Uusi puheenjohtaja esittäytyy: Muuttuvassa maailmassa moniäänisyys on mediakasvatuksen vahvuus

22.4.2024

Mediakasvatusseuran uudeksi puheenjohtajaksi on valittu tutkijatohtori Lauri Palsa.  Uusi puheenjohtajamme pohtii puheenvuorossaan mediakasvatukseen kohdistuvia odotuksia alati muuttuvassa maailmassa.

Lauri Palsan puolilähikuva.

Mediakasvatusseuran vuosikokouksessa sain kunnian tulla valituksi seuran uudeksi puheenjohtajaksi. Olen päässyt vuosien aikana tekemään paljon yhteistyötä Mediakasvatusseuran kanssa ja tutustumaan sen laadukkaaseen ja vaikuttavaan työhön. Puheenjohtajan tehtävä on inspiroiva, sillä elämämme mediakasvatuksen näkökulmasta kiinnostavaa aikaa: Mediakasvatuksen tärkeys tiedostetaan laajasti, mutta se, mitä itseasiassa mediakasvatuksella tarkoitetaan, ei ole täysin ratkennut.

Mediakasvatuksesta on moneksi..

Aikoinaan päädyin opiskelemaan mediakasvatusta yliopistoon, sillä olin inspiroitunut median kasvatusmahdollisuuksista. Ymmärsin, että ihmisen kasvatus ei rajaudu vain kouluun ja lähiyhteisöön vaan erilaisilla mediavälineillä ja sisällöillä on paljon vaikutusta siihen, millaisia tietoja, ajattelutapoja ja yhteisöjä voimme kohdata. Maailma ei rajaudu vain välittömään elinympäristöön vaan media kaikessa moninaisuudessa luo paljon erilaisia mahdollisuuksia, vapautta ja tilaa ihmisenä kasvamiselle.

Reilun vuosikymmenen ajan pääsin työskentelemään mediakasvatuksen asiantuntijatehtävissä valtionhallinnossa, Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksessa sekä Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa. Tuona aikana oli helppo huomata, kuinka mediakasvatuksen merkitys tiedostettiin yhä laajemmin. Informaatiovaikuttamisen, polarisoivan keskustelukulttuurin ja algoritmien tarjoamien kuvavirtojen keskellä medialukutaito ei vaadi pitkällistä vakuuttelua.

Mediakasvatuksen joustavuus tuo kuitenkin omat haasteensa.

..mutta taipuuko se jo liian moneksi?

Medialukutaito on monitulkintaisuudessaan niin käyttökelpoinen käsite, että se voidaan helposti esittää ratkaisuksi mitä erilaisimpiin ongelmiin. Kukapa ei voisi aina oppia lisää, syventää tietämystään tai kehittää itselleen uuden taidon. Osaavat ja taitavat ihmiset osaavat tunnistaa virheellisen informaation, eivät tule huijatuksi, vahvistavat aktiivisesti demokratiaa ja pitävät samalla talouden pyörät pyörimässä.

Ajatus on ymmärrettävä mutta siitä syntyy helposti epäsuhta. Mediakasvatus on helppo esittää ratkaisuksi mutta sen toteuttaminen on pitkäjänteistä ja vaativaa työtä. Ongelmaa ei vielä sillä ratkaista, että pallo vain heitetään mediakasvattajalle. Kun seuraava mediaan kytkeytyvä ilmiö kohahduttaa ja nousee julkiseen keskusteluun, mediakasvattajan To do -listalle kertyy jälleen liuta lisää ongelmia ratkaistavaksi.

Ulkoapäin tulevat vaatimukset ja odotukset luovat helposti riittämättömyyttä. Koska kaikki mediakasvatus ei ole samaa, tarvitaan paljon erilaista mediakasvatusta. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen voi edellyttää erilaista mediakasvatusta kuin digihuijausten ennaltaehkäisy. Mediakasvattaja ei pysty yksin koko maailmaa ratkaisemaan. Mistä löytyy aika, tila ja energia vastata kaikkiin vaateisiin? Kiireen, paineen ja mediaan liittyvien uhkakuvien edessä katse helposti kaventuu ja horisontti madaltuu. Proaktiivisen mahdollisuuksien tavoittelun sijaan huomio meneekin reagointiin.

Toimiva ratkaisu ei ole kuitenkaan sulkea silmiä. Muuttuvassa maailmassa tarvitaan mediakasvattajan supervoimia Nyt Jyväskylän yliopistolla tutkijatohtorina työskennellessäni olen huomannut, kuinka paljon olen itse asiassa mediakasvatuksen kentällä työskennelleenä oppinut muilta ihmisiltä.

Olen päässyt tapaamaan ja keskustelemaan mediakasvattajien kanssa eri toimialoilla ja eri puolilla Suomea ja kansainvälisesti. Tuntuu uskomattomalta, kuinka paljon osaamista, kokemusta ja näkemystä ihmisillä tällä alalla on. Mediakasvattajan supervoima onkin tunnistaa helposti piiloon jäävät ilmiöt, ymmärtää asioiden sidosteisuuden, katsoa maailmaa ei näkökulmista, löytää uusia keinoja yhteistyölle eikä tyytyä ensimmäiseen vastaukseen. Ihmisten kohtaamiset ovat muuttaneet myös omaa ajatteluani: Medialukutaito ei itsessään ole riittävä ratkaisu monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin eikä ole mielekästä odottaa, että tyhjästä luodaan aina uudenlaista mediakasvatusta jokaiseen esiin nousevaan ilmiöön. Rajallisuuden tiedostaminen ei kuitenkaan vähennä mediakasvatuksen arvoa, pikemminkin päinvastoin. Se auttaa kirkastamaan ajatusta ja vahvistamaan merkityksellisyyttä. Olen oppinut, että muuttuvan maailman melskeen keskellä mediakasvattajan vahvuus on kyky luoda tilaa ja keskittyä olennaiseen. Eri taustat, näkökulmat ja kentän moniäänisyys auttavat paremmin vastaamaan siihen, mitä kasvatus tässä (median värittämässä) ajassa tarkoittaa ja millaista maailmaa haluamme rakentaa?

Ensi vuonna tulee jo 20 -vuotta Mediakasvatusseuran perustamisesta, joten on oiva hetki kutsua kaikki mukaan keskusteluun. Mitä mediakasvatus sinulle tarkoittaa?

Lauri Palsa,

KT, Mediakasvatusseuran puheenjohtaja