Kolme kysymystä on Mediakasvatusseuran uusi juttusarja, jossa esittellään tuoreita ja kiinnostavia tutkimuksia, ilmiöitä ja projekteja. Ensimmäisessä osassa Helsingin yliopiston tutkijatohtori Lauri Hietajärvi esittelee väitöskirjansa tutkimustuloksia liittyen nuorten digitaalisen osallistumisen ja koulunkäynnin välisiin yhteyksiin.

1. Mitä tutkit väitöskirjassasi ja miksi?

Väitöstutkimuksessani tarkastelin nuorten digitaalisen osallistumisen ja koulunkäynnin välisiä yhteyksiä. Tarkemmin sanottuna työssä tarkasteltiin nuorten erilaisia tapoja toimia digitaalisen median parissa ja näiden erilaisten tapojen yhteyttä kouluintoon ja uupumukseen (sekä myös motivaatioon ja koulumenestykseen). Keskeinen motivaatio työssä oli toisaalta lisätä tietoa siitä mitä kaikkea digitaalinen osallistuminen on ja miksi ruutuaika on kelvoton käsite, sekä lisätä tarkasteluun myös mahdolliset yhteydet yli ajan, jotta voidaan ottaa alustavasti kantaa myös ”muna vai kana” -kysymykseen.

2. Nosta esiin kolme kiinnostavaa tutkimustulosta

1. Jos tarkastellaan nuorten digitaalisen osallistumisen ja koulumotivaation ja hyvinvoinnin suhdetta, on osattava tunnistaa nuorten digitaalisen osallistumisen moninaisuus. Tietyt tavat (tietosuuntautunut) näyttivät olevan positiivisessä yhteydessä koulunkäyntiin, ja into oppia digitaalisen median välityksellä ennusti korkeampaa kouluintoa, paitsi jos nuori ei päässyt toteuttamaan tätä koulussa (omasta mielestään riittävästi).

2. Toisaalta taas toiset tavat toimia digitaalisen median parissa (perinteinen ”somettaminen” ja aktiivinen pelaaminen) olivat yhteydessä alhaisempaan kouluhyvinvointiin.

3. Ehkä vielä tärkeämpi tulos oli, kun asiaa tutkittiin yli ajan (ja yksilön sisäisellä ”within-person” tasolla), huomattiin, aika yllättävästi, että kun nuoret kokivat tavallista korkeampaa kyynisyyttä tai riittämättömyyden tunteita suhteessa kouluun, heidän pelaamisensa ja sosiaalisen median käyttönsä lisääntyi yli ajan, eikä päinvastoin.

3. Miksi mediaan liittyvien vaikutusten tutkiminen on vaikeaa?

Ensinnäkin, laajamittaista tutkimusta siitä mitä nuoret todellisuudessa median parissa tekevät on vaikea saada, vaan useimmiten joudutaan tyytymään itsearvioituun dataan. Objektiivista dataa olisi tarpeen saada enemmän. Digitaalinen media on myös niin laaja yhteiskunnallinen ilmiö, että siihen liittyviä vaikutuksia ei voi saada selville menemättä tarkemmin sisään yksityiskohtiin, yksinkertaisia vastauksia ei ole. Toiseksi, koeasetelmia on miltei mahdoton toteuttaa, joten todellisia syy-seuraussuhteita ei saada esille. Tähän liittyen kuitenkin ovat onneksi pitkittäisasetelmat ja intensiivitutkimukset tuoneet lisätietoa. Näyttää siltä että noin yleisesti medialla ei juuri ole vaikutuksia hyvinvointiin (lööpeistä huolimatta), vaan sen sijaan mediankäyttö enemmänkin heijastaa hyvinvointia.

 

Lauri Hietajärvi on Helsingin yliopiston tutkijatohtori Kasvatustieteiden osastolla.

”Tutkimusintresseihini kuuluu nuorten opiskelumotivaatio ja hyvinvointi, sekä erityisesti koulun ulkopuolisten tekijöiden yhteydet näihin. Digitaalinen media on yksi keskeinen teema työssäni. Lisäksi olen kiinnostunut aikuisten työhyvinvointiin liittyvistä teemoista sekä tilastollisesta analyysistä. Somessa olen viime aikoina viettänyt aikaa selaamassa Flipboardin kautta erilaisia ”productivity” ja ”life hack” -blogauksia, Twitterissä seuraan lähinnä tutkimusta ja Instagramissa koen FOMOa toisten kiipeily- ja laskukuvista. Pelaisin jotain jos ehtisin. Sähköpostin tarkistan liian usein.”

Hietajärven väitöskirja Adolescents’ socio-digital engagement and its relation to academic well-being, motivation, and achievement on luettavissa Helsingin yliopiston digitaalisessa arkistossa (HELDA).