Tällä viikolla Media-alan tutkimussäätiö julkaisi Uutismedia verkossa 2019 -maaraportin, jonka on koostanut Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksen tutkija Esa Reunanen. Raportti pohjautuu Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimukseen verkkouutisten käytöstä ja käyttötottumuksista. Kyselytutkimukseen osallistui noin 2000 suomalaista alkuvuonna 2019. Vastaajat olivat yli 18-vuotiaita ja otanta koostui eri tuloluokista, asuinalueista ja sukupuolista. Koko tutkimukseen osallistui 38 maata. Seuraavat poiminnat koskevat Suomen maaraporttia ja tarkastelussa ovat erityisesti alle 35-vuotiaat suomalaiset tutkimukseen vastaajat.
Tutkimuksen mukaan pelkästään verkkojulkaisuista uutisia luki viikoittain noin kolmasosa 18–34 -vuotiaista. Ainoastaan painetusta lehdestä uutisia luki vain 7 % samasta ikäryhmästä. Tämä kertoo verkon suosiosta uutislähteenä. Uutisvälineistä älypuhelin on alle 34-vuotiailla suosituin väline seurata uutisia.
Noin 80 %:lla 18–24 -vuotiaista pääasiallinen uutislähde on verkko. Samanikäisistä joka kolmas ilmoitti sosiaalisen median ja blogien olevan tärkein uutislähde. Tämä on selkeästi enemmän verrattuna 25–34 -vuotiaiden ikäryhmään, josta sosiaalisen median uutislähteenä koki tärkeimmäksi vain 13 %. Uutisten luonteen muutos nuorten keskuudessa näyttää olevan muutoksessa: uutisten luo ei enää mennä, vaan kuten maaraportin analyysissa todetaan, niiden halutaan tulevan käyttäjien luo sosiaalisen median postauksina tai jaettuina linkkeinä. Niiden halutaan myös olevan yhä nopeammin kulutettavaa sisältöä.
Uutissivustolla tai -sovelluksessa päivän ensimmäiset uutisensa ilmoitti näkevänsä 36 % alle 24-vuotiaista vastaajista. Noin kolmasosa 18–24 -vuotiaista ilmoitti kohtaavansa uutisia ensimmäisenä Facebookissa. Nuorilla uutiskäyttöön suosituin sosiaalisen median palvelu oli tutkimuksen mukaan Facebook, vaikka sen käyttö yleisesti onkin nuorten keskuudessa laskenut. Muita tämän ikäryhmän uutistarkoitukseen (uutisten lukemiseen, jakamiseen ja niistä keskusteluun) käyttämiä sosiaalisen median palveluja olivat suosituimmuusjärjestyksessä Youtube, Whatsapp, Twitter ja Instagram.
Noin 70 % kaikenikäisistä vastaajista koki voivansa luottaa useimpiin seuraamiinsa uutisiin. Alle 35-vuotiaista edelliseen vastasi myöntävästi 62 %. Tutkimuksessa kysyttiin tavoista reagoida verkkouutisten epäluotettavuuteen. Alle 45-vuotiaat verrattuna vanhempiin vastaajiin vastasivat väittämiin hieman useammin myönteisesti. Väittämissä esimerkkinä oli epäluotettavilta vaikuttavien uutislähteiden tai sellaisia jakavien henkilöiden seuraamisen lopettaminen. Kiinnostava tulos oli, että 18–24 -vuotiaiden ikäryhmässä uutiset koettiin uuvuttavampina ja niitä välteltiin hieman useammin verrattuna yli 24-vuotiaisiin.
Tutkimuksessa kysyttiin myös uutisvideoiden katselutottumuksista ja podcastien kuuntelusta. Alle 24-vuotiaat katsoivat uutisiin liittyviä videoita useimmiten Youtubessa tai muualla sosiaalisen median palveluissa. Podcasteja oli viimeisen kuukauden aikana kuunnellut noin joka toinen alle 24-vuotias. Esimerkiksi 45–54 -vuotiaista vastaava luku oli vain 23 %.
Verkossa uutiset joutuvat kilpailemaan muiden palveluiden ja sovellusten kanssa käyttäjien huomiosta. Maksulliset uutissivustot kilpailevat jo muiden maksullisten palveluiden, kuten suoratoistopalveluiden kanssa. Uutisten tarjoajat kilpailevat myös keskenään käyttäjien ajasta, klikkauksista ja maksullisten sisältöjen tilauksista. Etenkin nuorempien sukupolvien kuluttaessa jo enimmäkseen verkkouutisia, on painetta kehittää uutissisältöjä verkossa yhä kiinnostavimmiksi ja helpommin kulutettaviksi.
Digital News Report -tutkimus sekä Suomen maaraportti:
https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/tutkimukset/reuters/2019-verkko-paaasiallinen-uutislahde-jo-yli-puolella-suomalaisista/
