Tag Archive for: koulutus

Mediakasvatus ja hyvinvointi digitaalisella aikakaudella 8.10.2019

Aika:

8.10.2019 klo 9.30–15.30

Paikka:

Lapin aluehallintoviraston juhlasali, Valtakatu 2 Rovaniemi

Koulutuspäivä:

Mediakasvatusseura järjestää yhdessä Lapin aluehallintoviraston kanssa opetushenkilöstölle suunnatun koulutustilaisuuden mediakasvatuksesta, sen tavoitteista ja hyvinvoinnin tukemisesta digitaalisella aikakaudella. Koulutus on tarkoitettu opetustoimen henkilöstölle sekä opetus- ja sivistystoimen johdolle, ja se sopii myös kirjastotoimeen.

Tilaisuus on osallistujille maksuton. Osallistujat tai heidän työnantajansa vastaavat kuitenkin itse matka-, majoitus ja ruokailukustannuksistaan.

Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta viimeistään 30.9.2019

Ohjelma

9.30 Aamukahvi

9.55 Tilaisuuden avaus

10.00 Mitä mediakasvatus on ja mitä sillä tavoitellaan? Sonja Hernesniemi, toiminnanjohtaja, Mediakasvatusseura ry

10.45 Mediakasvatuksella kohti digihyvinvointia, Sonja Hernesniemi

11.30 Lounas

12.30 Mediakasvatusta käytännössä – esimerkkejä, vinkkejä ja käytännön harjoitus, Sonja Hernesniemi

13.15 Kirjasto mediakasvattajana – Työpajapohjia mediakasvatuksen opetukseen kirjastolta kouluille. Juha-Matti Ristiharju, Projektisuunnittelija / Mediakasvatusasiantuntija, Rovaniemen kaupunki

14.00 Kahvi

14.30 Kirjasto mediakasvattajana. Esimerkkejä mediakasvatusmateriaaleista eri luokka-asteilla.

15.30 Tilaisuuden päättäminen

Lisätietoja:

kari.torikka@avi.fi

Verken kuntakysely: tulokset mediakasvatuksen näkökulmasta

Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verke julkaisi keväällä 2019 neljättä kertaa tehtävän kunnallisen nuorisotyön digitalisaatiota käsittelevän tutkimuksensa tulokset. Kyselytutkimukseen osallistui yhteensä noin 1200 nuorisotyöntekijää ja nuorisotyön esimiestä 267 kunnasta. Tutkimuksessa käsiteltiin nuorisotyöntekijöiden asenteita ja digiosaamista sekä digitalisaation hyödyntämistä työssä ja siihen varattuja resursseja.

Tässä yhteenvedossa pyritään hahmottamaan kuntakyselyn tuloksia mediakasvatuksen näkökulmasta. Tästä näkökulmasta tärkeitä osa-alueita ovat vastaajien kokemus digitaalisesta osaamisestaan, asenteet digitaalisuutta ja digitaalista nuorisotyötä kohtaan sekä halukkuus osallistua aihetta käsitteleviin koulutuksiin.

 

Asenteet ja toiminta

Tutkimus kartoitti asenteita digitalisaatiota kohtaan. Tutkimustulokset näyttävät ne erittäin positiivisiksi. Yli 90 % vastaajista sekä halusi pysyä mukana digitalisaatiossa ja teknologian kehityksessä, että oli kiinnostunut nuorten digitaalisista kulttuureista. Toisaalta nuorten verkkokäyttäytymisestä ja digitaalisista kulttuureista koki olevansa perillä vain noin puolet vastaajista. Tutkimuksen vastaajista noin 85 % vastasi ymmärtävänsä, mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia digitalisaatiolla on.

Vastaajilta kysyttiin yleisesti digitaalisuuden hyödyntämisestä nuorisotyössä. Vaihtoehtoina oli erilaisia nuorten digitaitoja kehittäviä ja osallistumista sekä kommunikointia lisääviä toimia. Digitaalisuuteen liittyvistä teemoista nuorten kanssa on keskustellut 77 prosenttia vastaajista. 40 % vastaajista on selvitellyt nuorten somevuorovaikutuksen ongelmatilanteita. Mielenkiintoista on, että vain 8 prosenttia vastaajista on järjestänyt nuorten digitaalista osaamista tai mediataitoja edistävää kerhotoimintaa.

 

Digitaalinen osaaminen

Kysyttäessä merkittävimmistä haittaavista tekijöistä digitaalisuuden hyödyntämisessä, 55 % valitsi juuri riittämättömän digitaalisen osaamisen. Toisaalta noin puolet vastaajista valitsi myös ajan riittämättömyyden ja digitaalisen nuorisotyön epäselvät tavoitteet.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös vastaajien omaa digitaalista osaamista ammattiin liittyvän toiminnan kautta. Asteikolla heikko-tyydyttävä-hyvä-erinomainen nuorten kriittisen media- ja informaatiolukutaidon vahvistamisessa hyvät taidot kertoi omaavansa noin 60 prosenttia vastaajista. Nuorten verkkovuorovaikutuksen vahvistamisen kokee osaavansa tyydyttävästi tai vain heikosti noin joka kolmas. Teknologiataitojen vahvistamisessa ja teknologiakasvatuksessa koki olevansa hyvä tai erinomainen vain noin neljäsosa vastaajista.

Suurin osa, noin 60 prosenttia vastaajista, arvioi digiosaamisensa tyydyttäväksi ja omaavansa perustaidot. Neljäsosa arvioi itsensä monipuoliseksi digiosaajaksi ja merkittäviä puutteita omissa taidoissaan arvioi olevan jopa 10 prosenttia vastaajista.

 

Koulutustarve

Mediakasvatusseuran näkökulmasta kiinnostus digitaalisuuteen ja mediaan liittyviin koulutuksiin osallistumisesta on tärkeä. Tutkimuksen mukaan 53 % vastaajista ei ole osallistunut koulutukseen, vaikka haluaisi. Toiseksi suurin ryhmä, 30 prosenttia, muodostuu vastaajista, jotka ovat olleet koulutuksessa ja olisivat valmiita menemään lisäkoulutukseen. 17 % vastaajista ilmoitti, ettei ollut käynyt aiheeseen liittyvää koulutusta, eikä heillä myöskään ollut halukkuutta siihen. Vain kahdeksan prosenttia valitsi kohdan: “olen osallistunut, enkä kaipaa lisäkoulutusta”.

Kysyttäessä työssä käytetyistä sovelluksista ja digitaalisista alustoista, useimmat vastasivat käytössään olevan tavallisimmat sovellukset, kuten Facebook, Instagram, Whatsapp, Youtube sekä erilaiset digitaaliset pelit. Lisäksi noin 30 prosentilla oli organisaatiossaan oma nuorille suunnattu verkkosivu ja vastaava sovellus vain noin neljällä prosentilla vastaajista.

Vastaajat saivat halutessaan kertoa omista osaamistarpeistaan digitaalisuuteen liittyen ja noin joka kolmas vastaajista olikin niistä kirjoittanut. Useimmissa vastauksissa esille tuli perustietojen vahvistaminen tai digiosaamisen päivittäminen. Monet vastaajat mainitsivat myös erilaisten alustojen käyttötarkoituksen oppimisen ja niiden soveltamisen käytännön nuorisotyöhön. Esille tuli usein myös pelaamisen sekä koodaamisen oppiminen. Useat vastaajat mainitsivat resurssien puutteen, mutta ilmaisivat oman kiinnostuksensa ja halunsa digiosaamisen kehittämiseen.

Yleisesti vastauksista välittyi paikoin epätietoisuus siitä, mitä osa-alueita digitaalisuuteen kuuluu, mistä niistä voisi saada tietoa sekä mistä tiedosta olisi hyötyä omalla alalla ja miten soveltaa sitä käytäntöön. Moni vastaajista oli myös epävarma digiosaamisestaan ja siitä, mitä osa-alueita pitäisi osata ja mistä voisi lähteä liikkeelle.

 

Tulokset mediakasvatuksen näkökulmasta

Nuorisotyö on keskeinen mediakasvatuksen tekijä kunnissa ympäri Suomea. Mediakasvatus on niin välineiden ja sovellusten käytön harjaantumista kuin mediaympäristöjen kriittiseen tarkasteluun ja keskusteluun kannustamista. Verken tutkimuksessa mediakasvatukseen limittyvät digiosaaminen konkreettisella, välineellisellä tasolla, mutta myös keskustelullisella tasolla esimerkiksi puhuttaessa median mahdollisuuksista ja uhista nuorten kanssa.

Digiosaaminen (digital competence) nähdään usein osana mediataitoja, joten Verken tutkimus digitaalisuudesta koskee paljolti myös mediakasvatuksen alaa. Mediakasvatusseuran kannalta yksi kiinnostavimmista kysymyksistä koskee koulutuskokemuksia ja lisäkoulutuksen tarvetta. Kuten aiemmin jo mainittiin, kiinnostus oman osaamisen kehittämiseen ja laajentamiseen koulutusten avulla näkyvät tuloksissa vahvasti.

Mediakasvatusseuralla on tälläkin hetkellä käynnissä Digivoimaa – digihyvinvoinnilla yhteiskunnallista osaamista -hanke, jossa muun muassa koulutetaan nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia digitaalisen median ja mediakasvatuksen teemoihin. Koulutus tarjoaa vahvistamista, menetelmiä ja näkökulmia paitsi osallistujan omien myös nuorten media- ja digitaitojen kehittämiseen. Seuraavat maksuttomat ja kaikille nuorisoalan ammattilaisille suunnatut koulutukset alkavat tammikuussa 2020. Lisätietoa ja ilmoittautuminen löytyvät täältä.

Ilmoittaudu maksuttomaan nuoriso- ja ohjausalan Digivoimaa-koulutukseen

Nuoriso- ja ohjausalan ammattilaisille suunnatut, maksuttomat Digivoimaa-koulutukset käynnistyvät huhtikuussa 2019. Ilmoittautuminen Jyväskylässä, Mikkelissä sekä kokonaan verkossa järjestettäviin koulutuksiin on auki ja jatkuu 14.4. asti. Ensimmäinen koulutusosio (1 op.) toteutetaan 23.4.–26.5.2019.

Digivoimaa-koulutus kehittää osallistujien mediakasvatus- ja digihyvinvointiosaamista. Koulutus koostuu kolmesta 1 opintopisteen verkkokurssista, joiden aikana opiskellaan itsenäisesti ja toisten kanssa vuorovaikuttaen. Jokaisen verkkokurssin aikana osallistutaan myös webinaariin ja työpajaan. Koulutus tarjoaa osallistujille konkreettisia välineitä nuorten parissa työskentelyn tueksi sekä mahdollistaa moniammatillista yhteistyötä ja osaamisen jakamista.

Koulutus on osa valtakunnallista Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamaa hanketta Digivoimaa – digihyvinvoinnilla yhteiskunnallista osallisuutta (2019–2020). Hanke ehkäisee 15–29-vuotiaiden nuorten syrjäytymistä vahvistamalla heidän digihyvinvointitaitojaan. Toiminta kohdistuu erityisesti erityisopiskelijoihin, työpajatoimintaan osallistuviin nuoriin, NEET-nuoriin sekä maahanmuuttajataustaisiin nuoriin.

Hankkeen aikana kehitetään nuorten parissa toimivien ammattilaisten mediakasvatus- ja digihyvinvointiosaamista, vahvistetaan nuorten vertaisohjaajuutta digihyvinvointia lisäävänä toimintatapana sekä kehitetään yhdessä nuorten kanssa käytännössä toimivia digihyvinvointivalmennuksen toimintamalleja.

Lisätietoja koulutuksesta ja ilmoittautumiset osoitteessa:

mediakasvatus.fi/digivoimaa