TYÖPAJA 2: SOSIAALINEN MEDIA JA VUOROVAIKUTUS

Hyvän somekäytöksen perusteet

Tietoa työpajan vetäjälle:

Tämä työpajamateriaali sisältää ohjeet lämmittelyharjoitukseen sekä 3 – 4 tehtävään, joissa työskennellään pääsääntöisesti pienryhmissä tai pareittain. Jotkut tehtävistä soveltuvat myös yksin työskentelyyn. Materiaalista löytyy myös jäähdyttelyosio, joka on muistion muotoon laadittu kiteytys työpajan keskeisimmistä opeista ja asioista, joita työpajasta tulisi jäädä mieleen. Työpajan vetäjä voi hyödyntää tätä lopuksi, kun on aika vetää yhteen työpajan kokonaisantia ja kerrata opittua.

Työpajan rakenne voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

  • Lämmittely (15 min)
  • 2 – 3 tehtävää (2 – 3 x 45 min)
  • Jäähdyttely (15 min)

Työpajan vetäjä voi palastella tehtäviä ja poimia niistä käyttöönsä sopivimmat juuri omalle ryhmälleen.

Materiaalista löytyvillä lisätehtävillä voidaan korvata jokin yksittäinen tehtävä tai täydentää työpajaa. Materiaalin loppuun on myös kerätty muutamia hyödyllisiä linkkejä, joista työpajan vetäjä voi hakea halutessaan lisää tietoa ja tukea.

Tehtävien yksityiskohtaiset ohjeet aukeavat, kun painat + Avaa tehtävän ohjeet -linkkiä. Voit myös ladata työpajan ohjeet PDF-tiedostona itsellesi alla olevasta linkistä.

Lataa työpajan ohjeet (PDF-tiedosto)

Alustus:

Miten ihmiset toimivat verkkokeskusteluissa ja mikä vuorovaikutuksessa menee usein pieleen? Usea nuori arastelee osallistumista keskusteluihin verkossa, koska ei halua saada osakseen vähättelyä tai ilkeitä kommentteja. Verkkokeskusteluihin osallistuminen on kuitenkin jokaisen oikeus ja kaikkien tulisi voida osallistua ja vuorovaikuttaa verkossa ilman pelkoa epäonnistumisesta.

Työpajassa vahvistetaan vuorovaikutustaitoja, pohditaan puhelimen käyttöä erilaisissa tilanteissa sekä sitä, minkälaista on hyvä keskustelukulttuuri sosiaalisessa mediassa.

Lämmittely

Mielipidejana

Katsotaan ensin, mitä mieltä nuoret ovat työpajan teemaan liittyvistä väittämistä mielipidejanan avulla.

  1. Opettaja/ohjaaja esittää väitteitä ja väitteen kanssa samaa mieltä olevat menevät huoneen oikeaan reunaan, täysin eri mieltä toiselle puolelle huonetta. Keskelle huonetta asettuminen tarkoittaa neutraalia (en osaa sanoa / sekä että) vastausta. Vaihtoehtoisesti harjoituksen voi toteuttaa myös nostamalla peukkua ylös  👍, laittamalla vaakaan keskelle 🫳 tai näyttämällä alaspäin 👎.

    Etänä janan voi toteuttaa esimerkiksi jakamalla digitaalisella alustalla diaesityksen nuorille (muokkausoikeuksin), jolloin jokainen nuori voi käydä merkitsemässä dialle, missä kohti mielipidejanaa kokee itse olevansa.

Väitteet (nämä ovat esimerkkejä, ohjaaja/opettaja voi keksiä itse lisää):

  • Osallistun avoimiin nettikeskusteluihin ilman pelkoa ja jännitystä.
  • Olen hyvä ja kunnioittava keskustelija.
  • En yleensä halua sanoa mielipidettäni julkisesti.
  • Nuoret osaavat keskustella somessa asiallisesti.
  • Aikuiset osaavat keskustella somessa asiallisesti.
  • Harkitsen aina tarkkaan, mitä kirjoitan ja julkaisen somessa.

Opettaja/ohjaaja voi halutessaan pyytää halukkaita nuoria kommentoimaan väittämiä.

Työpajatehtävät

1. Onko OK vai ei? Tarkastelussa puhelimen käyttökulttuuri

Pohditaan, minkälaisissa tilanteissa on sopivaa käyttää puhelinta.

Materiaalit: Puhelimen käyttökulttuuri -pohja printattuna (linkki alla). Yksi printti per pari/pienryhmä. Tehtävä voidaan tehdä myös ilman printtiä.

Puhelimen käyttökulttuuri (PDF)

  1. Opettaja/ohjaaja jakaa nuoret pienryhmiin tai pareihin. 
  2. Opettaja/ohjaaja kuvailee yhteisesti kaikille tilanteen ja parien/ryhmien tulee pohtia, onko kyseisessä tilanteessa sopivaa uppoutua puhelimen selailuun. Parit/ryhmät voivat kirjoittaa vastauksensa paperille tai vastauspohjana voidaan käyttää valmista lomaketta.
    Huom! On hyvä muistaa, että asiat eivät ole yksiselitteisiä ja monissa tilanteissa on hyvin hankala arvioida, onko tilanteessa sopivaa käyttää puhelinta vai ei. Lomakkeessa tilanteiden arvioimiseen on myös annettu vaihtoehto tällaisia ei niin yksiselitteisiä tilanteita varten (mietiskelevä emoji keskimmäisessä sarakkeessa). Lomakkeessa on varattu myös kommenteille tilaa, johon nuoret voivat kirjoittaa huomioitaan.


    Kuvitellut tilanteet:

    • Tapaat ystäväsi pitkästä aikaa kasvotusten kahvilassa. Hän tahtoo kertoa sinulle hänelle sattuneesta harmittavasta tapahtumasta. 
    • Menet käymään mummusi luona ja hän haluaa keskustella kanssasi kuulumisistasi.
    • On välitunti ja hengaat ystäviesi kanssa, jotka selaavat puhelintaan.
    • Matkustat julkisessa matkalla harrastuksista kotiin ja sinulla on tylsää.
    • Olet kävelemässä kaupungilla viikonloppuna ja katu vilisee kävelijöitä ja pyöräilijöitä.
    • Istut oppitunnilla eikä opetettava aihe/asia kiinnosta sinua yhtään.
    • Olet kotona ja teet läksyjä.
    • Istut kaupungilla rauhallisessa paikassa ystävääsi odottamassa.
    • On ruoka-aika ja istut pöydän ääreen syömään yhdessä muiden kanssa.

  3. Käydään lopuksi yhdessä kohta kohdalta läpi tilanteet. Ohjaaja/opettaja pyytää ryhmiä esittämään näkemyksiään. Tavoitteena olisi, että tehtävän purun aikana syntyisi keskustelua ja kiinnostavia näkökulmia.

Näitä tilannekohtaisia asioita (kursiivilla) opettaja/ohjaaja voi nostaa esimerkiksi esiin tehtävän purun aikana, jos nuoret eivät itse ole kiinnittäneet huomioita kyseisiin seikkoihin.

  1. Tapaat ystäväsi pitkästä aikaa kasvotusten kahvilassa. Hän tahtoo kertoa sinulle hänelle sattuneesta harmittavasta tapahtumasta.
    Ei ole kovin kohteliasta keskittyä puhelimeen silloin, kun kaverilla on asiaa – vieläpä jotain tärkeää, josta hän haluaa sinulle kertoa. On kohteliaampaa jättää somen selailu ja muille viestittely myöhempään ajankohtaan. Tosin tässäkin tilannetajulla on merkitystä: nopea kellonajan tarkistaminen puhelimen ruudulta ei varmasti loukkaa ystävääsi tai jos joku soittaa, voi olla OK vastata puheluun.
  2. Menet käymään mummusi luona ja hän haluaa keskustella kanssasi kuulumisistasi.
    Ei ole kovin kohteliasta keskittyä puhelimeen silloin, kun mummu tahtoisi jutella. Ole kohtelias – arvosta yhteistä aikaanne ja ole läsnä tilanteessa Jos puhelimesi soi tai odotat tärkeää viestiä, on asia kuitenkin toinen.
  3. On välitunti ja hengaat ystäviesi kanssa, jotka somettavat puhelimillaan.
    Jos haluat viettää välitunnin puhelimella ystäviesi kanssa, ei asiassa ole mitään vikaa! Joskus tosin voisi olla vaihtelun vuoksi virkistävää viettää välitunti muutoin kuin luurin äärellä? Jaksat ehkä keskittyä oppitunnilla paremmin, jos esimerkiksi hieman liikuskelet ja verryttelet sekä haukkaat raitista ilmaa ulkona.
  4. Matkustat julkisessa matkalla harrastuksista kotiin ja sinulla on tylsää.
    Puhelimen äärellä tylsät hetket vierähtävät nopsaan, ja julkisessa istuessa lähes kaikki tuntuvat selaavan puhelimiaan. Siten kukaan ei varmasti pistä pahakseen, jos vietät aikaasi puhelimellasi. Muista kuitenkin esimerkiksi videoita katsoessasi huomoida muut matkustajat – käytä siis kuulokkeita tai katso videot äänettömästi. Mobiiliyhteydellä videoiden katsominen myös syö puhelimen virtaa ja vaatii paljon datansiirtoa (energiaa). Tiesithän, että pieni tylsistyminen tekee aivoille myös hyvää etenkin hektisen päivän jälkeen? Pelkkä ikkunasta ulos tuijottelu ja “mitään tekemättömyys” tarjoavat oivan mahdollisuuden lepuuttaa aivonystyröitä.
  5. Olet kävelemässä kaupungilla viikonloppuna ja katu vilisee kävelijöitä ja pyöräilijöitä.
    Tämä ei ole turvallinen paikka ottaa puhelinta taskusta! Voit puhelimeen keskittyessäsi vaarantaa oman, mutta myös muiden turvallisuuden! Keskity siis liikenteen seuraamiseen. Jos sinun täytyy katsoa esimerkiksi karttasovellusta tai lukea/kuunnella saamasi viesti, pysähdy rauhalliseen paikkaan käyttämään puhelintasi.
  6. Istut oppitunnilla kuuntelemassa opettajan luennointia eikä aihe kiinnosta sinua yhtään.
    Houkutus puhelimen esiin kaivamiseen voi olla kova, mutta keskity oppituntiin, olipa aihe kuinka tylsä mielestäsi tahansa! Sinulla voi mennä tärkeää tietoa ohi korvien. Saatat myös loukata opettajaa, jos hän huomaa toimintasi. Lisäksi näytät muille huonoa esimerkkiä. Ota oppitunti vaikka keskittymisharjoituksena ja haasta itsesi olemaan ilman puhelinta oppitunnin ajan. Pystyt siihen kyllä! Jos opettaja pyytää erikseen ottamaan puhelimet esiin esimerkiksi tehtävän tekoa tai muistiinpanojen kirjoittamista varten, on asia täysin toinen.
  7. Olet kotona ja teet läksyjä.
    Ole aivoillesi armollinen, äläkä multitaskaa – se kuormittaa aivokapasiteettia aivan turhaan ja heikentää keskittymiskykyäsi. Pidä puhelin poissa näkyvistä tehdessäsi läksyjä. Näin saat tehtävät nopeammin tehtyä ja oppikin menee paremmin päähän! Jos odotat tärkeää viestiä tai puhelua, on asia jälleen toinen.
  8. Istut kaupungilla rauhallisessa paikassa ystävääsi odottamassa.
    Tällaiset tilanteet ovat usein otollisia hetkiä viihtyä puhelimen äärellä. Joskus voi olla virkistävää vaihtelua vaikka seurata vain ohikulkevia ihmisiä ja tarkkailla ympäristöä tai harjoitella “ei minkään” tekemistä! Aivotkin tarvitsevat välillä totaalista tyhjäkäyntiä niin, ettei niille koko ajan syötetä erilaisia ärsykkeitä.
  9. On ruoka-aika ja istut pöydän ääreen syömään yhdessä muiden kanssa.
    Arvosta ruokailuhetkeä ja muiden seuraa olemalla läsnä tilanteessa ilman puhelinta. Tietoisella syömisellä eli sillä, ettet puuhaa muuta syödessäsi, opit myös paremmin tunnistamaan, milloin olet kylläinen sekä maistat ja aistit, mitä syöt ja kuinka paljon. Jos puhelimesi soi tai odotat tärkeää viestiä, on asia kuitenkin toinen. Lisäksi ei ole kovin kohteliasta selata puhelinta ruokapöydässä muiden läsnäollessa.

    Tehtävän lopuksi (jos aikaa on) opettaja/ohjaaja voi pyytää nuoria kertomaan, ovatko he itse joskus kokeneet, että joku on käyttänyt puhelinta jossain sopimattomassa tilanteessa.

2. Hyvän keskustelijan piirteet

Tarkastellaan, minkälaista on hyvä ja huono vuorovaikutus, ja mikä tekee ihmisestä hyvän keskustelijan.

Materiaalit: Digitaaliset oheismateriaalit (linkit alla), tehtäväpohja tai tyhjiä paperiarkkeja sekä kyniä (tehtävän voi tehdä myös digitaalisesti).

Tutkimusmatka tunteisiin – Työkalu oman maailmankuvan tarkastelun tueksi
Menikö tunteisiin?
Hyvän keskustelijan piirteet -pohja (PDF)

  1. Tutustutaan seuraaviin materiaaleihin (joko yhdessä tai jokainen itsenäisesti):
  1. Materiaaleihin tutustumisen jälkeen nuoret laativat mahdollisimman hyvän keskustelijan “muotokuvan”. Tehtävässä voidaan käyttää valmista pohjaa (liitteenä) tai nuoret voivat piirtää kuvan itse ja kirjoittaa hyvän keskustelijan piirteet kuvan ympärille. Tehtävän voi tehdä myös digitaalisesti.
  2. Kun muotokuvat ovat valmiita, opettaja/ohjaaja jakaa nuoret 3 – 4 hlön pienryhmiin. Nuoret käyvät pienryhmissä läpi piirteet, joita he ovat hyvään keskustelijaan liittäneet.

Opettaja/ohjaaja kannustaa ja ohjaa ryhmäläisiä tekemään kiinnostavia huomioita ja vertailemaan tuotoksia – löytyykö samankaltaisuuksia? Entä eroavaisuuksia? 

3. Verkkovuorovaikutus ja keskustelutaitojen muistilista

Laaditaan ohjeet hyvään verkkokeskusteluun.

Materiaalit: Printattu tehtäväpohja (linkki alla) tai tyhjiä papereita tai post-it lappuja sekä kyniä (tehtävän voi tehdä myös digitaalisesti).

Vinkit hyvään verkkovuorovaikutukseen -pohja (PDF)

  1. Opettaja/ohjaaja ohjeistaa, että nuorten tulee laatia ohjeet hyvään verkkokeskusteluun. Ohjeet voi laatia valmiiseen pohjaan (liitteenä) tai nuoret voivat laatia ohjeet myös tyhjälle paperille, post-it lapuille (ohje kerrallaan) tai tehdä listan digitaalisesti. Tehtävä voi olla itsenäinen tuotos tai se voidaan tehdä pienryhmissä tai pareittain. Vaihtoehtoisesti ohjeet voi myös valokuvata tai videoida lyhyiksi videoiksi. Tehtävässä voidaan käyttää apuna edellistä tehtävää (Tehtävä 2: Hyvän keskustelijan piirteet) ja kyseiseen tehtävään liittyviä oheismateriaaleja (Tutkimusmatka tunteisiin – Työkalu oman maailmankuvan tarkastelun tueksi ja Menikö tunteisiin?).
  2. Käydään lopuksi yhdessä läpi millaisia vinkkilistoja nuoret saivat aikaiseksi keskustelukulttuurin parantamiseksi. Voitte lopuksi koota tuotoksista esimerkiksi huoneentaulut luokan/tilan seinälle.

Jäähdyttely

Työpajan lopetus ja yhteenveto

Työpajan lopuksi opettaja/ohjaaja voi vetää yhteen työpajan keskeisimpiä sisältöjä ja tärkeimpiä oppeja.

  • Tunteisiin vetoaminen on tehokas keino saada ihmisiltä huomiota. 
  • Voimakkaat tunteet saavat ihmiset reagoimaan ja toimimaan (usein harkitsemattomasti) sekä jakamaan erilaisia mediasisältöjä. Tämän vuoksi myös algoritmit suosivat tunteita herättäviä sisältöjä.
  • Omien tunteiden tarkastelu ja tunnistaminen on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. On hyvä ajoittain esimerkiksi pohtia, minkälaiset mediasisällöt lisäävät hyvää mieltä ja toisaalta, minkälaiset sisällöt saavat tunteet kuohumaan.
  • Tarkastelemalla omia tunteita medioiden äärellä ja niiden käyttämisen jälkeen ymmärrät paremmin, mikä on itsellesi tärkeää ja merkityksellistä median käyttöä sekä opit tunnistamaan omaan toimintaasi vaikuttavia asioita.
  • Muista: somessa lähetetyt ilkeät kommentit tai viestit satuttavat aivan samalla tavalla kuin sanoisit ne toiselle kasvotusten. 
  • Etenkin tunteiden kuohuessa pysähdy hetkeksi hengittelemään, ennen kuin painat somessa painiketta “julkaise” tai “jaa”.
  • Puhelinta käyttäessä olennaista on tilannetaju: kunnioita kasvokkaisia kohtaamisia ja tilanteita, joissa on syytä olla läsnä. Älä myöskään käytä puhelinta tilanteissa, joissa keskittymiskykyäsi vaaditaan jo oman ja muiden turvallisuuden vuoksi (esimerkiksi liikenteessä).

Lisätehtäviä

1. Twitter-simulaatio

Tutkimusmatka tulevaisuuden mediataitoihin -materiaalipaketin Tehtävä vinkit opeilta opeille -koosteesta löytyvä Twitter-simulaatio on hauska harjoitus, jonka voi toteuttaa luokkahuoneessa post-it lappujen avulla tai digitaalisesti. Harjoituksessa nuoret pääsevät harjoittelemaan verkkovuorovaikutustaitojaan ja tutustumaan mm. viestinnän vaikuttamiskeinoihin ja retoriikan käyttöön.

Harjoituksen tarkat ohjeet löytyvät täältä: Tehtävävinkit opeilta opeille (Twitter-simulaation ohjeistus löytyy aivan sivun alusta).

2. Vihan valtatiellä Julia Thurénin kanssa (YLE)

Julia Thurén Vihan valtatiellä  -videot johdattelevat syvemmin työpajan aiheeseen. Videoissa käsitellään vihaista puhetta ja sen vaikutusta yleiseen keskustelukulttuuriin.

Videot löytyvät täältä: Julia Thurén Vihan valtatiellä  -videot

Videoita voidaan katsoa opettajan/ohjaajan johdolla. Tämän jälkeen voidaan keskustella videoiden herättämistä ajatuksista. 

Videoita voidaan katsoa myös pienryhmissä niin, että jokainen ryhmä saa katsottavakseen yhden videon, josta ryhmä laatii pienen kiteytyksen (esimerkiksi posterimuotoon) videon keskeisimmistä pointeista. Ryhmät voivat esitellä posterit toisilleen työpajan lopuksi.

Materiaali on tuotettu Mediakasvatusseuran Monilukutaitoa vahvistamassa -hankkeessa, joka on rahoitettu Opetushallituksen Lukuliike-ohjelmasta.

© Copyright - Mediakasvatusseura ry - Toimintaa tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Powered by jannelahtela.fi