Mediakasvatusseura järjesti keskiviikkona 2.6.2026 mediakasvatuskoulutuksen nykytilaa suomalaisissa korkeakouluissa käsittelevän webinaarin.
Vaikka Suomea on pitkään pidetty mediakasvatuksen mallimaana, alan koulutus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on tällä hetkellä vaarassa kutistua ja kadota olemattomiin. Samaan aikaan tarve kriittiselle medialukutaidolle on disinformaation ja medioituneen arjen keskellä suurempi kuin koskaan.
Webinaarissa tarkastelimme tätä kehitystä ja sen seurauksia. Keskustelemassa olivat Taide- ja kulttuurivirasto Kuvin Mediakasvatus-yksikön päällikkö Saara Salomaa, mediakasvatuksen professori Heli Ruokamo Lapin yliopistosta, sekä mediakasvatusopintoja sosionomiopiskelijoille Kotkan XAMK:ssa järjestävät lehtorit Osku Kiri ja Harri Mäkinen.
Keskustelua fasilitoi Mediakasvatusseuran toiminnanjohtaja Christa Prusskij.
Katsele webinaari alta kuullaksesi koko keskustelun.
Tutustu myös keskustelijavieraana olleen Lapin yliopiston mediakasvatuksen professori Heli Ruokamon kirjoitukseen: Professori Ruokamo varoittaa: Suomi heikentää mediakasvatusta kriittisenä aikana
Asiantuntijoiden webinaarissa nostamia pointteja
Mediakasvatuksen korkeakoulutus on vähentynyt radikaalisti viime vuosikymmenen aikana. Yliopistoissa opintokatoa ovat aiheuttaneet maisteriohjelmien muuttaminen englanninkielisiksi ja kansainvälisten opiskelijoiden väheneminen lukuvuosimaksujen seurauksena. Koska mediakasvatus ei ole virallinen opetettava aine, se ei tarjoa valmistuville opettajaopiskelijoille suoria urakehityksen kannustimia.
Samaan aikaan ammattikorkeakouluissa opetus on sirpaloitunut kapeiksi täsmäkursseiksi. Vaikka Kotkan XAMK on tässä poikkeus, lehtorit joutuvat tekemään jatkuvaa markkinointityötä kurssien täyttämiseksi, sillä mediakasvatuksen hyötyjä omalla uralla ja opinnoissa ei välttämättä tunnisteta.
Kehityksen kääntämiseksi asiantuntijat peräänkuuluttavat koulutus- ja tutkimusketjun eheyttämistä. Yliopistollinen asiantuntija- ja tutkimuskoulutus on turvattava, sillä se luo välttämättömän tietopohjan ammattikorkeakoulujen opetukselle ja varmistaa muihin tutkintoihin sisällytettävien opintosisältöjen laadun. Toiseksi opetuksen painopisteeksi on sisällytettävä kasvatustieteellinen näkökulma, kriittinen ajattelu ja vuorovaikutustaidot. Teknologinen kehitys on silti huomioitava lisäämällä tekoälylukutaito osaksi uusia opetussuunnitelmia.
Lopuksi alan vaikuttavuutta ja houkuttelevuutta tulee vahvistaa tiivistämällä alueellista verkostoitumista esimerkiksi hyödyntäen kansallisia medialukutaidon linjauksia. Medialukutaidosta tulisi myös tehdä houkuttelevampi uravalinta lisäämällä se kriteeriksi työnhakuilmoituksiin soveltuvilla aloilla. Tämä parantaisi opiskelijoiden uramahdollisuuksia ja loisi korkeakouluille tarpeen säilyttää mediakasvatus opetussuunnitelmissaan.