiskuntaamme, lisätä heidän kykyjään olla mukana yhteiskunnassa työpajatoiminnassa kehittyvien mediataitojen ja -lukutaidon ansiosta sekä tarjota myönteisiä kokemuksia yhteiskuntaan kuulumisesta.
Mediataidot
Toisinaan medialukutaidon lisäksi tai sijaan puhutaan laajemmin mediataidoista. Mediataidot ovat nyky-yhteiskunnan kansalaistaitoja. Mediataitoja ovat esimerkiksi mediatuottaminen, mediasisältöjen tulkinta, medialaitteiden käyttötaidot, tiedonhaun taidot, kriittisyys mediavälitteistä informaatiota kohtaan, mediavälitteiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, sosiaalinen ja poliittinen osallisuus ja vaikuttaminen median kautta sekä median käyttö elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukena.
Vahvat mediataidot tukevat yksilön autonomiaa: kriittistä ja luovaa ajattelua, esteettistä makua ja osallisuutta. Mediataidot eivät ole yksinomaan yksilön taitoja, vaan niillä on myös sosiaalinen ja laajempi yhteiskunnallinen ulottuvuus: yhteiskunnan jäsenten vahvat mediataidot voidaan nähdä myös demokratiaa vahvistavana tekijänä.
Mediakasvatus Suomessa
Koulutus
Mediakasvatus on läsnä oppimispolulla alusta lähtien varhaiskasvatussuunnitelmissa ja päiväkotien arjessa. Perusopetuksen opetussuunnitelmissa monilukutaito muodostaa yhden seitsemästä laaja-alaisesta oppimiskokonaisuudesta. Myös lukion ja ammatillisten perustutukintojen opetussuunnitelmissa ja strategioissa on läsnä opiskelijoiden mediataitojen merkitys.
Korkeakoulutasolla mediakasvatuksellisiin teemoihin syvennytään esimerkiksi yhteisöpedagogien, nuorisotyöntekijöiden, sosionomien ja informaatikkojen koulutuksessa sekä yliopistollisessa koulutuksessa kasvatustieteissä sekä erillisinä maisteriopintoina. Mediakasvatuksesta järjestetään myös erilaisia täydennyskoulutuksia.
Nuorisotyö
Media on merkittävä osa nuorten arkea. Nuorten mediataitojen taso ja monipuolisuus on riippuu heidän mediankäytön mahdollisuuksistaan sekä aikuisilta saadusta tuesta. Usein nuorisotyöntekijä on nuorelle se henkilö, jonka kanssa keskustella mediaan liittyvistä asioista. Nuorisotyöntekijä voi auttaa nuorta löytämään oikeat kanavat itsensä ilmaisemiseen, omien ajatusten esille tuomiseen sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Mediakasvatus tarjoaa paljon työvälineitä, jotka auttavat nuorisotyöntekijöitä tukemaan nuoren kasvua kriittiseksi, eettisesti toimivaksi ja muut huomioivaksi kansalaiseksi. Osallisuuden ja kansalaisvalmiuksien vahvistamisen lisäksi nuorisotyöhön kuuluu nuorten sosiaalinen tukeminen identiteettien rakentamisessa. Digitaalisessa nuorisotyössä hyödynnetään digitaalista mediaa ja teknologian nuorisotyössä ja -toiminnassa.
Kulttuurilaitokset
Monet taide- ja kulttuuriorganisaatiot ovat tärkeä osa mediakasvatuksen kenttää. Kirjastoilla on erityisen vahva rooli, ja niiden yhteistyö koulujen kanssa ulottuu pitkälle. Kirjastot ovat luotettavan tiedonhankinnan mestariosaajia, joiden mediakasvatustoiminnan ytimessä ovat informaatiolukutaito, medialukutaito ja tekijänoikeuksien tunteminen. Monissa kirjastoissa järjestetään myös erilaisia pelaamiseen liittyviä aktiviteetteja. Myös monet museot ja esimerkiksi lastenkulttuurikeskusten verkosto yhdistävät media- ja kulttuurikasvatusta osana toimintaansa.
Kolmas sektori
Suomessa on vahva järjestökenttä, joka näkyy myös mediakasvatuksen toimijoissa. Usein mediakasvatus on integroitu osaksi organisaatioiden varsinaista päätehtävää. Mediakasvatus on läsnä useiden lapsi- ja nuorisojärjestöjen toiminnassa, erityisesti hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisen näkökulmasta. Mediakasvatukseen liittyviä hankkeita ja toimintoja on toteutettu myös ikäihmisten parissa toimivissa järjestöissä. Suomessa toimii lisäksi puhtaasti media- ja elokuvakasvatukseen erikoistuneita järjestöjä, sekä pelikasvattajien verkosto. Monilla järjestöillä on myös vahvat alueelliset verkostot, joiden rooli mediakasvatuksen alueellisessa saavutettavuudessa on korvaamaton.
Hallinto ja virastot
Mediakasvatuksella on Suomessa vankka valtiollinen tuki. Mediakasvatusta edistetään usein projekteilla, jotka ovat osittain tai kokonaan ministeriöiden tai valtion viranomaisten rahoittamia. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) edistää viranomaistahona mediakasvatusta ja turvallisempaa mediaympäristöä.
Tutkimus
Mediakasvatuksen tutkimusala käsittelee kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen kysymyksiä mediakulttuurisessa kontekstissa. Tutkimusalana mediakasvatus on usein monitieteistä. Sen perustieteitä ovat viestintä- ja kasvatustiede, mutta niiden lisäksi sitä tehdään esimerkiksi yhteiskuntatieteissä, kulttuurintutkimuksen, psykologian ja sosiologian piirissä sekä informaatio- tieto- ja viestinnäntutkimuksen alueella. Suomessa mediakasvatuksen tutkimusta toteutetaan useissa yliopistoissa ja korkeakouluissa. Lapin ja Tampereen yliopistoissa mediakasvatuksella on professuurit.
Media-ala
Mediakasvatuksen edistäminen on osa monien media-alan organisaatioiden toimintaa. Julkisrahoitteiset ja yksityiset mediatalot, sanoma- ja aikakauslehdet ja tekijänoikeusorganisaatiot tuottavat mediakasvatusta edistävää sisältöä tai materiaalia.
Yksityinen sektori
Medialukutaidon edistämistyötä tekevät myös useat yksityiset yritykset, kuten teleoperaattorit, ohjelmistokehittäjät ja pelialan yritykset. Yhteistyötä tehdään toisinaan myös esimerkiksi järjestötoimijoiden kanssa.
Kansalliset mediakasvatuslinjaukset
Vuonna 2019 opetus ja kulttuuriministeriö (OKM) julkaisi Medialukutaito Suomessa -linjausasiakirjan, jossa esitellään kansallisia medialukutaidon suuntaviivoja. Nämä linjaukset pyrkivät selkeyttämään mediakasvatuksen toimijakenttää ja kuvaamaan suomalaisen mediakasvatuksen vahvuuksia, arvoja ja periaatteita. Linjaukset ohjaavat myös Mediakasvatusseuran toimintaa.
Päätavoitteet
Suomessa jokaisen ihmisen mahdollisuudet kehittää medialukutaitoaan ovat parantuneet.
Toimenpide-ehdotukset
Linjauksissa esitetään useita tavoitteiden saavuttamista tukevia toimenpide-ehdotuksia:
- Suomessa toteutetaan sisällöllisesti, näkökulmiltaan, kohderyhmiltään sekä maantieteellisesti kattavaa mediakasvatusta.
- Suomessa toteutetaan laadukasta, merkityksellistä ja yhdenvertaista mediakasvatusta. Mediakasvatuksen laatua arvioidaan ja kehitetään tutkimusperustaisesti.
- Suomessa toteutetaan systemaattista ja pitkäjänteistä mediakasvatusta.