TYÖPAJA 1: INFORMAATIOLUKUTAITO

Tunnista disinformaatio

Tietoa työpajan vetäjälle:

Tämä työpajamateriaali sisältää ohjeet lämmittelyharjoitukseen sekä 3 – 4 tehtävään, joissa työskennellään pääsääntöisesti pienryhmissä tai pareittain. Jotkut tehtävistä soveltuvat myös yksin työskentelyyn. Materiaalista löytyy myös jäähdyttelyosio, joka on muistion muotoon laadittu kiteytys työpajan keskeisimmistä opeista ja asioista, joita työpajasta tulisi jäädä mieleen. Työpajan vetäjä voi hyödyntää tätä lopuksi, kun on aika vetää yhteen työpajan antia ja kerrata opittua.

Työpajan rakenne voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

  • Lämmittely (15 min)
  • 2 – 3 tehtävää (2 – 3 x 45 min)
  • Jäähdyttely (15 min)

Työpajan vetäjä voi palastella tehtäviä ja poimia niistä käyttöönsä sopivimmat juuri omalle ryhmälleen.

Materiaalista löytyvillä lisätehtävillä voidaan korvata jokin yksittäinen tehtävä tai täydentää työpajaa. Materiaalin loppuun on myös kerätty muutamia hyödyllisiä linkkejä, joista työpajan vetäjä voi hakea halutessaan lisää tietoa ja tukea.

Tehtävien yksityiskohtaiset ohjeet aukeavat, kun painat + Avaa tehtävän ohjeet -linkkiä. Voit myös ladata työpajan ohjeet PDF-tiedostona itsellesi alla olevasta linkistä.

Lataa työpajan ohjeet (PDF-tiedosto)

Alustus:

Disinformaatio on laaja ilmiö ja hankala käsite, jota on tärkeä oppia ymmärtämään. Selvitysten ja tutkimusten mukaan disinformaation tunnistaminen voi olla joillekin nuorille vaikeaa.

Työpaja toimii keskustelun ja ajatusten herättelijänä väärän tiedon vaikutuksista. Työpajassa opitaan yhdessä, mitä disinformaatio, misinformaatio ja valeuutiset ovat sekä harjoitellaan mediasisältöjen luotettavuuden arviointia.

Lämmittely

Rikkinäinen puhelin

Tämä leikillinen lämmittelyharjoitus havainnollistaa, kuinka viestit voivat muuttua matkalla vastaanottajalta toiselle joko tahallisesti tai tahattomasti. Tämän vuoksi olisi aina tärkeää palata tiedon/viestin juurille ja tarkistaa, vastaako kuulemamme, lukemamme tai näkemämme sisältö alkuperäistä sisältöä.


  1. Muodostetaan jono tai jonoja (kussakin 6 – 10 osallistujaa).
  2. Jonon ensimmäinen saa lauseen, jonka kuiskaa seuraavalle jne.
  3. Jonon viimeinen sanoo lauseen, jonka kuuli. Tämän jälkeen jonon ensimmäinen toistaa, mikä oli alkuperäinen lause.

Jonoille annettavat lauseet: 

  • Susien ruokavalio koostuu pääasiassa lihasta.
  • Tutkimusten mukaan erityisesti irlanninsetterit voivat olla herkkiä viljalle.
  • Toivonkin, että kaikki muutkin karvatassujen omistajat suosivat viljatonta ruokavaliota.
  • Kun aloin antaa kissalleni D-vitamiinia, sen turkki alkoi taas kiiltää.
  • Toisin kuin ihmiset, kissan elimistö ei pysty tuottamaan D-vitamiinia auringonvalosta.

Harjoituksen jälkeen voidaan yhdessä keskustella, mitä ajatuksia alkulämmittely nuorissa herätti.

Työpajatehtävät

1. Kenen viesti on luotettavin?

Harjoitellaan arvioimaan viestien luotettavuutta Critical-hankkeessa tuotettujen Arviointikorttien avulla.

Materiaalit: Printatut arviointikortit (linkki alla).

Arviointikortit

  1. Opettaja/ohjaaja jakaa nuoret ryhmiin (esim. 3 – 6 osallistujaa per ryhmä). Tarkoitus on keskustella annetusta aiheesta (alla) valmiiden roolien kautta. Jokainen ryhmä saa yhden keskusteluaiheen, joka on joko:A) Tarvitsevatko kissat D-vitamiinia (3 erilaista roolia)
    B) Voivatko koirat syödä viljaa? (3 erilaista roolia)

    Jokainen ryhmän jäsen saa kortin, jossa on jokin rooli ja viesti. Erilaisia kortteja (joko aiheesta A tai B) on siten kolme kussakin ryhmässä. Ryhmässä osalla nuorista voi olla sama rooli, jos ryhmässä on enemmän kuin kolme jäsentä. Nuoret lukevat kortilla olevan viestin ja omaksuvat omassa kortissaan olevan roolin.
  2. Kun opettaja/ohjaaja antaa luvan, ryhmät keskustelevat annetuista aiheista rooliensa kautta. Sopiva keskusteluaika on 3 – 5 minuuttia. Ohjaajan/opettajan tulee tarkastella tilannetta ja seurata keskustelujen etenemistä.
  3. Jatketaan korttien tarkastelua itsenäisesti. Jokainen nuori pohtii roolinsa ja korttinsa äärellä roolihahmonsa asiantuntijuutta, viestin tarkoitusperää ja evidenssiä (=väitteen/viestin todentaminen) antamalla “tähtiä”. Ohjeet tähtien antoon löytyvät Arviointikorttimonisteiden ylälaidasta.
  4. Käydään opettajan/ohjaajan johdolla läpi jokainen kortti ja niissä olevat roolit/viestit. Opettaja/ohjaaja pyytää nuoria kertomaan ajatuksiaan antamistaan pisteistä (tähdistä). Tarkoitus on saada aikaan keskustelua.

Lopuksi lasketaan jokaisen “roolihenkilön” saamat tähdet ja tarkastellaan yhdessä, kenen viesti on todennäköisimmin luotettavin.

Alkuperäinen tehtävänanto ja arviointikortit: Critical-hanke.

2. Misinformaatio, disinformaatio, valeuutinen? Käsitteet kohdilleen!

Tässä harjoituksessa perehdytään valheellisen tiedon eri muotoihin lyhyiden videoiden avulla.

Materiaalit: Project Cavernan minivideot (linkit alla), post-it lappuja ja kyniä.

Video 1: Mitä on misinformaatio? (n. 1 min)
Video 2: Mitä on disinformaatio? (n. 1 min)
Video 3: Mikä on valeuutinen? (n. 1 min)


  1. Opettaja/ohjaaja jakaa jokaiselle nuorelle muutaman post-it lapun ja kertoo, että seuraavaksi käydään läpi erilaisia harhaanjohtavan tiedon tyyppejä videoiden avulla.

  2. Opettaja/ohjaaja ohjeistaa nuoria kirjoittamaan post-it lapuille, jos he oppivat videon aikana jotain uutta tai jos jokin asia jää pohdituttamaan.

  3. Katsotaan video “Mitä on misinformaatio?”

  4. Videon jälkeen käydään läpi nuorten huomioita. Katsotaan seuraava video: ”Mitä on disinformaatio?”
  5. Käydään läpi nuorten huomioita. Katsotaan kolmas video: ”Mikä on valeuutinen?”

  6. Käydään jälleen huomiot läpi. Lopuksi post-it laput kerätään seinälle ja niitä voidaan luokitella myös ryhmiin teeman mukaan (misinformaatio, disiformaatio, valeuutinen).

Videoiden keskeisiä pointteja:

MISINFORMAATIO

  • Misinformaatio juontaa sanasta ‘’misunderstanding’’, eli väärinymmärrys. 
  • Se on vahingossa tuotettua tai liikkeelle laitettua väärää tietoa. 
  • Kuka tahansa meistä voi jakaa misinformaatiota eteenpäin tietämättään. 
  • Jos jokin organisaatio tuottaa disinformaatiota, se muuttuu misinformaatioksi, jos uskomme väärän tiedon olevan totta ja laitamme sen jakoon. Jos siis levittää väärää tietoa uskoen sen olevan oikeaa → kyse misinformaatiosta.

DISINFORMAATIO

  • Disinformaatio on tarkoituksella tuotettua väärää tai harhaanjohtavaa tietoa. 
  • Sen taustalla on aina jokin motiivi: usein tavoitellaan rahaa, poliittista valtaa, huomiota tai yleisen hämmennyksen aiheuttamista.
  • Disinformaation tuottajia voivat olla esimerkiksi trollitehtaat, valtiojohdot, yksittäiset poliitikot tai yksilöt viihde- tai vaikuttamismielessä. 
  • Se voi olla myös täysin masinoitua. Väärää tietoa voidaan levittää uutisen, kuvan, videon, meemin tai vaikka WhatsApp-viestin muodossa.
  • Disinformaatiota on hankala tunnistaa, eikä sitä voidakaan aina varmuudella erottaa → siksi meillä on asiantuntijoita, joilla “paras” tieto.

VALEUUTINEN

  • Valeuutiset ovat tarkoituksella tuotettuja, osittain tai täysin väärään tietoon perustuvia uutisia, joita halutaan levittää laajalle. 
  • Ne imitoivat uutista tai muuta journalistista tekstilajia. 
  • Valeuutisella yritetään usein vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin tai käytökseen taloudellisten tai poliittisten motiivien saattelemana. 
  • Valeuutinen terminä on kiistelty, sillä se jo itsessään on hiukan epäselvä: valeuutinen ei aina ole suoranaisesti uutisen tai teksti, vaan se voi olla esimerkiksi myös video.
  • Valeuutinen ja virheellinen uutinen eroavat toisistaan → virheellinen uutinen korjataan ja oikaistaan.

Tehtävän videomateriaalit: Project Caverna

3. Alkaisitko banaanipaastolle? Tunnista harhautusyritykset

Tässä tehtävässä nuoret pääsevät analysoimaan banaanipaastoa käsittelevää julkaisua ja etsimään harhaanjohtavan mediasisällön tunnusmerkkejä.

Materiaalit: Project Cavernan video Puolitotuudet (linkki alla) ja printit banaanipaastojulkaisusta (linkki alla). Printtejä yksi per ryhmä tai per oppilas.

Video: Puolitotuudet
Banaanipaastojulkaisu (PDF)
Banaanipaastojulkaisu: vastaukset (PDF)


    1. Riippuen ryhmästä ja käytettävissä olevasta ajasta, tehtävä voidaan aloittaa katsomalla video Puolitotuudet (13 min).
    2. Opettaja/ohjaaja jakaa nuoret 2 – 3 henkilön ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle (tarvittaessa jokaiselle nuorelle erikseen) jaetaan julkaisu liittyen banaanipaastoon.
    3. Ohjaaja/opettaja ohjeistaa nuoria analysoimaan pienissä ryhmissä esimerkkitekstiä ja etsimään siitä harhaanjohtavalle uutiselle tyypillisiä piirteitä miettien mm. seuraavia asioita:
      – Miten lukijaa yritetään johtaa harhaan?
      – Mikä voisi olla valeuutisen levittäjän motiivi?
      – Onko jutun kirjoittajan nimi selkeästi esillä? Mikä voisi olla tämän henkilön tausta?
      – Löytyykö jutusta ristiriitaista tietoa tai mielipiteitä?
      – Ovatko jutussa esitetyt mielipiteet puolueellisia?
      – Mitä muuta huomasitte?
    4. Käydään lopuksi läpi nuorten vastauksia ja näytetään oikeat vastaukset, jotka löytyvät liitteestä Banaanipaastojulkaisu: vastaukset. Opettaja/ohjaaja voi kertoa vastauspaperissa olevat vastaukset ääneen tai printata vastaukset nuorille.

Tehtävän videomateriaali: Project Caverna

4. Puppuresepti

Critical- ja Finsci-hankkeen kehittämään Puppureseptiin on koottu epäluotettavampien nettisisältöjen piirteitä. Tässä tehtävässä nuoret tuottavat pienryhmissä posterin tai videon, joka sisältää Huuhaa-väitteen ja sille epäluotettavat mutta uskottavat perustelut.

Materiaalit: Puppuresepti (digitaalisena tai printattuna, linkki alla), tarvikkeet/työvälineet paperisen tai digitaalisen posterin/uutisen tekemiseen.

Puppuresepti

  1. Opettaja jakaa opiskelijoille Puppureseptin (joko digitaalisesti tai tulosteena).
  2. Puppureseptin avulla nuoret tuottavat 2 – 3 henkilön pienryhmissä Huuhaa-posterin tai -uutisen. Posterit/uutiset voidaan tehdä digitaalisesti (esim. Google Slides, PowerPoint, Canva tmv.) tai papereille askarrellen (tähän tarvitaan esim. tyhjiä papereita, kyniä, saksia, liimaa ja lehtiä, joita leikellä).
  3. Työpajan lopuksi nuoret esittelevät tekemänsä posterit/uutiset. Myös esittelyssä voidaan painottaa vaikuttavuutta eli miten esiintyä ja perustella Huuhaa-väitettä mahdollisimman uskottavasti. Lopuksi voidaan esimerkiksi äänestää ja palkita paras Puppu-uutinen. Postereiden tarkempaan käsittelyyn voidaan palata työpajan jälkeisillä oppitunneilla.

    Vinkki! Tukea ja taustoittavaa materiaalia tehtävään löytyy Criticalin blogista: Huuhaa-tehtaan tarkoituksena on opettaa nuorille kriittistä nettilukemista.

Alkuperäinen tehtävänanto ja Puppuresepti: Critical- ja Finsci-hanke

Jäähdyttely

Työpajan lopetus ja yhteenveto

Työpajan lopuksi opettaja/ohjaaja voi vetää yhteen työpajan keskeisimpiä sisältöjä ja tärkeimpiä oppeja.

  • Ennen kuin jaat somessa tietoa, tarkista sen paikkansapitävyys. Älä jaa epäilyttävää tietoa eteenpäin tarkistamatta, kuka on sisällön tekijä/julkaisija, pohtimatta viestin tarkoitusperää sekä sille esitettyjä todisteita.
  • Väärä tieto leviää nopeasti etenkin somealustoilla, eikä sen oikaisu aina saa yhtä paljon näkyvyyttä.
  • Meistä jokainen voi vaikuttaa disinformaation leviämiseen omalla toiminnallaan, mutta myös somealustojen ja muiden julkaisualustojen ylläpitäjien tulee kantaa vastuunsa. Asia ei lepää vain yksilön harteilla.
  • Yksi tärkeä keino, jonka avulla erottaa väärä tieto totuudenmukaisesta tiedosta, on seurata yhteiskunnallista keskustelua ja uutisia sekä vertailla eri uutismedioita. Kun tietää mistä puhutaan, mitkä aiheet ovat ajankohtaisia ja osaa tarkastella asioita monesta eri näkökulmasta, mediassa pyörivät huijausyritykset on helpompi tunnistaa.

Lisätehtäviä

1. Disinformaatio

Tehtävässä perehdytään videon avulla perusteellisemmin disinformaatioon.

  1. Katsotaan Project Cavernan video Disinformaatio (15 min).
    Tehtävässä voidaan hyödyntää post-it-lappuja, joille nuoret voivat kirjoittaa, mitä uutta oppivat tai jäikö jokin videossa pohdituttamaan.

  2. Keskustellaan videon jälkeen yhdessä. Opettaja/ohjaaja kysyy, jos keskustelu ei lähde muuten liikkeelle:– Kuinka moni on nähnyt valeuutisen netissä/somessa? Miten tunnistit sen?
    – Onko valeuutinen helppo tunnistaa?
    – Mistä tunnistaa luotettavan tietolähteen?
    – Kuinka moni lukee uutisia päivittäin tai viikoittain? Mistä medioista?
    – Mitä ovat journalismi ja journalistiset periaatteet?
    – Voiko sosiaalisessa mediassa törmätä laadukkaaseen journalismiin?
    – Miksi sosiaalinen media voi olla uhka uteliaisuudelle ja luovuudelle?

Alkuperäinen tehtävänanto ja videomateriaali: Project Caverna

2. Ongelmista ratkaisuihin

Tehtävässä perehdytään videon avulla perusteellisemmin valheelliseen tietoon, somekupliin ja algoritmeihin sekä pohditaan, mitä haittaa valheellisesta tiedosta on ja mitä meistä jokainen voi tehdä estääkseen valheellista tietoa leviämistä.

  1. Katsotaan Project Cavernan video Ongelmista ratkaisuihin (13 min). Tehtävässä voidaan hyödyntää post-it-lappuja, joille nuoret voivat kirjoittaa, mitä uutta oppivat tai jäikö jokin videossa pohdituttamaan.

  2. Keskustellaan videon jälkeen yhdessä. Opettaja/ohjaaja kysyy, jos keskustelu ei lähde muuten liikkeelle:

    – Mitä totuus tarkoittaa? Miten sen voi määritellä?
    – Onko somekupla tuttu käsite? Mitä se tarkoittaa?
    – Mitä ajattelette algoritmeista? Miten ne voivat vaikuttaa uuden ja monipuolisen tiedon löytämiseen?
    – Mitä yksilöt voivat tehdä, ettei disinformaatio leviäisi?

Alkuperäinen tehtävänanto ja videomateriaali: Project Caverna

3. Esimerkkejä valheellisista sisällöistä

Tässä tehtävässä nuorten tarkoitus on tehdä itsenäistä tiedonhakua ja löytää esimerkkejä valheellisista mediasisällöistä.

  1. Ohjaaja/opettaja ohjeistaa nuoria etsimään netistä esimerkkejä valheellisen sisällön eri tyypeistä:

    – ristiriitainen sisältö
    – väärä konteksti
    – manipuloitu sisältö
    – satiiri tai parodia
    – harhaanjohtava sisältö
    – huijarisisältö
    – väärennetty sisältö

    2. Lopuksi voidaan yhdessä käydä läpi nuorten “löydöksiä” ja keskustella niistä ryhmässä. Ryhmä voi myös luoda “gallerian” esimerkeistä esimerkiksi Padletiin tai seinälle (esimerkiksi otsikolla: “Varo verkon valheita! Esimerkkejä valheellisista verkkosisällöistä”).

Työpajassa hyödynnetyt lähteet:

Mediakasvatusseura ry & Project Caverna: Tunnista disinformaation strategiat
Critical-hanke: Oppimateriaalit

Tukimateriaalia työpajaan:

Mediakasvatusseura ry & Project Caverna: Opettajan materiaalipaketti

Mediakasvatusseura ry & Suomi-Somalia Seura ry:n Caawinaad-hanke: Tunnista valheelliset sisällöt ja valeuutiset 

Creative Commons -lisenssi
Tämä materiaali on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Materiaali on tuotettu Mediakasvatusseuran Monilukutaitoa vahvistamassa -hankkeessa, joka on rahoitettu Opetushallituksen Lukuliike-ohjelmasta.

© Copyright - Mediakasvatusseura ry - Toimintaa tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Powered by jannelahtela.fi