Tiktok nuorten uutiskavanana – Kuuntele podcast-jakso!

Aamuklubi – Tiktok Nuorten uutiskanavana

00:00:01 – 00:01:35  Johannes Repo 

Moikka kaikille ja tervetuloa Mediakasvatusseuran aamuklubin pariin. Tällä kertaa me käsitellään sellaista aihetta kuin TikTok-nuorten uutiskanavana ja millaista medialukutaitoa tarvitaan. Meillä on täällä vieraana tänään Uutismedian liitosta Hanna Romppainen, mediakasvatuksen asiantuntija.

Tätä asiaa tosiaan tutkittiin Kantar Media Oy:n Uutismedian liitolle tekemässä nuoret ja uutismediasuhde-tutkimuksessa. Nyt sitten ihan kohta päästetään Hanna kertomaan tästä asiasta enemmän. Sitä ennen vielä tämmöinen pieni ilmoitusasia eli Mediakasvatusseura juhlii tänä vuonna 20 vuottaan mediakasvatuksen asiantuntijana.

Me järjestämme kaikenlaista ohjelmaa ja erilaisia tapahtumia tässä vuoden aikana. Kannattaa siis seurata meidän sosiaalisen median kanavia ja nettisivuja. Sieltä saattaa löytää kaikenlaista mielenkiintoista, jota tulla kuuntelemaan niin kuin tämmöisiä Aamuklubi-webinaareja tai sitten jotain muuta ohjelmaa, johon pystyy ihan livenä osallistumaan. Eli kannattaa ottaa meidän somekanavat seurantaan. 

Mutta nyt kun mä olen tämän virallisen osuuden tässä kertonut ja muistanut katsoa listalta kaiken mitä mun kuuluu sanoa, niin ei muuta kuin mennään sitten eteenpäin. Eli tosiaan Hanna, ole hyvä, saat aloittaa.

00:01:35 – 00:12:48 Hanna Romppainen 

Hei mahtavaa, oikein hyvää huomenta myös minun puolestani ja tervetuloa tänne aamuklubille. Kiitos Mediakasvatusseuralle kutsusta. On tosi kiva olla täällä ja saada olla mun mielestä tosi kiinnostavan teeman äärellä tänään yhdessä.

Mä olen siis Hanna Romppainen ja tuun tosiaan Uutismedian liitosta. Vedän siellä meidän mediakasvatustoimintaa. Puhun tänään siis nuorten uutisarjasta, siitä millaisista uutisista nuoret ovat kiinnostuneita ja miten he uutisia seuraavat.

Itse asiassa puhun todella paljon TikTokista ja siitä millainen uutiskanava se nuorille on ja millaista medialukutaitoa tämän tyyppinen uutisten seuraaminen vaatii. Ja miksi näin? Miksi on TikTok niin vahvasti keskiössä? Sanon tähän heti alkuun, että tämä mun esitys pohjaa pitkälti. Isolta osin on siellä muutakin, mutta valtaosin nämä matskut on meidän siis Uutismedian liiton tuottamasta nuoret ja uutismediasuhde kartoituksesta, joka julkaistiin uutisten viikolla tammikuun lopussa.

Ja siinä selvisi, että TikTokin merkitys 13- ja 18-vuotiaiden nuorten uutiskanavan oli entisestään noussut. Ja se on heidän kirkkaasti tärkein kanava uutisten seuraamiseen. Siksi myös nyt, kun puhutaan nuorten uutisten seuraamista, puhutaan TikTokista.

No ensinnäkin, että millainen uutisalusta se TikTok on ja millaista nuorten uutisarki on siellä. Toiseksi katsotaan asiaa medioiden näkökulmasta siitä, miksi uutismediat tekee sisältöjä TikTokiin ja vähän myös sitä, miksi kaikki eivät siellä toki lähestulkoonkaan ole. Ja sitten kolmanneksi tietenkin puhutaan medialukutaidosta, siitä millaista medialukutaitoa uutisten seuraaminen TikTokissa vaatii.

Näiden lisäksi puhun vielä yleisesti siitä, millaisista uutisista nuoret ovat kiinnostuneita. Siitäkin tuossa meidän kartoituksessa selvitettiin. Ja lopussa päätän osuuden siihen, miksi mun mielestä mediakasvattajan on olennaista jotenkin kiinnostua TikTokista.

En sano, että mennä TikTokiin, mutta ainakin kiinnostua siitä. Ehkä sellainen yksi mun pääviesti on, että sinne TikTokiin nuorten mediaarin keskelle tarvitaan. Tarvitaan aikuisia mediakasvattajia, journalistia ja opettajia nuorten tueksi.

Ennen kuin mennään itse asiaan, niin vähän taustaa siitä, keitä me ollaan uutismedian liitossa. Uutismediat on tehneet Suomessa tosi aktiivisesti mediakasvatusta pitkään. Meillä oli viime vuonna 60-vuotisjuhlavuosi, eli melko pitkä historia tällä tekemisellä.

Silloin ei puhuttu vielä uutismediakasvatuksesta, vaan sanomalehtiopetuksessa toiminnasta. Sanomalehdet ja koulut aloittivat Suomessa yhteistyön yhtenä ensimmäisestä maailmasta. Ehkä ei ole liioiteltua sanoa, että ollaan oltu myös Suomessa mediakasvatuksen yksiä pioneereja.

Tämä näkyy siinä, että tekeminen koulujen ja uutismedioiden yhteistyöalueilla on tosi aktiivista edelleen. Ehkä jollain tavalla viime vuosina mediakasvatuksen merkitys tai tiedostus siitä, kuinka välttämätöntä ja olennaista se uutismedialle on, on noussut meidän jäsenmedioissa uudella tavalla tapetille. On vahvistunut jollain tavalla sellainen ajatus, että journalistin roolina on niiden sisältöjen tuottamisen, kirjoittamisen, videon julkaisemisen ohella myös jotenkin avata sitä, mitä journalismi on.

Se voi tarkoittaa esimerkiksi sen kertomisen, millaisia valintoja tässä jutussa on tehty, tai jotenkin se juttutyypin kertomista, tai ylipäätänsä vaikka journalistin ohjeisiin viittaamista. Ehkä sellainen ajatus, että journalismin merkitys ei jotenkin säily itsestään, vaan se tarvitsee puolesta puhujia, ja erityisesti sellaisessa kohderyhmässä, jolle journalismi ei ole itsestäänselvän tuttua. Nyt kun me puhutaan nuorista, niin he yksi sellainen kohderyhmä ehdottomasti on.

Journalistin sisältö ei ole heillä mitenkään itsestäänselvän tuttua, ja ikään kuin median rooli on myös olla avaamassa sitä, että mitä se journalismi on. Me ollaan siis mediakasvatuksessa vahvasti journalismin puolella, tehdään sitä ja sen merkitystä tutuiksi nuorille. Ehkä vielä sellainen, mikä on viime vuosina meidän tekemisessä tai painopisteessä vahvistunut, on tuo, minkä laitoin keskeistä vahvistaa uskallusta luottaa.

Tämä liittyy siihen, että ehkä sellainen journalismiin keskittyvä mediakasvatus kouluissa on ollut aika pitkään sellaista, ja on osin edelleen, että katsotaan jotain yksittäistä tekstiä, uutista tai jotain muuta journalistista sisältöä, aika kriittisesti suurennuslasilla tarkkaillaan näkökulmia ja haastateltavia ja faktoja. Kaikki tämä on tietenkin tosi tärkeää, mutta jos se jää ainoaksi tavaksi käsitellä journalistista sisältöä samalla, kun journalismi on niille nuorille osin aika vierasta, tai ainakin se niiden media-arki kuluu valtaosin muun tyyppisten sisältöjen parissa, niin sitten ehkä vähän karikoiden sanoiksi voi ehkä tämän tyyppisestä suurennuslasitarkastelusta tulla sellainen fiilis, että tässä on kyse jostain vähän vierasta ja jostain sellaisesta, mihin pitäisi suhtautua jotenkin erityisen epäluuloisesti tai kriittisesti. Ehkä tilalle vaan rinnalle tarvitaan sellaista puhetta journalismista, jossa puhutaan journalismin toimintalogiikasta, toimitusten käytännöstä sillä tavalla, että hahmottuu se, että miksi tähän voikin hyvällä syyllä luottaa.

Tämä on sellainen, mikä pitää olla meidän mediakasvatustoiminnassa viime vuosina korostettu. Ehkä tässä nyt meidän sellainen tekeminen pähkinänkuoressa. Me edustetaan yli 200 uutismedia ympäri Suomen.

Ihana kirjava joukko uutismedioita, isoista Iltapäivälehdistä, Hesarista, pikkuruisiin paikallismedioihin ja kaikkea siltä väliltä. Laitoin tuohon meidän verkkosivun osoitteet, jos eivät ole vielä teiltä tuttuja. Uutismediakasvatusfi on se, missä on meidän mediakasvatukselliset aineistot.

Uutismediat.fi on meidän liiton yleissivut. Siellä on tosi kiva itseni paljon käyttävä sanomalehtihaku-niminen, jossa kaikki meidän jäsenmediat voivat katsoa alueittain tai konsernin mukaan tai lehtityypin mukaan. Kannattaa tutkailla.

Sitten vielä siitä, miksi me puhutaan tänään TikTokista. Me Uutismedian liitossa tuotetaan vuosittain, taisin mainitakin tuossa alussa tietoa, 13- ja 18-vuotiaiden uutisten käytöstä ollaan. Tämä on julkaistaan tällainen meidän melko klassikkotutkimus, vajaa kymmenen vuotta me ollaan sitä tehty, niin aina uutisten viikolla, joka on siis tuossa tammi-helmikuun vaihteessa.

Välillä useampikin kartoitus, mutta tuolla on julkaista aina. Vähän eri näkökulmista nuorten median käyttöä, erityisesti uutiset ja journalismi-kulmalla. Perkaava kartoitus.

Erityisesti noita 13- ja 15-vuotiaita meidän havaintojen mukaan tutkitaan aika vähän. Siinä on tutkivuus teknisesti haastavampaa, ton ikäisten tutkiminen. Siksi niitä tietoisen ikäisistä on vähemmän saatavilla.

Samalla ne on sellainen ikäryhmä, joka käyttää mediaa ihan tosi eri tavalla kuin vanhemmat ikäryhmät, niin kuin tänään nähdään. Ollaan haluttu meidän jäsenille ja yleisemminkin tuottaa tietoa sen ikäisten suhteesta uutisiin ja median käytöstä yleisemmin. Kaksi vuotta sitten tässä tutkimuksessa huomattiin, että okei, TikTok on nyt tekemässä aikamoista harppausta nimenomaan uutiskanavaksi.

Iltapäivälehdet ovat olleet siinä tosi pitkään ykkösenä, mutta TikTok nousi noin kaksi vuotta sitten. Kakkoseksi se jäi prosenttiyksiköllä iltapäivälehtien taakse, mutta vuosi sitten se nousi ihan kirkkaasti kärkeen. Tämän vuoden tutkimuksessa se oli vielä roimasti vahvistanut asemaansa.

Tähän tulokseen toki palataan nyt myöhemmin esityksessä. Kun tämä tulos tuli, niin meillä oli aika selvää, että kun meillä ihan keskeistä on ymmärtää nuorten suhdetta uutisiin, niin meillä oli selvää, että halusimme tai emme, niin meidän on nyt ymmärrettävä myös TikTokia, koska se on niin valtavan keskeinen kanava nuorille myös uutisten seuraamiseen. Meillä on nyt käynnissä, ja se on ollut jo jonkin aikaa käynnissä, vastuullista journalismia TikTokissa-hanke, jossa tuotetaan tietoa tähän aiheeseen liittyen sekä haastatellaan nuoriin että meidän jäsenkustantajiin.

Tuotetaan koulutuksia ja myös mediakasvatusaineistoja, koska ajatuksena on, että paitsi toimituksissa, niin myös kouluissa mediakasvatuksissa on tarpeen huomioiduttaa nuorten tapa käyttää uutisia. Ehkä sen vielä haluan sanoa, että ollaan meidän jäsenillekin siitä puhuttu, että vaikka me puhutaan paljon TikTokista, niin me emme ole yhtään meidän jäsenmediaa puskemassa tai ehkä edes kannustamassa TikTokiin. Tietoturvateema on ollut sellainen, joka on ollut tosi isona puheenaiheena meillä hyvin ymmärrettävästi, ja voi olla myös perusteltua se, että ei mene sinne.

Mutta se, mikä meidän viesti on, että me haastamme pohtia jotenkin oma suhteensa TikTokiin, koska kun tätä kohderyhmää, eli 13- ja 18-vuotiaita, haluaa tavoittaa, niin TikTok on niin kesken, että jotenkin sen ymmärtäminen, sen hahmottaminen, millaista sen sisällön seuraaminen siellä on, on melko välttämätöntä. Ehkä sellainen viesti myös, että jos jotenkin pelkästään tarttuu niihin tietoturvateemoihin ja ongelmiin, niin jää näkymättä se, että kuinka ongelmallista on, että nuoret saavat niin ison osan ajankohtaistiedostaansa alustalta, jossa ei olisi yhtään luotettavia sisällöntuottajia. Sekin on aika iso huolenaihe, joten ehkä sellainen samantyyppinen kannustus myös tänään jotenkin pureksi ja oma suhde TikTokiin.

00:12:48 – 00:13:07 Johannes Repo 

Voisin tässä kysyä tuosta, kun mainitsit siitä, että 13-18-vuotiaat on tutkimusteknisesti hankala ryhmä, niin johtuuko se siitä, että siinä porukassa on paljon alaikäisiä vai siitä, että siinä on joku muu asia, joka sitä tekee vaikeaan? 

00:13:07 – 00:42:04 Hanna Romppainen 

No siis Kantar Media tekee tämän meille, ja jos he on 13-15-vuotiaita, he aina kysyy vanhemmilta luvan, että se tulee ikään kuin vanhemman kautta. Ihan se, että siinä on sellainen protokolla, että siellä täytyy sanoa vanhemman lupa, ja miten he tavallisesti tavoittavat tutkimushaastateltavia, niin tässä se on huomattavasti monimutkaisempi ihan käytännössä sellainen asia.

Ja hei  pitikin sanoa sellainen asia liittyen vastuullisesta journalismia TikTokissa hankkeeseen, minun piti etten unohda sanoa, niin mainitsin, että me tehdään työkaluja ja koulutuksia, niin meillä on tulossa myös muille kuin meidän jäsenille suunnattu koulutus tähän teemaan liittyen syksyllä, niin seuratkaa meidän viestintää, jos tämä kiinnostaa. Se tulee todennäköisesti syyskuun alkuun, mutta sanoisin nyt, koska en välttämättä myöhemmin enää muista. Mutta millaista se nuorten uutisarki TikTokissa oikein on? Tässä poimintoja meidän nuoret ja uutismediasuhdetutkimuksesta.

Puolet 13- ja 18-vuotiaista nuorista ei näkisi uutismedian sisältöjä missään muualla, jos se ei olisi TikTokissa. 40 prosenttia 13- ja 18-vuotiaista nuorista saa kaiken tarvitsemansa uutistiedon TikTokista. Tässä tämä graafi, mistä kanavista seuraat yleensä uutisia, niin kuten näkyy, TikTok on ihan kirkas ykkönen.

Iltapäivälehdet, jotka olivat pitkään siellä ykkösenä, ovat reippaasti takana. Tässä täytyy huomioida, että kanava seuraamiseen TikTokissa seurataan nimenomaan myös monien journalististen medioiden tuottamis-sisältöjä, mutta TikTokin kautta. Tosiaan minä osin tätä olen nyt tässä vähän pyssyn matkan väärällä, mutta tosiaan 13- ja 18-vuotiaiden nuorten tärkein uutiskanava on nyt parin vuoden ajan ollut TikTok.

Sen merkitys on entisestään nyt tässä kasvanut ja on kiistaton ykkönen, kuten tuossa äskeisessä graafissa näkyy. Se ei varmasti yllätä, että valtaosin alustaa käytetään kuitenkin muuhun kuin uutisten seuraamiseen. Luulen, että mielikuvallisesti TikTok on, siihen liitetään vahvasti se sellainen, että se on viihtymisen ja viihteen alusta, ja sitä se toki paljon on.

Ehkä se, että TikTok on ehtinyt jo tässä vuosien varrella aika paljon muuttua näistä pelkistä tanssi- ja musiikkivideoista, se jotenkin sisältö on monipuolistunut, mutta jotkut asiat on pysynyt samana. Ehkä minä sanoisin kaksi asiaa, mitkä on TikTokille ehkä eniten sitä määrittää, niin on nämä pystylyhyt videot ja algoritmivetoisuus, ja ehkä sitten kolmantena tämä tietoturva-asia, mutta se ei välttämättä käyttäjälle niin suoraan aina näy. Itse menin TikTokiin silloin, kun aloin vetää vastuullista journalismia TikTokissa-hanketta, että nyt täytyy mennä.

Ehkä omassa kokemuksessani oli mielenkiintoista huomata se, että miten tämä algoritmivetoisuus vaikuttaa siihen kokemukseen. On varsin erilaista seurata sellaista somekanavaa, jossa se algoritmi määrittää ne sisällöt, mitä näkee, verrattuna sellaiseen, jossa se menee enemmän sen kautta, mitä itse on valinnut seurattavaksi. Tämä on tietenkin semmoinen, tämä algoritmivetoisuus, joka myös julkaisijan kannalta on sellainen, mikä muuttaa tekemistä aika paljon, tai sen pitää aina siellä huomioida, koska se algoritmi niin paljon määrittää sen, mitä näkyy.

Samoin, jos tämä oma kokemus myös oli se, että se koukuttavuus, se algoritmi on rakennettu hyvin koukuttavaksi. Tämä teema näkyy tuossa nuorten vastauksissa, tuossa meidän tutkimuksissa myös, että TikTokin käyttö on välillä vaikea lopettaa. Olen poistanut omasta käyttöpuhelimeestä TikTokin siksi, että en ollut immuuniseen koukuttavuuden.

Luulen, että jos harva varmaan on, se algoritmi on rakennettu sellaiseksi. Ehkä nämä asiat sitä kokemuksellisesti vahvasti määrittää. Lyhyt video on tosi lyhyitä, ja se scrollauksen rytmi on tosi nopea.

Tosiaan, kuten meidän kartoituksessa näkyy, myös kansainvälisesti ja laajemmin, TikTok ei ole kuitenkaan enää pelkkä viihdekanava. David Sallinen, joka oli sosiaalisen mediaan erikoistunut konsultti, Linkedin postauksessa sanoi, että nimenomaan nuorten hakukoneena myös TikTokin merkitys on kasvanut. Eli kun haetaan tietoa jostain tietystä asiasta, niin nuoret menevätkin sinne TikTokiin hakemaan sitä.

Tämä on myös sellainen asia, mitä julkaisijana on olennaista huomioida. Myös nousu uutisalustana on kansainvälisesti kasvussa. Se ei ole pelkästään suomalainen ilmiö.

Olen miettinyt, onko nuorten seuraamat TikTok-uutiset hömppää vai oikeita uutisia. Meidän kartoituksessahan nuoret saavat itse määritellä, mitä he ajattelevat uutisella. TikTokista on tullut vahvemmin nimenomaan uutiskanava.

Tarkoittaa sitä, että sisällöistä, jota nuoret seuraavat TikTokissa, aiempaa isompi osa on uutisia. Vielä aiempi suurimpi osa uutisista, joita nuoret seuraavat, on journalististen medioiden tuottamia, eli ehkä näitä tarkoittamania oikeita uutisia. Sellainen kokemus, joka meidän jäsenmedioista on noussut, on, että Instagramissa ja TikTokissa toimii erilainen videosisältö.

TikTokissa kiinnostaa nimenomaan uutiset, siis ihan kovatkin uutiset. Eli vaikuttaa oikeasti siltä, että TikTok ei ole vain hömppäväline, jossa uutinen voi sattumalta uida nuorten tietoisuuteen, vaan oikeasti uutiskanava. Ja toi minun mainitseman Sallinen siinä samassa LinkedInin tekstissä sanoi, että erityisesti tämän vuoden aikana on jotenkin odotettavissa, että isot uutisaiheet, että niiden rooli edelleen vahvistuu alustalla.

Eli jotenkin näyttää siltä, että TikTok on nyt jo, mutta se suunta on siihen suuntaan, että tämä uutismaisuus siellä kasvaa. No, sitten seuraavaan. Katsotaan vähän sieltä medioiden näkökulmasta, miksi uutismediat ovat TikTokissa, ja vähän myös siitä, että miksi eivät ole.

Ja minä puhun nyt nimenomaan journalistisesta sisällöstä. Ihan valtaosin se, mitä uutismedia TikTokissa julkaisee, niin onkin journalistia. Jonkin verran, mitä olen kurkkinut, niin on markkinointisisältöä myös, mutta me ollaan tänään kiinnostuneita nimenomaan journalistisesta sisällöstä, mitä valtaosin he sinne tekevät.

Ja minä ajattelin tähän nyt kolme tällaista syytä tehdä journalistia TikTokiin. Ja ensimmäinen liittyy siihen, että TikTok on tietenkin hyvin valtaosin nuorten alusta. Nuoret käyttävät paljon TikTokia, ja nuorten tavoittaminen on uutismedioille eloonjäämiskysymys, elintärkeää.

Osin uutismedioiden, joidenkin meidän jäsenmedioiden tilaajakunta on hyvinkin iäkästä, ja jotenkin sen, että on olennaista saada niitä uusia yleisöjä, ja saada myös nuoret lukijoiksi ja seuraajiksi, ja ikään kuin tulevaisuuden tilaajiksi. Se on uutismedioille elintärkeää, ja tosi iso ja tärkeä asia. Harva media varmaan ajattelee, että suoraan, kun tehdään nyt TikTok-sisältöä, että sieltä suoraan tulisi tilaajia.

Meille ajatuksena enemmän on ehkä tehdä journalismia, omaa brändiä, eli vaikka sitä paikallista lehteä tutuksi siten, että se kynnys siihen, että tulisi tulevaisuudessa tilaamaan sitä lehteä, olisi pienempi. Eli tällainen nuorten tavoittaminen, ja myös se, että se on journalismin tekemistä tutuksi. Ylipäätänsä se journalisista sisällöistä tulee nuorille relevanttia ja tuttua.

Toinen näkökulma on mediakasvatuksellinen, tai ehkä yhteiskuntavastuullinen, voisi olla vielä tarkempi ilmaus. Esimerkiksi BBC on sanottu menneen TikTokin nimenomaan vahvasti tällaisesta ajatuksesta, että sinne tarvitaan luotettavaa tietoa. Tämä liittyy siihen ajatukseen, mihin viittasin jo alussa, että ajatus siitä, että nuoret saavat yhä kasvavammassa määrin hyvin merkittävän osan uutis- ja ajankohtasisällöstä ja tiedosta TikTokista, ja ajatus siitä, että jos siellä ei olisi luotettavia julkaisijoita, niin on yhteiskunnallisesti jopa aika hurja.

Eli TikTokiin tarvitaan luotettavaa tietoa ja tarvitaan luotettavia julkaisijoita. Kolmas aika merkittävä syy medioille tehdä journalismia ja TikTokia on kehittää samalla omaa tekemistä. TikTok on se, joka on nostanut tällaisen lyhyt videon tapetille, ja se näkyy sitten monella muulla alustalla.

Jos olette seuranneet uutismedioiden tuottamiin sisältöjä TikTokissa, niin olette varmaan huomanneet, että ne ovat aika erimuotoisia kuin ihan se tuttu sisältö median sivulla. Eli että se mahdollistaa jotenkin sellaisen oman toiminnan kehittämisen ja uusien journalististen kerrontatapojen kokeilemisen. Näissä ehkä aika usein on jotenkin toimittaja esimerkiksi omaäänisesti kertomasta jostain uutisaiheen taustasta, tai sitten on vielä kokeilevampiakin vähän ehkä meemimäistä tyyliä, mutta joka tapauksessa kerronnantapa on erityyppinen.

Hesarin vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi on Suomen lehdistön kolumnissa sanonut, että TikTokin merkitys nopean videokerronnan kehittymisessä on aivan valtava. Lyhyen videojournalistiset mahdollisuudet ovat suuret, ja missään kehitys ei kerronnassa ole niin nopea kuin TikTokissa. TikTok on siis medioille tällainen oppimisen paikka, joka haastaa kokeilemaan ja mahdollistaa sen, että voi tehdä journalismia uudella tavalla.

Mutta se on medialle myös aika paljon tasapainottelu, että kuinka paljon juostaan jotenkin TikTok-trendien tai tyylien perässä, ja kuinka paljon taas jotenkin nojataan sen siihen omaan brändiin ja sen näkyvyyteen. Ja ehkä tuossa omalla brändillä tarkoitan siis sitä, että jos ajattelee, ja sen näkyvyydellä, että jos ajattelee se TikTok-seuraamista, se on aika nopeasti ne videot siellä virtaa, niin se, että se erottuu se luotettava journalistinen julkaisija, että okei, tässä on taas Hesarin sisältö, niin on aika olennaista. Ja siksi mun tuntuma on, että ikään kuin se oma brändi, se, että se näkyy, että kyseessä on se uutismedian tuottama sisältö, niin on sellainen, mikä ehkä näissä painottuu.

Mutta samalla on tietenkin tarpeen, että se sisältö saa näkyvyyttä, että se nähdään siellä, ja siihen se TikTok-algoritmi ikään kuin painottaa sitä, että siellä se täytyy myös jotenkin tunnistaa, tai jotenkin huomioida ne TikTok-tyylit siinä tekemisessä. Että ikään kuin sen tyyppinen videosisällön julkaiseminen, mitä siellä median omalla saitilla on, niin ei sinällään sellaisenaan toimi, koska se TikTok-tyylit on omanlaisiaan. Ja ehkä yksi myös sellainen, että no mitä se algoritmi suosii asiaan, niin on se, että täytyisi julkaista aika usein, ja se voi olla taas pienelle medialle sellainen, mikä tekee se aika haastavaksi.

Että jotenkin siinä joutuu pohtimaan sitä, että miten saa näkyvyyttä, ja mitä algoritmi suosii pelkästään sillä, että on paljon seuraajia, niin ei TikTokissa ole samanlailla väliä, vaikka sekin. Että jotenkin vaan sen sisällön täytyy olla jotenkin itsessään herättää kiinnostusta. No sitten tärkeä kysymys on, että mitä TikTokin jälkeen? Tuskin kukaan uutismedia, joka julkaisee TikTokissa, niin haluaa, että varmaan tavoitteena ei ole, että ne seuraajat seuraa pelkästään siellä TikTokissa, vaan että sen kautta se uutismedia tulee tutuksi, ja että siirrytään sinne median omille sivuille.

Jossain selvityksissä on ollut näkyvissä sellaista, ja mikä tuntuu aika loogiseltakin, että jos nuori seuraa sen uutismedian sisältöjä TikTokissa, niin sitten hän myös seuraa enemmän, että tulee kattoneeksi sieltä sen omalta alustalta, mikä tuntuu tosiaan aika loogiselta. Mutta ehkä sellainen asia, mikä tähän liittyy, on se, että jos nuori on tottunut seuraamaan sitä TikTok-sisältöä, mitä uutismedia tekee, ja innostunut siitä, ja meneekin sinne median omille sivuille, ja jos siellä se sisältö onkin ihan eri muotoista, niin se voi tuntua, että se kuilu siinä voi olla liian iso. Ehkä todennäköistä voikin olla, että tällaista TikTok-tyyppistä, siis lähinnä lyhyt videosisältöä, nähdään enemmän myös medioiden omissa kanavissa, ja tätä onkin ollut jonkin verran näkyvissä.

Esimerkiksi Ilta-Sanomit ainakin on julkaissut ne TikTok-videonsa myös tämmöisessä omassa koonissa, omalla sivulla. Suomalaista uutismediasta aktiivisia TikTok-julkaisia, joita ovat muun muassa Iltapäivälehdet. Yle useammallakin kanavalla on ainakin Yle Kioski eduskunnassa ja Yle Uutiset.

Yle oli sellainen, joka tuossa meidän nuorten tutkimushaastattelussa aika paljon nousi esiin, että selvästi sen niin kuin Uutiset ja Iltapäivälehdet myös, jota tulee vastaan nuorille useimmiten TikTok-virrassa. Myös MTV Uutiset julkaisee usein, ja Hesaari ja MTV Uutiset, sillä oli myös iso seuraajajoukko. Myös moni pienempi alueellinen media julkaisee tai on kokeilut julkaisemista TikTokista.

Tätä esitystä varten kävin vähän läpi noita meidän maakuntalehtitasoisia jäseniä taas, että mikä tilanne on, ja tuntumaksi tuli, että kyllä valtaosa tekee jonkin verran, mutta siinä on kyllä iso skaala, että minkä verran ja minkälaista. Esimerkiksi uutisjousi on sellainen, joka aloitti tämän vuoden alussa. Laitoin tuohon parin muutakin, jos haluatte käydä kurkkimassa.

Etenkin pienillä medioilla se tekeminen vaatii paljon kokeilua ja opettelua, ja jotenkin, että mikä siellä toimii, ja miten huomioidaan visuja. Siinä on aika paljon sellaista harjoittelua ja myös sen miettimistä, että onko tästä riittävästi hyötyä. Sitten on tärkeää huomioida, että osa uutismedioista on tietoturvasyöistä rajannut TikTokin käyttöä, eikä julkaise TikTokissa.

On myös niin, että ne, jotka julkaisevat, niin tiedän, että osalla on sellaisia käytäntöjä, että käytetään vaikka eri puhelinta TikTok-julkaisemiseen, että sellaisia tietoturvaa on tarpeen pitää mielessä, kun TikTokkiin tekee.

Ehkä yksi semmoinen, mikä noiden kotimaisten julkaisijoiden lisäksi, niin musta Washington Postilla on ollut hauskaa vähän tämmöistä meemimäistä, aika sellaista niinku just siinä niinku painottuisin TikTok-tyyliin, niin tyyppistä sisältöä, niin ehkä semmoista, sitä suosittelen myös vähän kurkkaamaan, jos haluu katsoa, että millaisia erilaisia tehdään. No mennään sitten medialukutaitoteemaan. Millaista medialukutaitoa uutisten seuraaminen TikTokista vaatii? Ehkä voisi sanoa, että no vaatii aika paljon enemmän tai on niinku aika eri asia seurata uutisia TikTokista verrattuna seurata sen median sivulta, jossa ihan valtaosa sisällöistä on journalistista sisältöä verrattuna TikTokissa, jossa todella nopeassa temmossa tulee algoritmin määrittämänä tosi monenlaista sisältöä.

Ehkä voisi sanoa, että uutisarkki TikTokissa eri tavoin haastaa medialukutaitoja ja vaatii uudenlaisia medialukutaitoja. Ja sellainen, mitä mä oon ite pohtinut, että tää uutisarkki TikTokissa voi nakertaa luottamusta. Tuossa meidän kartoituksessa näkyy, että tänään me ollaan kysytty vuosittain, mutta luottamus medioihin tänikäisillä nuorilla on reippaasti matalammalla tasolla kuin vanhemmilla median käyttäjillä.

Kun me kysyttiin niistä yksittäisistä medioista, niin korkeimmillaankin yksittäiseen mediaan luottaa nuorista vaan reilu kolmannes ja se on kyllä varsin vähän. Tuossa onneksi oli niin, että journalistiset mediot selvästi erottu niistä somekanavista, että niihin journalistisiin medioihin luotettiin enemmän. Mutta joka tapauksessa huomattavasti vähemmän kuin vanhemmilla ikkäryhmillä.

Tuon luottamuksen matalaan tasoon varmasti vaikuttaa se, että ei olla niin tuttuja niiden medioiden kanssa. Usein se, että niitä paljon käyttää, niin se lisää luottamusta. Mutta uskon, että tämä nuorten media-arki myös siinä näkyy ja vaikuttaa.

Nuoret kertovat, että he kohtaa epäselvää virheellistä ja valheellista tietoa media-arjessa ennen kaikkea TikTokissa. Yleisesti TikTok koetaan varsin epäluotettavana. Varmasti tämä voi vaikuttaa sellaiseen yleiseen, että tämä kysymys, että osataanko luottaa, on mielestäni aika relevantti.

Kiinnostavasti ja ehkä vähän tuntuu hurjaltakin, että luottamus TikTokiin on kasvussa. Ja se on jo luotettuin somekanava. Mutta ehkä tuo tuntuu hurjaltakin toisenaan näkökulmasta.

Ehkä se voi myös kertoa, että kun siinä on näkyvissä uutisia sisältöjä ja siellä on enemmän, niin ehkä siinä voisi ajatella, että siinä voisi näkyä myös se kokemus siitä, että siellä on enemmän luotettavaa sisältöä ja siksi siihen pystyy luottaa. 80 prosenttia tämän ikäistä nuorista kertoo tunnistavansa uutismedioiden tuottamaan sisällön TikTokissa vähintään melko hyvin. Toivottavasti tosi iso lukema, kun tämä journalismin erottaminen on tosi keskeinen kysymys.

Puolet nuorista taas kokee, että on vähintään melko vaikea tunnistaa, että onko jokin sisältö tuotettu tekoälyllä. Sitten taas yli puolet nuorista tarkistaa melko usein TikTokissa kohtaamansa uutisen totuudenmukaisuuden jostain lähteestä. Tämäkin tuntuu mielestäni jotenkin isolta luvulta ja tekee mieli sanoa, että hyvä nuoret.

Toinen medialukutaidon kannalta keskeinen kysymys on se, että erottuuko journalismi. Se, että erottuuko ne luotettavat lähteet ja erottuuko erityisesti journalismin muista sisällöistä, nousee tosi keskeiseksi medialukutaidon kysymykseksi. Niin kuin tuossa äsken nähtiin, uutismedian sisällöt onneksi tunnistetaan TikTokissa varsin hyvin.

Niihin luottamus on myös TikTokissa nähtyihin uutismedian sisältöihin huomattavasti isompi kuin muuhun TikTokin sisältöön. Tässä toki nuoret kertovat siitä, miten he kokevat tekevänsä. Voi välillä olla eri asia se, että miten todellisuudessa on.

Joitain sellaisia kartoituksia, selvityksiä on ollut, missä on pyydetty nuoria vertailemaan vaikka journalistista sisältöä ja on näytetty mainontasisältöä ja muuta. Käytännössä se journalismin erottuminen ei ole aina niin helppoa, mutta hienoa, että kokemus on tämä. Ylipäätänsä nuoret kokevat omat medialukutaitonsa melko hyvinä.

He mielestään aiempaa ja helpompaa arvioidaan, että onko jokin uutinen totta. Tämän totuudenmukaisuuden arviointi ei heidän mielestään kirkkaasti helpointa kotimaisissa uutismedioissa. Tässä on yksi meidän tässä projektissa mukana olleen lukiolaisen kommentti.

Somessa on mukava törmätä tutun uutistalon postauksiin. Ei tarvitse käyttää energiaa miettiäkseen, onko sisältö luotettavaa. Huomaan, että kelloni on aika paljon, mutta koitan vähän nopeuttaa tahtia.

Katsotaan vielä vähän sitä, että millaisista uutisista ylipäätänsä nuoret ovat kiinnostuneita. 37 prosenttia tämän ikäisistä nuorista seuraa uutisia vähintään päivittäin. Joka kolmas tämän ikäinen nuori välttelee jotain uutisaihetta.

Uutisten välttely on kasvanut ja se selittyy kokonaan poikien uutisvälttelyn lisääntymisessä. Ihan kirkkaasti yksi uutisaihe korostuu vältelyssä uutisaiheissa ja se on sota. Täysiä uutisoutsidereita, uutissivullisia nuorissa ei onneksi juuri ole, vaan lähes kaikki nuoret seuraa uutisia.

Päivittäinen aktiivinen uutisten seuraaminen 37 prosenttia vaan seuraa uutisia hyvin tiiviisti. Päivittäinen uutisten seuraaminen ei ole vielä kaikkien ikäisten nuorten juttu. Tässä kun katsotaan, niin 13-14-vuotiaat ja 17-18-vuotiaat ovat varsin erilaisia.

Uutisten seuraaminen ja aktiivisuus huomattavasti kasvaa tässä iän myötä. Tässä on jo monta vedenkäyttöryhmää tämän ikäskalan sisälle. Ollaan vuosittain kysytty kiinnostavia uutisaiheita ja jälleen isot uutisaiheet Suomessa ja maailmalla on noussut kiinnostuksen kärkeen.

Näiden rinnalla on nuorten oman elämään liittyvät aiheet. Noissa isoissa uutisaiheissa on tapahtunut mielenkiintoista vaihtelua. Korona-aikana sekä uutisten seuraaminen että kiinnostus isoihin uutisiin oli huipussaan.

Ukrainan sodan syttymisen myötä katse meni vahvasti omaan elämään liittyviin aiheisiin. Seurattiin vähemmän uutisia ja oltiin vähemmän kiinnostuneista isoista uutisaiheista. Jotenkin haluttiin vähän jotain muuta kuin niitä sotauutisia ihan selvästi.

Nyt sitten taas isot uutisaiheet sekä Suomessa että maailmalla kiinnostus niitä kohtaan on kasvanut. Tytöillä mielenterveys, hyvinvointiteemat, pojilla, urheilu ja liikunta korostuu. Tästä en ehdi kovin paljon puhua, mutta mainitsen vain, että paikallisuudessa on potentiaalia.

Pitkällä listalla paikalliset aiheet oli kuudentena. Samalla kun paikallismediaa ei aktiivisesti seurata, niin kuitenkin ne paikalliset sisällöt nuoria kiinnostaa. Silloin jos ne olisi paketoitut nuoria kiinnostavaan muotoon ja olisi mukana heillä relevantteja näkökulmia, niin näkisin, että paikallismedia voi olla nuorille relevantti media.

Pojat ovat vähän tyttöjä, aktiivisempia uutisten seuraajia. Ihan kirkkaasti mieluisen uutisen muoto on lyhyt video. Tässä tämä pitkä lista.

Te varmaan saatte nämä matskut, niin voitte kurkkia niitä. Ehkä täältä vielä nostan, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilaan liittyviin uutisiin kiinnostus on yllättävän matala. Aiempaa useampi nuori on tyytyväinen siihen, kuinka hyvin mediassa kuuluu nuorten ääni.

Me olemme tästä mahtavaa suuntaa kääntyneet. Olemme tehneet jotain oikein. Kun katsotte piirakkaa, niin kyllähän tuossa tekemistä vielä on.

51 prosenttia nuorista on sitä mieltä, että nuorten näkemyksiä kuullaan melko tai erittäin huonosti. Tuo 38. melko tai erittäin hyvin.

Nuoret ovat olleet tässä siis varsin kriittisiä. Tai kokemus on ollut, että nuorten ääni ei kuulu riittävästi. Tämä on sellainen asia, mitä halutaan medioissa jotenkin parantaa tässä ja ottaa vakavasti.

On mielestäni merkittävä, että nuoret haluaisivat, että heidän ääni kuuluisi enemmän. Jotain on tehty oikein, koska suunta oli kuitenkin melko selvästi nyt kääntynyt. Lopuksi.

Vähän vahingossa ylitin jo aikani, mutta sanon vielä tämän. TikTokiin tarvitaan mediakasvattajia. On tosi tärkeää, että nuori kohtaa media-arjessaan journalismia.

Vaikka se olisi aluksi pelkästään TikTokissa, niin olennaista on, että journalistin sisältö tulee osaksi nuorten media-arkeen. Se voi olla sellainen, joka tuo tosi moninaisista sisällöistä koostuvan some-arjen keskelle turvaa ja selkeyttä. Vähän niin kuin lukiolainen viivi siinä sitatissaan aiemmin nosti esiin.

Olla sitten vahva vastalääke epämääräiselle infotulvalle ja sen aiheuttamille ahdistukselle. Jotenkin antaa sellaista turvaa ja selkeyttä. Ajattelen, että yksi keskeisimmistä mediakasvatuksen tehtävistä, minun näkökulmani on mediakasvatuksia, mutta ajattelen, että keskeisimpiä tehtäviä näin somen ja tekoälyn aikakaudella on vahvistaa uskoa siihen, että journalismiin voi luottaa.

Tai vahvistaa uskoa siihen, että on sellaisia sisältöjä, joihin voi hyvällä suunnan luottaa. Se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy avata, se ei julistamalla kauheasti varmaan vahvistu, vaan jotenkin pitää ymmärtää, miten se journalismi toimii. Millaisia valintoja toimituksissa tehdään ja miksi siihen voi hyvällä syynä luottaa.

Myös tehdä yksittäisiä uutismedioita tutuksi, jotta ne osattaisivat erottaa muusta sisällöstä. Minun viestini on, että TikTokiin tarvitaan mediakasvattajia. Sinne tarvitaan paitsi vastuullisia julkaisijoita, mutta myös journalistia ja opettajia mediakasvattajan roolissa keskusteluavuksi.

Muun muassa puhumaan tietoturvasta ja TikTokin vastuullista käyttämisestä. Algoritmin koukkuuttavuudesta ja journalismin erottamisesta. Olen sitä mieltä, että kun journalismista ja uutisista puhutaan koulussa ja muutenkin, niin en tiedä, onko se liikaa sanottu, että ei kannattaisi koskaan puhua Irlanlan somen arjesta, mutta siihen suuntaan.

Jotenkin kun puhutaan journalismista ja uutisista, niin se kytkös niihin sisältöihin, mitkä ovat nuorelle tuttuja, ja vertailu niihin ja jotenkin se journalismin suhde siihen mediatodellisuuteen, missä he sisältöjä seuraavat, niin olisi tärkeää pitää mukana. Silloin se ei jää jotenkin siitä omasta arjesta ja omasta mediatodellisuudesta irralliseksi. Päätän itseäni viisaamman Tuomas Kaseman.

Hän on mediaopettajan journalisti, sitaattiin toimittajien, ja mielestäni myös opettajien, mediakasvattajien pitää miettiä, kuinka saadaan nuoret ymmärtää, että journalistinen TikTok-video on tehty ihan samalla periaatteella kuin ne uutiset, joita median omilla saiteilla on. Se on ihan yhtä lailla journalismia kuin se muukin. 

Tässä kohtaa kiitos, lupasin sanoa että nyt osuuteni päättyy.

00:42:04 – 00:43:40 Johannes Repo 

Kiitos Hanna oikein paljon, tässä tulikin tosi tiivis ja hyvä paketti monestakin aiheesta. Sanoin tässä itse vielä aivan tähän päätteeksi, että tämä on tosi tärkeää, mitä tässä viimeiseksi toit esille, että tuodaan esille se, että nämä journalistiset sisällöt, joita esimerkiksi julkisen sananneuvoston journalistin ohjeita noudattavat ja niihin sitoutuneet suomalaiset mediatalot julkaisevat TikTokissa, niin ne on aivan yhtä luotettavia kuin mitä he missä tahansa muussakin lähteessä julkaisevat. Me ollaan mediakasvatusseurassa käyty juuri tätä läpi, että uutiset, joita esimerkiksi Yle julkaisee TikTokissa, on aivan yhtä luotettavia kuin mitä he julkaisevat sitten muuallakin sivustoillaan.

Ne on vaan vähän eri muodossa tietenkin, koska niin kuin sanoit, TikTok vaatii vähän erilaisen muodon näille omille videoilleen. Sitten taas, jos joku muu henkilö TikTokissa julkaisee jonkun videon, joka saattaa käsitellä samoja aiheita kuin uutinen, niin se ei sitten välttämättä olekaan niin luotettavaa, koska tämä vaikka vaikuttaja tai kuka tahansa TikTokin käyttäjä ei välttämättä ole samalla tavalla sitoutunut noudattamaan näitä journalistin ohjeita ja siksi tämä video voi olla myöskin semmoinen, mikä ei sitten välttämättä ole luotettava. Tämä on just hyvä ymmärtää, että sisältöä on TikTokissa sekä sitä luotettavaa että semmoista, mikä kannattaa tarkistaa.

Mutta vielä tässä sanon uudelleen, että oikein paljon kiitoksia ja mukava, kun pääsit tänne meille puhumaan. 

00:43:40 – 00:43:42 Hanna Romppainen 

Kiitos, oli kiva tulla. 

00:43:42 – 00:43:53 Johannes Repo 

Kyllä, ja tervetuloa vaan kuuntelemaan ja mukaan näihin meidän Aamuklubi-webinaareihin ja näistä tehtäviin podcasteihinkin jatkossa.

00:43:53 – 00:44:21 Johannes Repo

Suuri kiitos sinulle kun kuuntelit tämän meidän podcastin. Tässä podcastissä käytettiin pohjana 13.3. järjestettyä Aamuklubi-webinaaria. Podcastin juontajana ja fasilitaattorina toimi Johannes Repo, Mediakasvatusseuran viestinnän ja mediakasvatuksen asiantuntija. 

Kuullaan taas uudestaan Mediakasvatusseuran podcastien parissa. Moikka