Strategia 2022–2025 määrittää vuoden 2022 toimintasuunnitelmaa
Mediakasvatusseuran visio ja missio, arvot, strategiset painopisteet sekä tavoitteet tuleville vuosille on määritelty järjestön strategiassa 2022–2025. Mediakasvatusseuran toiminta vuonna 2022 noudattelee nelivuotisstrategian linjauksia ja tavoitteita.
Strategia 2022–2025 määrittää vuoden 2022 toimintasuunnitelmaa
Mediakasvatusseuran visio ja missio, arvot, strategiset painopisteet sekä tavoitteet tuleville vuosille on määritelty järjestön strategiassa 2022–2025. Mediakasvatusseuran toiminta vuonna 2022 noudattelee nelivuotisstrategian linjauksia ja tavoitteita.


Mikä Mediakasvatusseura?
Mediakasvatusseura ry on vuonna 2005 perustettu mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö ja valtakunnallinen nuorisoalan järjestö, jonka pääkohderyhmä ovat mediakasvatuksen ammattilaiset.
Missiomme mukaisesti tuemme mediataitojen edistämistä, jotta lapset nuoret tai muut mediataidoiltaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset voisivat toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa sekä voida hyvin media-arjessa.
Järjestön identiteetti
Mediakasvatusseuralla on oma uniikki identiteettinsä mediakasvatusta edistävien toimijoiden joukossa. Identiteettimme perustan muodostavat:
- käytännön ja tutkimuksen yhdistäminen
- erityisesti lasten ja nuorten mediataitojen, toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen media-arjessa
- lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten mediakasvatusosaamisen vahvistaminen
- mediankäytön hyvinvointinäkökulma
- eteenpäin katsova ja kehittämismyönteinen asenne.
Hallitus
Mediakasvatusseuran hallitukseen kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja, 4–6 varsinaista jäsentä sekä 3–5 varajäsentä. Hallituksen jäsenet edustavat lapsi- ja nuorisotyötä, opetusalaa, yliopistoja, kirjastoa, järjestöjä sekä media-alaa. Hallituksen jäsenten valinnassa huomioidaan myös alueellinen edustavuus sekä seuran kaksikielisyys.
Henkilöstö
Mediakasvatusseurassa työskentelee kaksi vakituista työntekijää: toiminnanjohtaja sekä mediakasvatuksen ja viestinnän asiantuntija. Toimintavuoden 2022 aikana järjestössä työskentelee lisäksi kolmesta neljään hanketyöntekijää toteutuvista hankkeista riippuen.
Mediakasvatusseuran jäsenistö
Mediakasvatusseuralla on yli 200 henkilö- ja opiskelijajäsentä sekä yli neljäkymmentä yhteisöjäsentä. Jäsenistöön kuuluu muun muassa merkittäviä lapsi- ja nuorisojärjestöjä, media-, kulttuuri- ja taidealan järjestöjä, tutkimusyhteisöjä sekä oppilaitoksia, jotka edistävät tahoillaan monipuolisesti lasten ja nuorten hyvinvointia, mediakasvatusta sekä osallistavaa ja turvallista mediakulttuuria.
Mediakasvatusseura järjestää yhteisöjäsenistölleen säännöllisesti tapaamisia ja koulutuksia, tiedottaa mediakasvatusta koskevista lainvalmisteluista ja toimii yhteisöjäsenistön äänitorvena yhteisessä vaikuttamistyössä mediakasvatuksen vaikuttavuuden edistämiseksi Suomessa.

Mitä teemme?
Mediakasvatusseura toimii mediakasvatuksen valtakunnallisena kehittäjänä ja asiantuntijana. Nostamme esiin ajankohtaisia mediakasvatukseen liittyviä teemoja ja yhdistämme mediakasvatuksesta kiinnostuneita toimijoita. Keskitymme erityisesti lasten ja nuorten mediataitojen, osallisuuden ja toimijuuden tukemiseen ja vahvistamiseen.
Työmme käytännössä
- Tuotamme ja tarjoamme tutkittuun tietoon perustuvaa koulutusta, materiaaleja ja ajankohtaista tietoa mediakasvatuksesta.
- Seuraamme muuttuvaa mediaympäristöä ja teemme uusia avauksia mediakasvatuksen kehittämiseksi.
- Nostamme esille ajankohtaista tietoa, osaamista ja hyviä käytäntöjä.
- Teemme vaikuttamistyötä mediakasvatuksen edistämiseksi.
- Teemme hanke- ja sidosryhmäyhteistyötä mediakasvatuksesta kiinnostuneiden organisaatioiden ja ammattilaisten kanssa.
Työtämme raamittavat nuorisolaki, valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma VANUPO 2020–2023, kansalliset mediakasvatuslinjaukset, hallitusohjelma ja kansallinen lapsistrategia sekä kestävän kehityksen tavoitteet.
Nuorisolain tavoitteiden mukaisesti edistämme Mediakasvatusseuran toiminnassa nuorten osallisuutta, toimijuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia, tuemme nuorten kasvua ja yhteisöllisyyttä sekä nuorten harrastamista ja kansalaisyhteiskunnassa toimimista, vahvistamme nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä parannamme nuorten kasvu- ja elinoloja. Teemme sektorirajat ylittävää yhteistyötä sekä huomioimme toiminnassamme moninaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteet.
Tuemme toiminnallamme opetus- ja kulttuuriministeriön kansallisten mediakasvatuslinjausten ja Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumista kehittämällä kattavaa, laadukasta ja systemaattista mediakasvatusta Suomessa. Seuraamme tiiviisti mediaympäristössä tapahtuvia nopeita muutoksia, jotta voimme tuottaa kohderyhmällemme ajankohtaisia ja relevantteja palveluita.
Tavoitteet vuodelle 2022
Toimintavuonna 2022 työtämme viitoittaa Mediakasvatusseuran strategia vuosille 2022–2025. Strategiasta johdetut tavoitteet ovat yhtä toimintavuotta laajempia kokonaisuuksia.
Panostamme toimintavuoden aikana nuorten osallisuuden kasvattamiseen Mediakasvatusseuran toiminnassa ja mediakasvatuksen kentällä. Jäsenistölle ja nuoria kohtaaville ammattilaisille tuotamme ja tarjoamme tutkimukseen perustuvaa ajankohtaista tietoa, innostavia kohtaamisia sekä välineitä mediataitojen ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Haluamme toiminnassamme vastata nuorten ajankohtaisiin huoliin edistämällä ympäristötietoisuutta ja kestävää kehitystä mediakasvatuksen näkökulmasta. Vahvistamme nuorten ja muiden mediankäyttäjien tulevaisuuden mediataitoja sekä digihyvinvointia kehittämällä media-arjen ja mediakasvatuksen inklusiivisuutta, moniäänisyyttä ja turvallisuutta.
TAVOITE 1

Nuorten mediataidot vahvistuvat ja hyvinvointi lisääntyy media-arjessa.
Tuemme nuorten osallisuutta, toimijuutta yhteiskunnassa ja hyvinvointia media-arjessa vahvistamalla heidän sekä nuoria kohtaavien kasvattajien digihyvinvointi- ja mediakasvatusosaamista. Tuomme nuorten ääntä kuuluviin osallistamalla heitä toimintaamme sekä tunnistamalla nuorten tapoja osallistua mediakulttuuriin.
Tavoitteen 1 toteutussuunnitelma
• Nuorten osallisuutta ja yhteiskuntaan osallistumista tuetaan mediataitoja vahvistamalla nuorten moninaisuus huomioiden.
• Vahvistamme nuoria kohtaavien ammattilaisten digihyvinvointi- ja mediakasvatusosaamista
• Seuraamme nuorten ajankohtaisia media-arjen ilmiöitä, mediakulttuureja ja digihyvinvointiin liittyviä teemoja. Nostamme nuorten media-arjesta käytävään keskusteluun positiivisia näkökulmia, mutta uskallamme käsitellä myös niiden varjopuolia.
• Kuulemme nuorten näkökulmia ja moninaista ääntä mediakulttuureista ja media-arjen ilmiöistä käytävässä keskustelussa.
• Nuorten osallisuus Mediakasvatusseuran toiminnassa vahvistuu.
TAVOITE 2

Mediakasvatusseura on ajankohtaisen mediakasvatustiedon ja laadukkaiden palvelujen tuottaja ja välittäjä.
Viestimme mediakasvatuksen ajankohtaisista tutkimuksista ja ilmiöistä sekä tuotamme koulutuksia, materiaalia ja muita asiantuntijapalveluita. Tuomme esiin moniäänistä ja inklusiivista mediakasvatusta sekä mahdollistamme kohtaamisia mediakasvatuksesta kiinnostuneille.
Tavoitteen 2 toteutussuunnitelma
• Viestimme mediakasvatuksen ajankohtaisista teemoista, tutkimuksista ja ilmiöistä monikanavaisesti.
• Välitämme tietoa Seuran yhteisöjäsenten, mediakasvatuksen toimijoiden ja sidosryhmien materiaaleista, tapahtumista ja julkaisuista.
• Materiaalimme ja viestintämme on saavutettavaa ja selväkielistä.
• Kehitämme mediakasvatuksen toimialaa. Mahdollistamme mediakasvatuksen toimijoiden kohtaamisia, toteutamme hankkeita sekä tuotamme koulutuksia, materiaaleja ja uusia palveluita.
• Tarjoamme mediakasvatuksen asiantuntijapalveluita. Osallistumme teemoihimme liittyviin tapahtumiin, verkostoihin ja ohjausryhmiin sekä pidämme asiantuntijapuheenvuoroja.
• Julkaisemme, koostamme ja jaamme ruotsinkielisiä mediakasvatusmateriaaleja.
TAVOITE 3

Mediakasvatusseuran toiminta on vaikuttavaa ja eteenpäin katsovaa.
Työmme perustuu tutkittuun ja luotettavaan tietoon sekä yhteistyölle laajan asiantuntijaverkoston kanssa. Tuomme esiin medialukutaidon merkitystä yhteiskunnassa ja osallistumme mediakasvatuksesta käytävään keskusteluun valtakunnallisesti. Kehitämme jatkuvasti työmme vaikuttavuuden arviointia ja seurantaa.
Tavoitteen 3 toteutussuunnitelma
• Toimintamme on valtakunnallista. Hyödynnämme digitaalisuuden mahdollisuuksia ja yhteistyöverkostoja, jotta tavoitamme myös uusia kohde- ja sidosryhmiä.
• Kehitämme tavoitteiden toteutumisen arviointia ja seurantaa. Hyödynnämme toiminnasta kerättyä tietoa Mediakasvatusseuran työn suunnittelussa ja suuntaamisessa.
• Perustamme työmme tutkitulle ja luotettavalle tiedolle. Teemme yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja selvitystoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa.
• Teemme asiantuntija- ja hankeyhteistyötä erilaisten sidosryhmien ja verkostojen kanssa. Olemme avoimia uudenlaisille kumppanuuksille.
• Teemme vaikuttamistyötä mediakasvatuksen edistämiseksi ja osallistumme mediakasvatuksesta käytävään keskusteluun.
TAVOITE 4

Mediakasvatusseuran toiminta ja resurssit ovat kestävällä pohjalla.
Toimintamme perustuu osaaviin ja työssään hyvinvoiviin ammattilaisiin ja asiantunteviin yhteistyökumppaneihin. Uuden oppiminen ja ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on osa työtämme. Toimimme yhdenvertaisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Tavoitteen 4 toteutussuunnitelma
• Vahvistamme yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon huomioimista kaikessa toiminnassamme.
• Huomioimme toiminnassamme kestävän kehityksen periaatteet.
• Selvitämme uusia rahoituslähteitä ja kumppanuuksia resurssit, pitkäjänteisyys ja ajankohtaiset tarpeet huomioiden.
• Kehitämme työkulttuuria, etätyömahdollisuuksia, toimintatapoja ja työvälineitä jatkuvasti arjessa. Olemme valmiita kokeilemaan uutta, muuttamaan sitä mikä ei toimi ja vaalimaan toimivaa.
• Ylläpidämme työntekijöiden ammattitaitoa ja hyvää hallinto- ja johtamistapaa.
• Panostamme työntekijöiden hyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen ja onnistumiseen. Huomioimme työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet.
Toimintaympäristö ja tulevaisuus
Mediakasvatuksen kenttä kehittyy jatkuvasti ja sen toimintaympäristöt laajenevat. Arjen digitalisoituminen, yhteiskunnan medioituminen ja teknologian nopea kehitys edellyttävät jatkuvaa uusien mediataitojen opettelua. Muutos ja oppimisen tahti tuskin hidastuvat.
Myös mediakasvatuksen kohderyhmä on viime vuosina laajentunut käsittämään koko väestön – kaikki ikäluokat sekä aiemmin marginaaliin jääneet erityisryhmät. Teemme Mediakasvatusseurassa yhteistyötä ja kehitämme mediakasvatuksen toimialaa vuorovaikutuksessa monipuolisten sidosryhmien ja eri aloilla toimivien hanke- ja verkostokumppaneiden kanssa. Tärkeimpiä sidosryhmiämme ovat nuorten kanssa toimivat kasvattajat ja ammattilaiset, tutkimuksen tekijät, Mediakasvatusseuran yhteisöjäsenet ja jäsenet, hallituksen jäsenet sekä hankkeiden yhteistyökumppanit. Muita sidosryhmiämme ovat muut mediakasvatuksen asiantuntijat, median ammattilaiset ja päättäjät.

Työpajat ja selvitykset
Osana uuden strategian työstöä osallistimme sidosryhmiämme sekä nykypäivän media-arkea eläviä nuoria kuvittelemaan mediakasvatuksen tulevaisuutta. Ammattilaisilta ja nuorilta työpajoissa ja kyselyillä kerätyt mediakasvatuksen vuoden 2035 megatrendit, heikot signaalit ja muut ajatukset maalaavat monipuolisen kuvan mediakasvatuksen ja mediankäytön tulevaisuudesta.
Kriittisen medialukutaidon ja ajattelun sekä luotettavan tiedon tunnistamisen ajatellaan olevan tärkeitä taitoja jatkossakin. Toisaalta tunne-, vuorovaikutus- ja empatiataitojen merkityksen arvellaan kasvavan. Digihyvinvoinnin, sosiaalisen turvallisuuden ja osallisuuden vahvistamista pidetään tärkeänä, samoin eettiseen ja vastuulliseen mediankäyttöön kasvattamista sekä digitaalisen eriarvoisuuden ehkäisemistä.
Uudenlaisia mediataitoja tarvitaan, kun datankeruu kiihtyy, vaikuttajamarkkinointi lisääntyy ja tekoälyn tuottamat sisällöt yleistyvät. Osa vastaajista kokee maailman ja media-arjen muutosten edellyttämän uuden oppimisen ja jatkuvan tehokkuuden vaatimukset raskaina, mutta myös monenlaisia mediankäytön hyvinvointia tukevia puolia ja mahdollisuuksia nostettiin esiin. Myös ekologisen mediakasvatuksen kehittymiseen ja mahdollisuuksiin uskotaan.
Kokoamamme tulevaisuudennäkymät ja megatrendit ovat linjassa muiden, erityisesti nuorten ajatuksia tulevaisuuden media-arjesta ja sosiaalisista medioista kartoittaneiden selvitysten tulosten kanssa. Tulevaisuuden media-arki nuorten kuvittelemana -hankkeessa (2020–2021) toteutettuun kyselyyn vastanneiden yli 400:n 16–30-vuotiaan nuoren keskeiset toiveet tulevaisuuden media-arjesta liittyivät yksityisyyden säilyttämiseen, tietoturvan parantamiseen, (digitaaliseen) hyvinvointiin, turvallisiin verkon tiloihin ja ympäristön huomioon ottavaan teknologian suunnitteluun. (Tulevaisuuden media-arki nuorten kuvittelemana hankkeen loppuraportti.)
Nuorten unelmien some
Lasten ja nuorten säätiön sekä TietoEvryn keväällä 2021 tuottaman Unelmien some: Mitä nuoret toivovat tulevaisuuden sosiaaliselta medialta -selvityksen keskeinen havainto oli, että nuorten unelmien some perustuu pehmeille arvoille ja keskinäiselle kunnioitukselle. Nuoret ovat kuitenkin huolissaan siitä, että nykysomessa tapahtuvia kiusaamista ja vihapuhetta ei saada kuriin tulevaisuudessakaan. Selvitykseen vastanneet 731 15–18-vuotiasta nuorta uskovat, että sosiaalinen media mahdollistaa itselle tärkeisiin asioihin vaikuttamisen, oman maailmankuvan laajentamisen ja myös erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien kuulluksi tulemisen.


Median ilot ja haitat
Selvityksiin osallistuneiden nuorten vastauksista piirtyy kuva nuorista aikaansa seuraavina ja medialukutaitoisina toimijoina – samoin kuin Mediakasvatusseuran nuorille suunnatun kyselyn vastauksista. Kun kysyimme 13–29-vuotiailta nuorilta, millaisia ikäviä asioita he ovat kohdanneet mediaa käyttäessään, lähes kaikki vastaajat kuvailivat erilaisia epäasiallisen käyttäytymisen muotoja; vihapuhetta ja kiusaamista, öyhöttämistä, häiriköintiä ja trollaamista. Kyselyyn vastanneet nuoret nimesivät ikäviksi puoliksi myös median aiheuttamat paineet ja kuormituksen sekä tiedon vinoutumisen.
Nuorilta kysyttiin myös, millä tavoin mediankäyttö lisää hyvinvointia. Vastauksissa korostuivat erityisesti mediankäytön mahdollisuudet sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen ylläpitämiseen läheisten kanssa. Nuoret kertoivat lisäksi hyödyntävänsä mediaa oppimiseen ja ajankohtaisten aiheiden seuraamiseen mutta myös monin tavoin rentoutumiseen, oman ajan ottamiseen ja inspiroitumiseen.
Mediakasvatuksen tulevaisuus
Osaltaan ajatuksiin mediakasvatuksen tulevaisuudesta heijastuvat varmasti koronapandemian myötä voimakkaasti lisääntynyt etätyöskentely ja elämän digitalisoituminen, jotka vaikuttanevat arkeemme ja toimintaamme myös vuonna 2022. Etäosallistumisesta ja -kohtaamisesta saatuja oppeja hyödynnetään Mediakasvatusseuran toiminnassa jatkossakin. Laadukkaat etäkoulutukset ja -tapahtumat ovat valtakunnallisesti saavutettavia, digihyvinvoinnin tukemiseen kehitetään uusia toimintamalleja ja etätyöskentelyn mahdollisuuksia hyödynnetään niin sisäisesti kuin yhteistyökumppaneiden kanssa.
Rahoituksen epävarmuus (erityisesti rahapelitoiminnan tuottojen tilanne) vaikuttaa mediakasvatuskentän ja monien nuorten kanssa työskentelevien tahojen toimintaan ja resursseihin tulevina vuosina. Samaan aikaan vaaditaan isoja panostuksia koronapandemian jälkeiseen jälleenrakennukseen, toiminnan tuloksellisuuden ja arvioinnin kehittämiseen sekä media-arjen jatkuvaan muutokseen vastaamiseen. Mediataitojen merkitys ja tarve vain kasvavat, ja niitä tulee systemaattisesti vahvistaa, jotta nuoret ja kaikenikäiset voivat myös tulevaisuudessa toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa sekä voida hyvin media-arjessa.
