Tekoälystä tukiäly? Kuinka hyödyntää tekoälyä erilaisten oppijoiden kanssa

Tekstiversio:

[Äänite alkaa]

Christa (0:02 – 0:56)

Tervetuloa siis Aamu-klubille. Tänään meillä onkin varsin kuuma aihe, kuten tekoäly. Miten tekoälystä saadaan tukiälyä? Meillä on ihan mahtava vieras tänään, Riikka Marttinen Erilaisten opijoiden liitosta. Hän on erityisesti tähän tematiikkaan perehtynyt. Meillä on ilo saada teidät kaikki tähän kuulolle.

Muutama sana mediakasvatusseurasta, jos ei meidän toiminta ole tuttua. Eli toimimme täällä Suomessa valtakunnallisesti ja edistämme mediakasvatusta muun muassa tekemällä erilaisia materiaaleja ja tällaisia webinaareja ja koulutuksia. Kannattaa tutustua meidän sivuihin tarkemmin, missä on paljon eri aiheista, muun muassa tekoälystäkin löytyy materiaalia sieltä. Riikka, tervetuloa. 

Riikka (0:56 – 41:41)

Kiitoksia. Tosi hienoa päästä tänne puhumaan tästä itselle kovin tärkeästä aiheesta. Mutta täytyy myös sanoa, että tämän nyt ehkä puhun tästä monestakin eri näkökulmasta. Aihe on, kuten todettu, erittäin ajankohtainen ja herättää tosi paljon hypetystä, huolta, pelkoa ja ehkä kiinnostusta.

Voisin kuvitella, että moni miettii, mitä se tekoäly on ja miten sitä voisi hyödyntää. Tänään erityisesti erilaisen oppijan tukena ja voisiko se olla tukiäly. En ole ihan varma vielä itsekään. Katsotaan, mitä tässä tulee.

 Itsestäni voisin muutaman sanan sanoa. Olen tosiaan erityisasiantuntija erilaisten oppijoiden liitosta. Koulutukseltani olen toimintaterapeutti ja olen oikeastaan tehnyt työurani hyvin pitkälle erilaisten oppimisen ja kuntoutuksen apuvälineiden parissa. Tekoäly on ollut itse asiassa pitkään minun työssäni ja itse asiassa se on ollut meidän kaikkienkin arjessa. Me ei ehkä ole sitä aina huomattu tai edes tiedetty, että missä kaikkella sitä tekoälyä onkaan.

Opiskelen parhaillaan muotoilua ja jos tulee sellainen olo, että haluaa johonkin asiaan palata tai kysyä tai olla muuten yhteydessä, mielellään saa laittaa viestiä. Erilaisten oppijoiden liitto ei ehkä myöskään ole kaikille tuttu. Olemme valtakunnallinen järjestö.

Meidän rahoitus tulee STEA:lta ja toiminta on suunnattu ensisijaisesti erilaisille oppijoille, heidän läheisilleen, ammattilaisille, jotka työskentelevät erilaisten oppijoiden kanssa, mutta toki kaikille aiheesta kiinnostuneille. Jos joku jää miettimään, että kuka on erilainen oppija tai miten se määritellään, niin meillä määritellään, että kaikki meistä voi joskus olla erilaisia oppijoita. Kenellä tahansa voi olla jotain haasteita oppimisesta väliaikaisesti.

Voi olla, että on sellainen elämäntilanne, että on paljon kuormitusta ja sen takia vaikka keskittyminen tai asioiden muistaminen on haastavaa tai voi olla joku lääkitys tai sairastunut sillä lailla, että sillä on vaikutusta oppimiseen. Mutta sitten toki oppimisvaikeudet. Puhutaan kehityksellisistä oppimisvaikeuksista, jolloin ne ovat syntymästä lähtien kulkee mukana.

Toki voi olla myös tilanteita, että tulee vaikka joku onnettomuus ja sen myötä oppimisessa tulee haasteita. Meidän toimintaan, jos on kiinnostunut tulemaan mukaan tai osallistui, ei tarvitse olla mitään diagnoosia tai todettua oppimisvaikeutta, vaan riittää se, että itsellä on kokemus siitä, että oppiminen on syystä tai toisesta vaikeaa. Ja ehkä oppimiseen on hyvä vielä lisätä se, että kun me puhutaan oppimisesta, niin me puhutaan elinikäisestä tai jatkuvasta oppimisesta.

Eli puhutaan ihan sieltä vauvasta vaariin tyyppisesti. Eli tämähän tosiaan koskettaa meitä kaikkia. Aika usein törmään vieläkin siihen, että ajatellaan, että oppimisvaikeudet liittyy lapsuuteen, nuoruuteen, opiskeluun, mutta sitten ne mystisesti katoaa, kun siirrytään vaikka työelämään tai harrastuksiin tai arkeen.

Mutta kyllähän ne kulkee siellä mukana ja se on hyvä muistaa. Tarjotaan tukea, neuvontaa ja ohjausta. Meillä on tapahtumia ja edunvalvontaakin tehdä.

Meillä on eduskunnassa esimerkiksi erilaisten oppijoiden tukiryhmä. Pyritään viemään tietoutta niistä oppimisvaikeuksista ja sitten näistä oppimista ja työtä sujuvettavista keinoista ja välineistä. Meillä on 11 jäsenyhdistystä.

Huomasin, että linjoillakin oli muutamia. Ainakin taisi Vaasasta olla. Eli Datero on meidän yksi jäsenyhdistyksistä.

Helsingissä on Hero ja Joensuussa on Lukio, jossa on hyvin monipuolista tarjontaa. Lämpimästi suosittelen heidän sivuilleen mennä ja tutustua. Mutta toki myös meidän kaikki muu jäsenyhdistys.

Osa toimii vähän pienemmillä resursseilla. Saattaa olla vapaaehtoista toimintaa ja järjestämää toimintaa. Ne on ehkä sitten vain muutaman kerran vuodessa saattaa olla jotain tapahtumia.

Tuolta meidän nettisivuilta löytyy tietoa, jos haluaisitte katsoa paikallisesti, miten omalla alueella millaista toimintaa olisi tarjolla. Me toki toimitaan siis valtakunnallisesti. Mikä sitten tekoäly on? Yle on tehnyt aivan loistavaa työtä.

Heillä on tämmöinen Yle oppimisen älyä tekoälyä. Me ei nyt ehditä mennä katsomaan näitä videoita. Mutta näissä minusta todella, että jos ei yhtään ole vielä tietoa siitä tekoälystä tai haluaa vaikka opiskelijoiden tai omien läheisten.

Itse esimerkiksi oman äitini kanssa ollaan katsottu näitä, kun häntä nyt mietityttää, että mikä se tekoäly on ja mitä se nyt tarkoittaa. Miten sitä voisi hyödyntää? Tämä on semmoinen hyvä Ylen älyä tekoälyä, jossa hyvin käytännönläheisesti ja yksinkertaisesti selitetään. Siellä on myös näitä opettajille tehtäviä, joita voisi hyödyntää.

Ajattelen, että niitä voi hyödyntää ihan muutkin kuin opettajat. Jos nyt työskentelet vaikka sosiaalialalta, opiskelet tai teet terapeuttina tai ylipäätänsä tällaista ohjaavaa työtä, niin ehdottomasti nämä ovat semmoisia materiaaleja, joihin kannattaa tutustua. Sieltä löytyy myös, että mihin sitä tekoälyä kannattaa hyödyntää.

Tässäkin on mielestäni hienoja eri näkökulmia aivotutkijalta tai tekoälykouluttajalta, että missä kaikkialla se tekoäly voisi olla hyödyksi. Mutta ei nyt mennä katsomaan niitä videoita. Saatte sitten omalla ajalla käydä ne kurkkailemassa.

Pikkasen kuitenkin sitä tekoälyä täytyy taustoittaa. Tekoäly ei ole varsinaisesti kauhean älykäs. Tekoäly kerää tietoa internetistä ja yrittää arvata, että mikä olisi nyt sitten, joku puhuu sananarvauskoneesta, että tavallaan se ei keksi mitään uutta, vaan yrittää yhdistellä sitä olemassa olevaa tietoa.

Ja toki sitten, että millaista tietoa se löytää, vaikuttaa siihen niihin tuloksiin. Tekoälyopas on kanssa semmoinen erittäin hyvä FaktaBaarin tekemä, johon lämpimästi suosittelen myös tutustumaan, jos haluaa perehtyä. Mutta sieltä nyt nostiin muutamia.

Siellä on kyllä laajemminkin, että tässä on nyt muutamia nostoja. Mutta asioiden ennustamiseen se voisi olla erittäin hyvä. Esimerkiksi viruksen leviämisen ennustaminen siellä nostettiin tai suositusten antamiseen. Tämähän on tyypillisin tekoäly. Me ollaan siis jo vuosia käytetty, kun me katsotaan Netflixiä tai Spotifyä.

Mitä se meille suosittelee? Tai Googlen algoritmeista sieltä. Niin siellä taustalla on tekoäly ollut. Eli itse asiassa tekoäly on jo ollut itse asiassa 1940-luvulta asti on lähdetty sitä miettimään, ja 1950-luvulla mietittiin. Ja itse asiassa 1997 taisi olla se, kun tekoäly, eli Shakin pelaaja pelasi tekoälyä vastaan. Eli tämähän on ollut jo todella pitkään.

Mutta oikeastaan tämä nyt heräsi meidän tietouteen 2022, kun tuli chat-GPT. Sitten alkoi tulla Copilot ja sitten alkoi tulla Google Chemine. Ja nämä isot kielimallit tuli ehkä meidän tietoisuuteen.

Ja tuli meidän jokaisen arkeen vielä sitten ihan eri tavalla. Ja me pystytään niitä myös hyödyntämään eri tavalla. Aikaisemmin ne ehkä oli siellä moottorin alla, eikä me silleen tiedetty, mutta nyt ne on sitten semmoisia arjen apuvälineitä.

Mutta tosiaan se toimii eri tavoin. Eli siellä on ne tietyt säännöt, jonka perusteella se toimii. Ja se oppii näistä suurista tietomääristä.

Ja se oppii myös kokeilemalla erehtymällä. Eli meidän myös kannattaa sitä tekoälyä kouluttaa, että se tekee virheitä. Siellä on paljon vinoumia, siellä on paljon harhautumia.

Ja meidän olisi hyvä sille kertoa silloin, kun se tekee asioita väärin. Tai yhdistelee asioita väärin. Tai jopa välillä väittää ihan asioita, jotka ei ole totta.

Ja se hakee tosiaan näistä erilaista äänitallenteista, teksteistä, kuvioista. Ja se etsii niitä säännönmukaisuuksia ja toistuvia kuvioita. Ja sen perusteella se tarjoaa sitten sitä vastausta, suositusta tai päätöstä.

No mihin sitä tekoälyä sitten voisi hyödyntää? Tiedonhaku on ehkä se tyypillisimmistä aika usein. Aluksi lähdetään liikkeelle. Ja se ei välttämättä… Aikaisemmin sanoin koulutuksissa, että tekoäly ei ole kauhean hyvä. Että se ei ole niin kuin Google. Se ei toimi. Mutta nyt itse asiassa chat-GPT tässä päivittyi ihan viime viikkoina.

Ja varmaan tulee nyt haastamaan kyllä Googlen. Eli sinne tuli tämä tiedonhaku. Mutta tosi tärkeää on, että jos sitä käyttää tiedonhauksessa, että aina tarkistaisi ne lähteet.

Ja kysyy siltä, että mistä olet tämän tiedon hakenut. Ja GoPilot on siinä hyvä, koska se usein näyttää ne… Tai ei usein, vaan aina näyttää ne lähteet, mitä hyödyntää. Mutta silti on hyvä käydä kurkkaamassa ne linkit, että onko ne sitten ihan oikeita lähteitä tai luotettavia lähteitä.

Toki chat-GPTkin nykyään näyttää ne. Ja sitten ehkä tämä tiedonhaussa, että jos mietitään erilaisia oppijoita, niin nykyään me voidaan myös keskustella sen tekoälyn kanssa. Me voidaan jutella sen kanssa.

Chat-GPT on tässä nyt kehittynyt, mutta itse asiassa GoPilotiinkin on tämä keskusteleva tekoäly tulossa. Mennään sitten ehkä haasteissa tähän, että miksi ei välttämättä kaikissa lisensseissä se ole mahdollista vielä. Mutta sitten, jos mietitään nyt erilaisia oppijoita, niin varsinkin tässä tekstin kuuntelussa, eli se, että voitkin kuunnella tekstiä tekoälyn lukemana, niin voi olla todella monelle hyödyllinen, jos on vaikka lukivaikeus, tai on vaikea keskittyä, tai pilket, tekstimassat, on hankala lukea, niin sitten voit kuunnella sen tekstin.

Sä voit myös tuottaa tekstiä, sä voit pyytää tekoälyä tekemään itsellesi tekstin, mikä sitten kannattaa ehkä miettiä, että onko se viisasta, vai olisiko viisaampaa vaikka tehdä oma teksti ja pyytää tekoälyä sitten sparrailemaan sua sen tekstin kanssa, vaikka näyttämään, että onko täällä kirjoitusvirheitä, ja näytä, missä ne kirjoitusvirheet on, ja että miten näitä kirjoitusvirheitä sitten, että miten niitä voisi korjata, ja miksi. Eli ehkä siinä, että me ei käytetä sitä semmoisena, että tässä on nyt kysymys, ja anna mulle vastaus. Se on ehkä se kaikista huonoin tapa käyttää tekoälyä, vaan mieluummin ehkä, että opeta mulle, että miten mä voisin tehdä paremman tekstin, tai saavutettavamman tekstin, tai miten tämä voisi rikastuttaa vaikka tätä tekstiä.

Käännös on, eli tekstin kääntäminen, se on jo tosi pitkälle kehittynyt, toki edelleen tekee virheitä, ja siinä taas riippuu, että kuinka isosta kielimaasta, että Englanti, Espanja, Ranska, tämmöiset isot kielimaat, niin niissä jo käännöstoiminnot ovat jo tosi hyviä ja luotettaviakin, mutta sitten kun puhutaan pienemmästä kielimaasta, mihin Suomikin osin vielä liittyy, mutta sitten jos vaikka puhutaan jostain todella pienistä, esimerkiksi maahanmuuttajien kanssa työskentelevät kertovat, että tekoälyn käännös voi olla aika heikkolaatuista, kun puhutaan jostain hyvin pienestä kielimaasta, ja silloin se tarkoittaa sitä, että tekoälyllä ei ole kauheasti ollut dataa, mistä se olisi voinut oppia siitä kielestä. Mutta pääasiassa jo käännöstyökalut ovat jo hyviä, mutta aina täytyy tarkistaa. Tekstin tiivistämiseen itse käytän tosi paljon.

Olen tehnyt tänä syksynä parikin nettisivua ja erilaisia tekstejä. Olen aika runsas kirjoittaa, niin aika usein pyydän tekoälyä, että muokkaa tästä tekstistä, teet tästä selkeämpi, teet tästä lyhyempi, teet tästä saavutettavampi. Eli se on semmoinen, missä voi tekoälyä tosi hyvin hyödyntää.

Vai voi olla, että menee vaikka Kelan sivuille, ja siellä voi olla aika pitkiäkin ja aika paljon tietoa, niin voi pyytää tekoälyä, että hei, kerro mulle tästä viisi tärkeintä asiaa tai selitä tämä niin kuin 12-vuotiaalle. Eli me voidaan pyytää tekoälyä sitten tiivistämään, selkeyttämään niitä tekstejä. Ja oikoluku, se löytyy jo Wordistä, sielläkin on tekoäly, eli me voidaan sitten pyytää kehittämään sitä.

Paitsi, että voi tekoäly pyytää niitä virheitä näyttämään, niin voi myös vaikka Wordista sitten käyttää sitä oikolukuohjelmaa tai sähköposteissa. Monet erilaiset oppijat, meillä on ollut nyt kolme tämmöistä tekoälytyöpajaa erilaisten oppijoiden kanssa, jossa ollaan testailtu tekoälyä erilaisilla tekstin tuottamiseen, kuvien tuottamiseen, miten voi tekoälyä hyödyntää sitten tämmöiseen mielen hyvinvointiin ja tämän tyyppisiä asioita. Tämä on ehkä se suosituin, että miten voin sähköpostia kirjoittaa niin, että minun ei tarvitse jännittää, että onko täällä virheitä tai olenko minä ymmärrettävä.

Se on ehkä semmoinen ykkösjuttu ollut monille. No sitten tämmöiset erilaiset vaikka raportit tai toimintakertomukset, mitä me järjestössä tehdään, mutta näissä kyllä on tosi tärkeää, että jos tekoälyä hyödyntää työtehtävissä, niin ihan ensimmäiseksi aina työnantajalta tarkistaa, että miten meillä tekoälyä käytetään. Tietenkin pitäisi olla se työnantajan tarjoama myös tekoäly, joka olisi tietoturvallisempi, että ilmaisilla ei voi oikein lähteä mitään työhön liittyviä asioita, ellei ne ole sitten semmoisia yleisen tason asioita.

Ja juuri tämmöisten viestien sähköpostien, niin voi olla, että todennäköisesti siellä työnantajan tarjoamassa esimerkiksi Microsoftin lisenssissä on jo tekoäly hyödynnettävissä ja silloin voi sitä käyttää sitten turvallisemmin. Tämä keskustelu, sen jo mainitsinkin, että se on semmoinen, mikä moni kokee, että jos se kirjoittaminen on haastavaa, niin sitten mikäs sen tekoälyn kanssa on jutteleminen sitten. Siltä voi kysellä, sille voi pyytää vaikka, että juttele mukaan iloisesti tai sitä voi pyytää vaikka kuiskaamaan asioita.

Mutta ehkä sitten jos miettii opettajana, jos työskentelee tai työskentelee sitten tulevaisuudessa vaikka sitten erilaisissa ohjaustehtävissä, on se sitten nuorten tai päiväkodissa tai missä vaan, niin että sä voit vaikka niitä erilaisia tehtäväantoja tai materiaaleja, niin sä voit niitä henkilökohtaisesti, sä voit pyytää tekoälyä tekemään, että teet tästä ymmärrettävämpi vaikka henkilölle, joka opiskelee suomea tai teet tästä ymmärrettävämpi henkilölle, jolla on lukivaikeus. Se voi olla myös laskemisen tukkeena. Toki täytyy vielä sanoa, että siinä ehkä tekoäly ei ole ihan niin luotettava, että siellä voi tulla virheitä, että laskeminen ei ole ehkä vielä, mutta tosin kehittyy nopeasti.

Microsoft on tekemässä tämmöistä, me kurkataan, tai tuossa kerron syventyvästä lukuohjelmasta, niin vähän samantyyppinen on tulossa laskemiseen. Ja nyt jo löytyy esimerkiksi Photomat, tämmöinen sovellus, jonka avulla voi sitten katsoa, että yrittää vaikka laskuissa kun ottaa kuvan siitä laskusta, se näyttää ne laskuvaiheet ja sitten sen tuloksen. Moni, jolla on esimerkiksi matematiikan vaikeus, ovat hyödyntäneet näitä sitten opinnoissa.

Mutta jälleen vastuu on itsellä tarkistaa, että asia on oikein, että tekoälyyn ei voi luottaa silleen täysin. No muistin tukena se voi olla, sä voit pyytää vaikka tekoälyä tekemään, että mulla on viikkohjelma, ja varsinkin jos on nyt työpaikalla sitten työnantajan uusimmat näistä tekoälyohjelmista, niin se jopa muistuttaa, mulla on tämmöinen Copilot Pro, niin se sieltä muistuttelee, että hei Riikka, että kolme päivää sitten olet vastannut, että palaat tähän asiaan, ja et ole vielä vastannut tähän sähköpostiin laittanut, niin pitäisikö tälle asialle tehdä jotain? 

Ajan ja tehtävien hallintaan, että sä voit antaa silleen tehtävän, että hei, tämmöisiä asioita mun pitäisi ensi viikolla tehdä, että tee mulle tähän nyt tämmöinen hyvä vaikka lukusuunnitelma, mulla on tulossa koeviikko. Ja tämmöiset erilaiset mentorointi- ja simulaatiot, esimerkiksi vois harjoitella työnhakua, jos tarvii, että mä oon menossa nyt  työhaastatteluun, ja oo sä työnantaja, joka haastattelee mua, ja kysyy multa kysymyksiä, ja kerro miten mä voisin parantaa vaikka mun vastauksia.

Elämänhallinnan apuna jollain tasolla, tämä on nyt sitten mennä jo semmoiselle harmaalle alueelle, että miten sitten sitä voi sitten hyödyntää, ja ylellä on Kulttuuri Cocktail jossa on juteltu tästä, että miten sitten voisi olla siellä arjessa. Mutta tiedän monia opiskelijoita, jotka hyödyntää tätä ihan jo siinä, että miten vaikka tee mulle tämmöinen hyvä ruokaresepti, ja ensi viikolle tee mulle sinne semmoisia, jotka on terveellisiä, tai jos mulla on ruokarajoitteita, tai tee mulle liikuntasuunnitelma, tai tämän tyyppisissä. Osa käyttää tätä vuorovaikutuksia tunnetyöskentelyn tukena, mutta jälleen tähän liittyy hyvin isoja haasteita.

Tuossa Ylen maaliskuussa epäinhimillistä terapiaa oli hyviä pointteja myös siitä, että minkälaisissa tilanteissa voisi tätä hyödyntää, ja minkälaisissa ei. Ehkä noin voisi ylipäätänsä sanoa, että silloin kun puhutaan tämmöisistä ehkä lievistä mielenterveyden haasteista, ahdistuksesta, uupumuksesta, tämmöisestä vielä, mikä ei ole ehkä sellaista jo, että on isoja haasteita, niin se voi olla hyvä keskustelukaveri. Tiedän, meillä on yksi opiskelija, joka kertoo, että kun hän yöllä herää ja ahdistaa, ja haluaisi jonkun kanssa jutella, kun tuntui, että ne ajatukset ei oikein päästä lähelle, niin hän on sitten hyödyntänyt tekoälyä, että tekoälyn kanssa on jutellut siinä.

Mutta tekoälyt, ne on aika semmoisia nopeita ratkaisuja, mitä se tarjoaa, semmoista ratkaisukeskeistä terapiatyylistä, ja ne ei välttämättä auta, jos on sitten isoja haasteita. Eli tässän kanssa olisin todella todella riittinen, että minkälaisissa tilanteissa tätä voi käyttää, ja minkälaisten sitten asiakkaiden tai ohjattavien kanssa, että jos on isompia ongelmia, niin siinä on kyllä tosi isoja riskejä, että tekoäly voi myös, me tiedetään, että se on myös ehdotellut ihan todella, jos on mielenterveysongelmia ja on vaikka miettinyt itsemurhaa, niin siellä on sitten tullut jo tosi lisää ehkä semmoisia ajatuksia, tukevia ehdotuksia, ja siinä on isoja riskejä, jotka on todella haastavia. Mutta sitten tiedän, että meillä on esimerkiksi ollut omissa asiakkaissa sellaisia, jotka on nimenomaan hakeneet tekoälyltä apua siihen, että miten niitä omia tunteita voisi tunnistaa, tai miten niitä omia tunteita voisi ilmaista.

Että on ollut vaikka joku haastava sähköpostin kirjoittaminen opettajalle, eikä oikein tiedä, että miten mä tämän ilmaisen, koska on se lukivaikeus. Niin sitten onkin tekoälyn kanssa sitä vähän sparraillut, että miten mä saisin tämän rakentavaksi, ja miten mä saisin ilmaistua tämän hankalan tunteen tai tämän hankalan asian. Tämän tyyppisessä se voi sitten olla ihan hyvä apu, jolloin se auttaa sitä.

Mutta tässä on tosi tarkkaa mietittävää, että kenen kanssa, minkä tyyppisissä tilanteissa. Ja opiskelun tukena moni hyödyntää sitä juuri siinä ehkä semmoisen oman tekstin sparrailussa, ja siinä, että miten mä voisin tämän tehdä paremmin, ja missä mä teen näitä virheitä, ja miten mä voisin näitä hyödyntää, tai opinnäytetyön tukena. Ja näissä nyt onneksi on tullut jo ohjeistuksia koululta, että miten näitä voi sitten hyödyntää.

Ja se on tärkeää myös pyytää, että tekee. Aika usein opiskelijat myös jännittää sitä, että voisinko mä käyttää tätä, ja osaanko mä käyttää oikein, ja tuleeko tästä ongelmia. Ja sen takia tämä on tosi tärkeää sieltä saada koululta ohjeet, että miten sitä käytetään oikein.

Toki on myös heitä, jotka käyttää sitä sitten siihen, että teen mun puolesta nämä tehtävät, ja sitten se oppineen jää hyvin pinnalliseksi. Tästä keskustelevasta tekoälystä, niin tämä on nyt se mielenkiintoinen, joka on kehittynyt. Tuossa on äidinkielen opettaja vähän sparraillut, että miten voisi vaikka puheen harjoittelua, että jos tuntuu, että tämmöisen puheen pitäminen on haastavaa, tai haluaisi kehittyä puheen pitäjänä, tai kouluttajana, tai vaikka olisi se sitten esseen pitäminen, niin miten sen voisi harjoitella, sitä puheen pitämistä.

Ja sitten Katri Manninen on tehnyt tämmöisen tekoälyassistentin, ja tämä on jo sitten tosi monipuolista. Itse asiassa tämäkin video on sen verran vanha, että todennäköisesti Katri jo tekee muuten, mutta hän on yhdistänyt sinne omaan kalenteriinsa, ja se tekoäly häntä muistuttaa. Siellä on monia mahdollisuuksia, mutta se kyllä jo vaatii aika paljon osaamista.

Mutta luulen, että tulevaisuudessa nämä tämmöiset AI-botit, tai nyt koupailetilan agentteja, niin nämä varmaan tulee meitä kaikkia auttamaan siellä meidän arjessa. Ne muistuttaa niitä asioita, ja sanoo, että hei, nyt sun pitäisi voida jo lähtemään, ja on niitä tulossa, vaikka, no onhan meillä jo pussisovelluksissakin, että kohta kolmen minuutin päästä pitäisi lähteä, että ehdit pussiin, niin tämän tyyppisissä asioissa. No jos mietitään sitä oppimista, niin Jari Laru, hänellä on tosi hienoja ajatuksia, ja hän on tuolla Oulun yliopistolla, ja heillä on tällainen Generation AI-hanke, josta vähän myöhemmin puhun, mutta hän on tuossa yhdessä koulutuksessa, esitteli tämän, ja nappasin tämän linkin.

Mutta hän puhuu siitä, että miten se generatiivinen tekoäly voi olla tämmöinen idea, ja sen kanssa voi väitellä, voi harjoitella sitä argumentointia. Se voi auttaa yhteistyössä kehittymään, se voi auttaa suunnittelemaan asioita, se voi antaa tietoaineiston, jos pitää opinnäytetyöhön vaikka hakea tutkimuksia, niin siellä se on iso apu. Ja sitten tämmöisiä tarinoita, jotka lisäävät erilaisia näkökulmia.

Ja myös tässä varmaan sellainen itseilmaisu, että siihen voi saada tukea. Se voi olla apuna ihan chat-GPT 4.0 on jo nyt tehnyt tämmöisiä testailuja, että miten voi myös sen näytön jakaa, jolloin se opettaa esimerkiksi tässä nyt sitten matematiikkaa tälle opiskelijoille, tai miten sen kanssa voi keskustella. Todennäköisesti tekoäly tulee olemaan semmoinen sparraaja ja auttaja, ja jos mietitään erilaisia oppijoita, niin sen hyötyhän on siinä, että tämä on väsymätön.

Se ei kyllästy, sä voit kysyä siltä, ja aika pienempi kynnys on ehkä kysyä tekoälyltä, kuin kysyä kaverilta tai opettajalta, jos asiaa ymmärrät, tai pyytää tekoälyä selittämään tämän asian toisella tavalla, jos mä en ymmärtänyt sitä tapaa, jonka se auttaa. Tekstien tuottamiseen, eli erilaisia tarinoita, reseptejä, blogikirjoituksia, mainostekstejä, joista työssään hyödyntää artikkeleita, ansioluetteloa, uutisia, siinä toki taas se kriittisyys, ohjelmointikoodeja voi tekoälyn avulla hyödyntää, mutta kyllä koodarit sanoo, että sen kanssa pitää olla tarkka, että se tekee niitä virheitä, että sitten pitää kyllä olla sitä omaa osaamista ohjelmointiin, että pystyy näkemään ne virheet siellä, reseptejä, ja nimenomaan tämä keskustelun tuki, miten ilmaista jokin asia toiseen. No, haasteista on tärkeää puhua.

Oon jo niistä tossa vähän puhunutkin, mutta tämä tietoturva, että ne ei noudata EU-tietosuoja-asetuksia. Ne on tosiaan koulutettu valtavalla määrällä aineistolla, jossa on myös disinformaatiota. Ne hallusinoi, eli keksii asioita, joita ei ole olemassa.

Tekijänoikeuskysymykset, että miten niitä koulutusmateriaaleja, ehkä moni on ajatellut, että joo, mä voin ottaa vaikka mun koulukirjasta tämän materiaalin tekstipätkän ja pyytää sitä tekemään, mutta et sä voi käyttää silloin, jos on tekijänoikeuden alaista materiaalia. Eli siinä on sitten isoja haasteita. Tai se, että kun se tekoäly on kerännyt sieltä netistä niitä taidekuvia tai musiikkia, meillä on sovelluksia, esimerkiksi Suno, jonka kanssa voi tehdä vaikka itse musiikkia.

Ja se, että ne on niitä, se ei ole älykäs. Se perustuu niihin todennäköisyyksiin, eikä sillä ole oikeasti semmoista tietoa. Ja tärkeä asia on, että miten vähemmistöjä siellä, että se vahvistaa niitä olemassa olevia ennakkoluuloja ja voi syrjiä vähemmistöjä.

Ja ikärajat, eli useimmat palvelut suosittelee 13 vuoden ikärajaa, mutta sitten opetuskäytössä on nyt tällä hetkellä 18 vielä esimerkiksi Microsoftin Copilotissa. Ja ympäristövaikutukset, eli se myös on aika kallista, kun me tehdään haku, niin sillä on hintansa. Ja jos kiinnostaa tästä kuulla, niin tuossa tekoäly on energiasyöppö, niin siinä oli hyvä uutispodcasti Ylellä.

Ja siinäkin pohdittiin sitä, että hyötyjä ja haittoja. Ja kyllä siellä nyt ehkä päädyttiin siihen, että enemmän on hyötyä, mutta meidän on kyllä hyvä huomioida ne haitat, joita tekoälyyn liittyy. Ja sitten nämä syväväärännykset, eli me voidaan kuka tahansa ottaa kuva, ja me pystytään siitä tekemään videota, joka puhuu.

Eli on tosi haastavaa ehkä tänä päivänä tietää, että mikä nyt sitten loppupeleissä on tullut. Ja tietoturva on nyt ihan todella tärkeää, ja kun puhutaan erilaisista oppijoista, ja jos me heidän kanssaan mietitään, että miten tekoälyä on, niin on tosi tärkeää terottaa, että mitään tämmöisiä henkilökohtaisia tai salassa pidettäviä asioita, mitkä liittyvät vaikka terveyteen, rahaan, henkilötietoihin, niin ei kannata antaa tekoälylle varsinkaan maksuttomalle. Ja aina on hyvä tarkistaa oppilaitokselta tai työnantajalta ohjeistusta, miten tekoälyä käytetään, tai mitä tekoälyä hyödynnetään.

Jos on oppilaitoksen tai työnantajan tarjoama tekoäly, niin se on tietoturvallisempi, mutta siinäkin on hyvä sitä harkintaa käyttää. Ehkä se turvallisin tapa on käyttää sitä tekoälyä. Olen joskus tehnyt tämmöisen kahvilavertauksen, että jos olet kahvilassa ja kirjoitat muistiinpanon, ja sitten se lappu unohtuu siihen pöydälle, niin ei se haittaa.

Eli sillä tasolla, että jos se tieto on sellaista, mitä voi kuka tahansa kuulla tai nähdä, niin sillä voi lähteä hyvin harjoittelemaan. Ja sitten, kun lähtee sellaiseen tietoon, joka on aikaluotoisempaa, niin sitten kysyy aina ohjeistusta opettajilta tai työpaikalta, että miten tämän asian kanssa kannattaa toimia. Mutta ehdottomasti kannattaa leikkiä.

Minun työkaverini Pasi aina sanoo, että meidän pitää leikkiä näiden kanssa ja kokeilla näiden kanssa, mutta meidän pitää tehdä se turvallisesti. Tuosta tekijänoikeuksista jo mainitsinkin, niin Copyright-tilasta löytyy hyvää tietoa siitä, että miten tekoälykäytössä kannattaa ne tekijänoikeudet huomioida. Ja sitten tuo Kuulun podcast, siellä on useitakin podcasteja, suosittelen niitä kuuntelemaan.

Mutta jos sitten on vaikka työelämässä tai miettii yrittäjänä, että miten tekoälyä voisi hyödyntää, niin tuolla on hyvää pohdintaa tuosta tekijänoikeuksista. Tosin ei siellä hirveän suoria vastauksia saatu, koska meillä ei ole vielä sitä lainsäädäntöä. Ja kun se lainsäädäntö sitten tulee tähänkin liittyen, niin se on jo  automaattisesti myöhässä, koska tämä tekoäly kehittyy niin hurjaa vauhtia, että se, että olisi lainsäädäntö joskus ajantasainen, ei varmaan tule koskaan toteutumaan. 

Mutta tämä herättää paljon kysymyksiä opetuksen, kasvatuksen ja luovan alan ammattilaisilla, ja ne on ihan hyviä asioita miettiä. Omaan käyttöön voit huoletta kokeilla, kun muistat, ettei laita mitään tietoa, joka voisi olla vahingollista.

Läpinäkyvyys, jos käytät tekoälyä kuvissa, teksteissä tai muissa, on aina hyvä laittaa sinne. Muutkin tietävät, että tekoälyä on hyödynnetty. Kriittinen tiedon käsittely.

Puhutaan tekoälyn lukutaidosta, ja miten voidaan hyödyntää sitä turvallisesti, mihin voidaan luottaa, miten pysytään nopean kehityksen mukana. Viime viikkoina on tullut harppauksia, että omat materiaalit menevät koko ajan uusiksi. Mietin, kuinka tarkkoja ohjeita kannattaa tehdä, koska nämä jatkuvasti päivittyy.

Koukuttavuus. Algoritmit tarjoavat jatkuvasti kiinnostavaa sisältöä somessa peleissä. Suoratoistopalveluista.

Puhutaan dopamiiniloopista. Nämä ehkä enemmän vaikuttavat vapaa-ajan käyttöön. Oppilaitoksissa ei vielä hirveästi tekoälyä käytetä, eikä itse asiassa hirveästi digitaalisia palveluita, varsinkaan peruskoulun puolella, vaikka se ehkä voisi tuntua siltä.

Sillä on isot vaikutukset meidän vapaa-ajan käytöllä muistiin, keskittymiseen ja oppimiseenkin. Jääkö se pinnalliseksi? Ulkoistetaanko me tekoälylle?

Itsekin huomaan, että on ollut tosi kiireinen syksy. Tosi helppoa, että mikäs tämä nyt oli? Pääskyn tekoälyltä.

Mitä se tekee mun muistille? Vaikka sanoinkin, että lainsäädäntöä ei vielä varsinaisesti ole, niin AI-Act on tullut. Tämä on aika yleisellä tasolla käytännön ohjeistusta, mutta jostain pitää lähteä liikkeelle.

Samoin on OPH tekoälysuositukset tulossa. Niitä löytyy jo tuolta nettisivuilta. Olen itsekin ollut työryhmissä miettimässä, miten sitä tekoälyä voisi hyödyntää niin, että se edistää oppimista.

EU on tehnyt eettiset ohjeet opettajille, joissa työskentelee. Nämä ovat sellaisia materiaaleja. Yksi haaste on myös tämä, että jos miettii Copilotia, niin sitä voi käyttää ilman kirjautumista.

Kirjautua henkilökohtaisella työtilillä. Se löytyy etkenettisellä aimeesta ja sitten on vielä sovellus. Tässä on monia erilaisia tapoja käyttää ja myös vähän erilaisia, että joitain asioita, esimerkiksi kuvia, et voi tehdä ilman kirjautumista.

Se vaatii joko henkilökohtaisen tilin tai työtilin, että kirjaudut sinne. Copilot on, mitä me ollaan ehkä eniten käytetty, koska se on näyttänyt nämä lähdetiedot. Nyt juuri päivittyi, että myös ChatGPT nykyään käyttää sitä.

Mutta siellä on monenlaista hyödyllistä, jota voi lähteä ihan maksuttomallakin kokeilemaan. Ja ne on vähän eroa sitten, käyttääkö sillä henkilökohtaisella tai työtilillä sitä. Esimerkiksi mulla, että se voi hyödyntää niitä mun työtiedostoja.

Mä voin siellä valita, että käytänkö mä tekoälyä, että se käyttää sitä mun tiedostoja vai käyttääkö se sitä, mitä löytyy netistä. ChatGPT, sieltä löytyy myös maksuton ja maksullinen ja siellä voi keskustella tiedostoista. ChatGPT tekee mun mielestä ehkä parempaa tämmöistä saavutettavaa tekstiä, jos on itse vaikka nettisivuille sparraillut sitä, että miten nyt muotoilisi tämän asian.

Copilothan, siellä taustallahan on ChatGPT, mutta se on vanhempi ChatGPT. Usein kun mä kokeilen sekä Copilotilla että ChatGPTllä, niin ChatGPT mun mielestä tekee pikkasen parempaa, selkokielisempää tekstiä. Gemini, Google Gemini, sitä on ehkä vähiten käyttänyt, mutta osa sitten esimerkiksi, jos työnantaja tarjoaa, niin on sitä hyödyntänyt ja osa kokee tämän sitten hyväksi.

Siellä esimerkiksi saa yhteenvetoja videoista, että jos on paljon videoita, joita haluaa eikä ole varmaa, että onko tämä hyvä video, niin sitten Geminin avulla voi saada niistä yhteenvetoja ja kannattaa, että no kannattaako tähän vaikka perehtyä. Notebook LLM on myös sellainen, josta on nyt kovasti kohuttu ja sinne voi syöttää tiedostoja ja se voi tehdä niistä podcasteja, jolloin se voi sen tiedon taas omaksuminen olla helpompaa. Itse tehtiin, me oltiin tuossa Kreikassa seminaarissa mun pomon kanssa ja sitten otettiin kahvilaan puhelin ja äänitettiin se meidän keskustelu, että no mitä me ollaan täällä seminaarissa opettu.

Sitten sen jälkeen mä sen äänityksen vein Google Notebook LLM ja sitten se teki yhteenvero siitä ja mitkä oli ne keskeisemmät huomiot. Eli vaikka ryhmätöissäkin, niin voisi vaikka äänittää sen keskusteluun ja sitten voisi viedä Notebook LLM ja pyytää sitä tekemään tiivistelmään siitä. Mutta tämä Notebook LLM siellä lukee, että se ei koulutta omaa tekoälyä niillä, mutta kannattaa taas miettiä sitä, että mikä on sitten järkevää tietoa, mitä sinne kannattaa viedä.

Eli varsinkin niissä työtiedoissa tai henkilökohtaisissa tiedoissa, että minkälaiset asiat on. Tämmöinen siis tiivistys tai sitten, että sieltä tiedostolta voi kysyä jotakin tai että voit tosiaan tehdä se podcastin, tosiaan se on englanninkielinen. No sitten jos erilaisena oppijana, niin tosiaan ihan Wordistä löytyy sanelu, syventävä lukuohjelma, Office Lens on tämmöinen skannaussovellus, Math Solver auttaa matematiikassa, kääntäjä.

Mutta tosiaan kouluissa ei alle 18-vuotiaat tällä hetkellä voi käyttää ja vähän riippuu siitä oppilaitoksista, että onko ne hankkineet. Mutta ehdottomasti kannattaisi keskustella, että miten tekoälyä hyödynnetään, koska se haastahan tässä on se, että oppilaat sitä käyttää ilman, että ehkä ne miettii, miten sitä kannattaa käyttää. Ja Generation AI on tosi hyvä myös muille kuin opettajille, eli siellä on tämmöinen Opettava kone, että miten tekoäly toimii ja kuinka esimerkiksi somenjätit profiloivat meitä, somekone.

Tämähän voisi olla semmoinen hyvä hyödyllinen keskustelu, että no miten nämä TikTokit ja Instagramit ja muut toimii ja minkälaista tietoa ne meistä kerää. Ja sieltä löytyy ihan oppimateriaaleja heidän sivuiltaan, joita voi sitten hyödyntää. No sitten ammattilaisena, että juuri näiden ohjausmateriaalien henkilökohtaistaminen tai muokkaus saavutettavammaksi ja miten CoPilotia ja syventävää lukuohjelmaa, niitä voi ihan yhtä hyvin.

Sä voit sanella tekstiä ja sä voit kuunnella tekstin ja muokata sitä helppolukuisemmaksi. Eli kääntää esimerkiksi DeepL on semmoinen, mitä tosi moni käyttää. Voisi pitää, mun työkaverin piti pitää englanniksi esitys, niin hän käytti sitten DeepL ja CoPilotia ja pääsi Chat-GPT:täkin, kun käänsi sitten niitä tekstejä.

Mutta aina varmistaa työnantajalta, että miten näitä sitten kannattaisi hyödyntää. Perjantaina oltiin tuolla Tampereella. Meillä oli tämmöinen Esteet Nurin tapahtuma ja Sofia on meidän kokemusasiantuntija.

Hän on toisen vuoden sosionomi-opiskelija ja hän kertoi sitten, että miten hän käyttää juuri tämä tekstin käsittely. Mutta myös sitten nämä omien tuntemusten sanoittaminen ja apukeinojen löytäminen vaikeiden tunteiden ollessa pinnassa. Sitten hän on myös harjoittelussa asiakkaan kanssa hyödyntänyt, että millaista ruokaa voisi tehdä, jos pitää selvittää jotain asioita tai ideoida.

Eli sellaisia yleisellä tasolla olevia asioita pystyy, mutta mitään tietenkään asiakastietoja tai asiakkaan henkilökohtaisia juttuja sinne ei voi hyödyntää. Mutta tuolla tasolla, että mistä vaikka liikunnasta, että minkälaista liikunnasta olet kiinnostunut ja minkälaisia harrastuksia voisi olla, niin sen tyyppisessä voisi hyvin hyödyntää. Ja jos kiinnostaa, niin voi käydä Yle Areenasta katsomassa.

Siellä on sitten vähän laajemminkin kuin tekoälystä, niin noista oppimisen apuvälineistä meidän tapahtumasta. Tai sitten voisi lähteä ihan keskustelemaan vaikka, että miten nämä kuvat, tunnistetaanko me, mikä on tekoälyn tekemä? Tässä on kolme eri keissiä.

Nämä on kyllä jo vähän viime vuodelta ja alkuvuodesta. Eli tekoäly on jo paljon kehittynyt kuvien, että siinä mielessä voi olla vielä vaikeampaa tänä päivänä tunnistaa, mikä kuva on tehty tekoälyllä. Mutta Faktabaarin kuvatunnistuspeli on kiva siinä, että se myös kertoo, että mistä voisitte tunnistaa, että onko kuva tehty tekoälylle.

Ja puhuinkin tuosta Google Lensistä ja Microsoft Lensistä, eli tämmöisiä skannaussovelluksia, joilla voit ottaa kuvan tekstistä, kääntää sen tekstin tai kuunnella sitä tekstiä. Josta voi olla iso apu, jos vaikka opettelee suomea tai on se lukivaikeus, että on hankala lukea tekstejä, niin nämä voisivat olla hyödyllisiä. Sitten on tämä piikeskusteleva tekoäly, mutta tässä taas sitten miettiä, että kenen kanssa on tämmöinen keskusteleva hyvä, jonka kanssa voi jutustella tai ideoida asioita.

Ja sitten missä vaiheessa se sitten onkin sellainen, että se antaa semmoisia vinkkejä, jotka ei ole ehkä hyödyksi. Eli kriittisesti kannattaa suhtautua näihin. Microsoft Designer on tämmöinen kanvan tyyppinen, jossa pystyy tekemään kuvia.

Voi tehdä vaikka tarroja tai värityskuvia tekoälyn avulla. Tämä voisi olla ihan kivaa materiaalin tekemistä, vaikka sinne asiakastyöhön tai ohjaustyöhön, vaikka nuorisotyössä tai parhaiskasvatuksessa. Miten voisi tehdä vaikka lasten kanssa lapsille tommosia värityskuvia tai tarroja.

Reading Coach on tämmöinen, missä tekoäly auttaa lukemaan. Eli voi tehdä tekoälyn avulla muutamilla kuvilla sadun ja sitten voi lukea. Tämä ei Suomeksi vielä toimi, mutta esimerkiksi kielten opiskelussa.

Sitten voit lukea sadun ja sitten tekoäly kertoo, että mitkä sarat olisivat semmoisia, joita voisi harjoitella. Syventävästä lukuohjelmasta löytyy lukemisen edistäminen, jolla sitten pystyy tämän saman tekemään suomeksi. Eli jos harjoittelee sitä lukemista, niin tämä on myös hyvä syventävän lukuohjelman lisäksi.

Meillä on sitten, jos muuten kiinnostaa nämä oppimisen apuvälineet, niin meillä on ollut tänä syksynä lukemista ja kirjoittamista sujuvaittavat keinot ja välineet ja laskemista. Ne löytyy meidän YouTubesta tallenteena, mutta sitten nämä keskittymistä sujuvaittavat keinot ja välineet on ensi viikolla tulossa. Eli sitten voi vielä sinne ilmoittautua.

www.eoliitto.fi-tapahtumat löytyy tieto, mistä pääsee. Meillä on myös henkilökohtaista ohjausta, että jos nyt miettii, että miten voisi näitä hyödyntää ja tuntuu, että tulipa paljon asiaa, niin voi sitten ottaa Pasiin tai muuhunkin yhteyttä, mutta Pasi meillä enemmäkseen tekee asiakasohjausta. Mutta usein se paras apuväline on sitten se toinen ihminen, eli ei unohdeta sitä, että tekoäly voi olla hyvä apu, mutta kyllä me tarvitaan olla toistemme apuna ja tukena ja kaikki me tarvitaan apua.

Tällainen alustus.

Christa (41:41 – 41:54)

Kiitos Riikka tosi paljon. Tässähän tuli ihan super paljon kaikenlaisia uusia juttuja myös itselleni. En ihan kaikkien ollut itsekään vielä testannut tämän kokeilun.

Riikka (41:54 – 42:14)

Tämä oli tällainen iso kattaus monenlaista. Joskus olen sanonut, että tämä on tällainen hedelmäkulho, että jos otat kokonaan, niin tulee ähky ja päänsärky. Että voi miettiä yhden jutun.

Tuolta meidän YouTubesta löytyy esimerkiksi syventävä lukuohjelma, joka voisi olla sellainen helppo lähteä liikkeelle.

Christa (42:14 – 42:39)

Tämä oli ehkä juuri mitä itsekin ajattelin tässä, että kun tämän kuuntelee ja ottaa vastaan, niin tuntuu, että apua, että mistä ihmeestä lähtee liikkeelle. Onko sinulla jotakin hyvää vinkkiä siihen, että jos nyt on ihan tumpelo tämän tekoälyn kanssa, niin mikä olisi sellainen helppo tapa lähteä kokeilemaan?

Riikka (42:39 -46:14)

Siinä voi sitten valita ihan niitä maksuttomia Copilotia tai chat-GPTtä tai sitten keminiä. Toki osa vaatii sen kirjautumisen, että Copilotilla pystyy vähän tekemään ilman kirjautumistakin, että voi lähteä. Vaikka just se, että haluaisin aloittaa uuden harrastuksen, että tykkään tällaisista asioista, että minkälaisia harrastusmahdollisuuksia minulla on tällä alueella.

Tai, että en jaksa keksiä ensi viikolla ruokalistaa, että minulla on tällaisia ja tällaisia allergioita ja minä tykkään näistä ja näistä ruuista. Niin, että minkälaisen vaikka ruokalistan tekisit minulle ensi viikoksi. Ja sitten, jos siellä tulee jotain, mistä ei tykkää, niin sitten, että keksit tähän joku parempi tai en haluakaan tätä.

Ihan sellaisia arjen, että meidän noissa työpajoissa, niin minusta siellä on ollut tosi hienoja oivalluksia, sellaisia ihan arjen. Yksi isä kertoi, että kun hänellä on ehkä taipumusta selittää asioita aika korkealentoisesti ja sitten on välillä ollut kommunikaatiovaikeuksia oman viisivuotiaan tyttäreensä kanssa selittää asioita, niin hän on käyttänyt Cowpilettia siihen, että miten selitän tämän asian viisivuotiaalle niin, että hän ymmärtää. On hänelle sitten auttanut ja se on heitä edistänyt.

Tai jos työmuistissa on ongelmia, että en muista mikä on basara ja kyllähän nyt minun pitäisi tietää ja apua, niin sitten on voinut ottaa kuvan siitä ilman, että tarvitsee kertoa. Vaikka toki on aina hyvä pyytää apua, mutta joskus voi olla sellaisia tilanteita, että menee vaan jotenkin puihin. Sitten voitkin käyttää sitä kuvantunnistusta siinä, että mikä tämä on englanniksi tai tämän tyyppisissä, mikä auttaa ehkä just siellä tunnetyöskentelyssä.

Vaikka minä en välttämättä ehkä siitä terapiatyöstä, että minua pikkuisen pelottaa nämä tunteet ja tekoäly tässä, että miten se meitä ohjaa ja miten me osataan sitä viisaasti käyttää. Mutta sitten tällaisista tunnetyöskentelyistä, että miten minä tässä tilanteessa voisin toimia tai minkälaisia vinkkejä sinä antaisit. Tai minulla on tämmöinen haaste tai mieluummin ehkä just, että kaverilla on tämmöinen haaste.

Ja sitten taas yleisellä tasolla, että ei kannata lähteä sairastamaan näitä ja näitä tai minulla on tällaisia ja tällaisia ongelmia, vaan sille yleisellä tasolla, että miten voisit vaikka kaverille, jolla on tämmöistä, niin mitä voisi vinkkejä olla. Sitten myös kriittisesti suhtautua niihin, koska sieltä voi myös tulla ihan todella vaarallisia ohjeita, että aina pitää miettiä ja harkintaa. Ja jos et itse tiedä, niin sitten jonkun kanssa vaikka jutella, että tällaisia ohjeita kannattaako ja ammattilaisille yhteys.

Mutta me myös tiedetään, kuinka vaikeaa tänä päivänä on päästä ammattilaisille keskustelemaan tai tukipalveluihin. Esimerkiksi Sekaisin chatissa on mietitty, että voisiko tekoäly olla auttamassa siellä tonojen purussa ja tämän tyyppisessä. Mutta sittenkin meidän pitää miettiä, että miten tämä on sellainen, että se auttaa ja miten me voidaan vähentää niitä harhaumia ja vinoumia.

Parsinkin kun itse tekee kuvia apuvälineet, niin siellä on aina joku tosi masentuneen näköinen pyörätuolissa oleva reppana, joka ei ollenkaan kuvaa minun käsitystäni erilaisista oppijoista, jotka ovat hyvin usein vahvoja, luovia, sinnikkäitä, osaavia. Ja sitten heillä on jossain asioissa haasteita.

Christa (46:14 – 47:16)

Toi on hirveän hyvä pointti, koska toi on juurikin ehkä se, että se data mitä siellä on ja mitä se tekoäly käyttää, niin on hyvin yhdenlaista tai tietynlaista, jolloin se sitten myös tuottaa niitä tietynlaisia stereotyyppisiä kuvia. Tuo tunnetyöskentely myös on tosi kiinnostava ja varmaan tulee olla hyvin erilaista, mitä se nyt tänä päivänä on, niin sanotaan vaikka viiden vuoden kuluttua. Että onhan siellä jo vaikka Snapchatissa ja tommoisissa, on jo olemassa se semmoinen tekoälykaveri, jonka kanssa voi jutella, mutta sitten se, että mitä se tavallaan juttelee tai minkä tasosta se on se keskustelu.

Tai juuri niin kuin sanoit, että se voi olla myös vaarallista, että se voi ohjata vähän niin kuin väärään suuntaan ja näin. Siinä on paljon semmoisia eettisiäkin kysymyksiä.

Riikka (47:16 – 48:50)

Ja se ehkä yksi huoli mulla on, että jos kaverisuhteiden luominen on vaikeaa, niin se tekoäly ei välttämättä auta mua kehittää niitä taitoja, vaan jääkö mä sitten vaan juttelee sen tekoälyn kanssa vielä entistä enemmän, koska se ymmärtää ja se aina antaa mulle kivaa palautetta. Miten me voidaan kehittää niitä, että ne taidot kehittyisi ja mä voisinkin lähteä sitten juttelemaan myös muiden kanssa, että mä en jääkään sitten sen tekoälyn kanssa. Me tiedetään jo, että pelaamisessa on huikeasti upeita mahdollisuuksia luoda ihmissuhteita, mutta on myös se toinen puoli, että sitten se pelaaminen voi myös tehdä vaikeaksi lähteä luomaan niitä suhteita, koska sitten se on aina niin helppoa sulkea se, kun ei joku asia onnistu tai tulee jotain ikävää.

Ne vuorovaikutustaidot eivät välttämättä kehity yhtään vähättelemättä pelien tärkeyttä ja miten siellä voi myös oppia asioita ja olla vuorovaikutuksessa, mutta näissä on ne molemmat puolet. Me ollaan sellaisessa murroskohdassa. Meillä on paljon mahdollisuuksia, mutta meidän pitäisi osata nyt miettiä, että miten me järkevästi tätä hyödynnetään.

Ehkä vielä yksi pointti sanoisin siinä, että kun ohjaa nuorille vaikka juuri kuvista, koska ne on niin stereotypisiä, niin myös on tärkeää puhua, että jos nuoren kanssa lähtee kuvia tekemään, että älä ihmettele, että täältä nyt voi tulla, että me vaikka laitetaan lukivaikeus, niin tämä ei nyt kuvaa sitä, mitä sinä olet tai mitä ne henkilöt ovat. Myös sen sanottaminen nuorille, että tämä on vielä, ja meidän pitää opettaa sille, meidän pitää kertoa sille, että minkälainen sinä olet ja minkälaista asioita me olemme.

Christa (48:50 – 49:36)

Joo, ja se onkin juuri hyvä lähtökohta sellaiselle mediakasvatukselliselle keskustelulle myös, että mitä ne kuvat sitten ovat ja mitä ne tarkoittavat kellekin ja mitä sieltä tuotetaan. Vielä sen kysyn tähän loppuun, että onko sinulla tietoa siitä, että miten esimerkiksi just jos ajatellaan erilaisia oppijoita, niin kun näitä kehitetään tai tehdään tällaisia erilaisia vaikkapa materiaaleja, niin kuinka paljon siinä hyödynnetään sitä erilaisten oppijoiden näkökulmaa tai sitä huomioidaan siinä semmoisessa just siinä tekemisessä, koska siinä tietenkin on vähän erilaiset haasteet ehkä kuin.

Riikka (49:36 – 52:15)

Joo. No täytyy sanoa, että tämä on asia, eilen oltiin saavutessa seminaarissa tuolla Tää-keskuksessa, jossa mietittiin näitä ja siellä oli paljon digitaalisten palvelujen kehittäjiä ja minä näen, että tekoälyllä on iso rooli siinä, miten vaikka meidän digitaaliset palvelut kehittyy, että ne voisi palvella meitä kaikkia paremmin, että voisiko olla joskus vaikka haet Kelasta, niin KelaBotti, joka sitten sä voit sanoa, että mä en nyt ymmärrä tätä, että selitä tää mulle uudestaan tai käännättää jollekin kielelle ja tämän tyyppisissä, mutta siinä on vielä sitten haasteita näissä digitaalisten palvelujen kehittämisessä, koska sitten taas ei vielä tekoäly ole siellä, että me voitaisiin, että se on tietoturvallista ja se on luotettavaa se tieto.

Mutta sitten jos me mietitään vaikka Microsoftia, niin siellähän on hyvin vahvasti lähdetty kehittämään nimenomaan lukivaikeuksia, että Microsoft on ehkä edelläkävijä, Googlella kyllä on myöskin, no Chat-GPT ei ole varsinaisesti tuonut, mutta Microsoft on ihan kehittänyt näitä nimenomaan oppimiseen ja erilaisten oppijoiden ja Microsofthan tuo hyvin paljon tätä empatiaa ja saavutettavuutta ja esteettömyyttä, että myös heidän työntekijöissään on erilaisia. Tämä on minusta tärkeää, että missä työelämässä me muistetaan. Työpaikoilla on ihmisiä ja me ei ehkä uskalleta puhua, että jopa Työssäoppiminen sujuvaksi-materiaalipakki julkaistiin tuossa toissa viikolla, jossa me ollaan pyritty lisäämään tätä tietoutta myös, että me ei puhuta nyt vain lapsista ja nuorista, vaan ihan meidän jokaisessa arjessa.

Siinä mielessä on ihanaa, että neuromoninaisuus on nyt tullut ehkä silleen julkisestikin, mistä puhutaan jo ja ehkä tiedostetaan työpaikoillakin, mutta me ei ole hyvä myös lukivaikeus muistaa, että se on ehkä vielä semmoinen, mistä on vaikeampi puhua, koska kyllähän kaikki osaa lukea ja kirjoittaa. Tekoäly voi toki olla siinä iso apu, mutta silti mielessä tärkeää pystyä puhumaan näistä asioista kunnioittavasti ja arvostavasti ja ymmärtämään, että voi olla näitä haasteita. Kyllä tässä vielä on paljon kehitettävää, että miten huomioidaan ja nimenomaan miten digitaalisten palvelujen kehittäjät, että me keväällä tehtiin kysely Avin lausuntoa varten, niin kyllä se oli aika karu luettavaa se, että miten on vaikka digitaalisten palvelujen, jos on vaikka lukivaikeus tai matematiikka-vaikeus, niin esimerkiksi vahva tunnistautuminen, että on tämmöisiä pitkiä numerosarjoja, jolloin sitten helposti numerot vaihtuu ja puolelta jää joku palvelu käyttämättä sen takia, että tässä on vielä paljon tehtävää, mutta tekoälyllä on kyllä hyviä, kun sitä oikein käytetään, niin mahdollisuuksia sitten tehdä palveluista kaikille parempia ja saavutettavampia. 

Christa (52:15 – 52:22)

No niin, hienoa. Kiitos tästä. Haluisitko sinä Riikka vielä sanoa jotkut rohkaisevat sanat tähän loppuun?

Riikka(52:22 – 53:03)

No, minä sanoisin, että olkaa kiinnostuneita, rohkeasti, mutta turvallisesti kokeilkaa. Eli juuri mieti se taso, että millä tasolla voi lähteä. Ja tämmöisillä yleisillä asioilla, että ei haittaa, jos naapuripöydässä joku kuulee, kun minä tämän asian, niin sitten tekoälyllä voi kirjoitella tai jutella.

Tämä ei tule poistumaan. Tämä on asia, joka meidän pitää harjoitella ja opetella. Tämä on tärkeää ihan meille kaikille, että me käytetään ja kokeillaan.

Mutta tehdään se turvallisesti, tehdään se innostuneesti ja tehdään se iloiten. Siinä olisi minun viesti. 

Christa(53:03 – 53:24)

Ihan mahtava viesti. Ja minusta oli kiva, kun sinä puhuit siitä leikkimisestä, niin se on jotenkin niin kuin ehkä kanssa kuvastaa sitä sellaista, että voi aina kokeilla ja testata ja sitten menee pieleen ja sitten vaan kokeilee uudestaan. Ei mitään tapahdu vielä siinä kohtaa väärää. Hän tekee sen turvallisesti juurikin.

Riikka (53:24 – 54:09)

Onko sinun tekijä oikeuksien näkökulmasta? Hyvä, mutta se antoi hänelle aivan uuden näkökulman hänen tekstissä. Tämmöisiä asioita me tarvitaan.

Tällaisilla asioilla meidän pitää leikkiä ja kokeilla. Tehdään se turvallisesti ja huomioiden nämä tietyt asiat. Mahtavaa.

Christa (54:09 – 54:28)

Kiitos Riikka tosi paljon ja tästä sitten jatkamme sitä leikkimistä. Palaamme asiaan ja seuratkaa meidän kanaviin muutenkin, että siellä meillä on kaikenlaisia tapahtumia ja erilaisia tilaisuuksia ja Aamuklubeja tulossa. Kiitos vielä Riikalle.

Riikka (54:28 – 54:29)

Kiitos.

[Äänite päättyy]