Mediakasvatus tukee nuoria paremmin kuin sosiaalisen median kieltäminen
23.4.2026
“Mediakasvatuksen keinoin voidaan harjoitella sosiaalisen median ongelmalliseen sisältöön suhtautumista tavalla, joka vähentää sen negatiivisia vaikutuksia.”
Kirjoittaja
Alkuvuodesta 2026 useat nuoriin liittyvät selvitykset ovat herättäneet keskustelua. Maaliskuussa ilmestynyt Nuorisobarometri 2025 kuvaa nuorten kokemia paineita epävarmassa maailmantilanteessa; muun muassa maailmanpoliittinen tilanne, ekokriisi, yhteiskunnassa vallitsevat arvot sekä työllisyystilanne saavat nuoret kokemaan turvattomuutta ja epävarmuutta (Happonen & Laine, 2026). Monet näistä paineista välittyvät nuorille sosiaalisen median kautta: algoritmit puskevat tunteita herättävää sisältöä, poliittiset ääripäät korostuvat ja toisaalta vaikuttajien ja ystävien julkaisut onnistumisista ja ihanasta arjesta voivat saada oman elämän vaikuttamaan hohdottomalta (Happonen & Laine, 2026).
Sitran (Räsänen ym., 2026) maaliskuussa julkistetun selvityksen mukaan nuoret kohtaavat sosiaalisessa mediassa poliittisesti vinoutunutta ja muuten ongelmallista sisältöä. Algoritmit toimivat arvaamattomasti ja vinoutuneesti ja sillä ei välttämättä ole johdonmukaista vaikutusta algoritmeihin, mitä käyttäjä tietoisesti ilmaisee haluavansa nähdä (Räsänen ym., 2026). Sosiaalisen median alustat näyttävät käyttäjille sensaatiohakuista ja polarisoivaa sisältöä, joka pyrkii houkuttamaan käyttäjää pysymään alustalla, katsomaan lisää ja reagoimaan sisältöön (Doctorow, 2025; Räsänen ym., 2026, s. 9 mukaan). Algoritmien vinoumien ja ääripoliittisen sisällön lisäksi monet nuoret kohtaavat sosiaalisessa mediassa muun muassa verkkokiusaamista ja -häirintää sekä väkivaltaista, mielenterveyden ongelmia ihannoivaa ja hyperkaupallistunutta sisältöä (ks. esim. Chabbra ym., 2025). Lisäksi on havaittu, että sosiaalinen media voi aiheuttaa riippuvuutta (esim. Ye ym., 2025). Ratkaisuna näihin ongelmiin monissa maissa – myös Suomessa (Valtioneuvoston kanslia, 4.2.2026) – keskustellaankin parhaillaan lasten ja nuorten sosiaalisen median kiellon mahdollisuudesta Australian esimerkin johtamana. Australiassa sosiaalisen median käyttöä on rajoitettu alle 16-vuotiailta; heillä ei saa olla valikoitujen sosiaalisen median alustojen tilejä ja alustat ovat vastuussa tilien luomisen estämisestä (Federal Register of Legistation, 2024).
Ainakin Australian sosiaalisen median kieltoa perustellaan sillä, että sosiaalinen media olisi vastuussa mielenterveyden ongelmien määrän noususta (Champion ym., 2025; Blake ym., 2024). Sosiaalisen median haittapuolista ja ongelmista löytyykin paljon tutkimusta (Valtioneuvoston kanslia, 4.2.2026), mutta niiden kausaalinen yhteys mielenterveyden ongelmien määrän kasvuun on epäselvä (Champion ym., 2025; Blake ym., 2024). Usein myös unohdetaan, että sosiaalisesta mediasta on nuorille monia hyötyjä (McAlister ym., 2024); nuoret käyttävät sosiaalista mediaa monenlaisiin tarkoituksiin, muun muassa ylläpitääkseen sosiaalisia suhteita, löytääkseen harrastuksiin liittyvää sisältöä ja yhteisöjä sekä oppiakseen uutta (Osman ym., 2025). Lisäksi sosiaalisen median käyttäminen voi olla nuorille rentouttavaa ja hauskaa (Osman ym., 2025). Kieltämällä sosiaalinen media nuorilta, estettäisiin haittojen lisäksi hyödyt (Fardouly, 2025). Sosiaalisen median kieltämiseen liittyy muitakin ongelmia: kiellot ovat usein tehottomia, niitä on helppo kiertää, kokonaisruutuaika ei välttämättä vähene ja nuoret saattavat siirtyä heikommin valvotuille, vähemmän luotettaville alustoille (Fardouly, 2025). Lisäksi tutkimustulokset sosiaalisen median kieltojen hyödyistä ylipäätään ovat epäselviä (McAlister ym., 2024).
Joka tapauksessa sosiaalinen media pursuaa epävarmaan maailmantilanteeseen liittyvää tietoa, vihamielistä, virheellistä ja vahingoittavaa sisältöä, algoritmien vinoumia ja muita ongelmia. Onko ratkaisu kuitenkaan sosiaalisen median kieltämisessä nuorilta? Ovatko kieltämisestä aiheutuvat hyödyt nuorten näkökulmasta suuremmat kuin ne hyödyt, joita nuoret saavat median käyttämisestä?
Nuoret kaipaavat tukea, erityisesti nykyisessä maailmantilanteessa ja mediaympäristössä. Mediakasvatuksella on roolinsa nuorten tukemisessa: medialukutaito voi auttaa nuoria käsittelemään median välittämiä ja korostamia paineita sekä ymmärtämään sosiaalisen median algoritmien vinoumia. Mediakasvatuksen keinoin voidaan harjoitella sosiaalisen median ongelmalliseen sisältöön suhtautumista tavalla, joka vähentää sen negatiivisia vaikutuksia: esimerkiksi McAlister ja kollegat (2024) ehdottavat sosiaalisen median kieltämisen sijaan tunnetaitojen opettamista osana mediakasvatusta. Mediakasvatuksella voidaan edistää digitaalisia taitoja, kriittistä ajattelua sekä itsereflektion ja itsesäätelyn taitoja. Tällaiset taidot tarjoavat kauaskantoisia hyötyjä ja siksi voitaisiin kenties ajatella että mediakasvatus tukee nuoria paremmin kuin sosiaalisen median kieltäminen.
p.s. Mediakasvatus on tärkeää ja sen merkitys korostuu aina vain enemmän. Samaan aikaan mahdollisuudet opiskella mediakasvatusta hupenevat (Salomaa, 9.4.2026). Onkin syytä miettiä, mikä on mediakasvatuksen ja mediataitojen tulevaisuus, jos mediakasvattajien koulutus katoaa Suomesta.
Lähteet:
Blake J. A., Sourander A., Kato A. & Scott J. G. (2024). Will restricting the age of access to social media reduce mental illness in Australian youth? Australian & New Zealand Journal of Psychiatry, 59(3), 202–208. https://doi.org/10.1177/00048674241308692
Chhabra, J., Pilkington, V., Benakovic, R., Wilson, M. J., La Sala, L. & Seidler, Z. (2025). Social Media and Youth Mental Health: Scoping Review of Platform and Policy Recommendations. Journal of Medical Internet Research, 27(9). https://doi.org/10.2196/72061
Champion, K. E., Birrell, L., Smout, S., Teesson, M. & Slade, T. (2025). Debate: Social media in children and young people – time for a ban? Beyond the ban – empowering parents and schools to keep adolescents safe on social media. Child and adolescent mental health 30(4), 411–413. https://doi.org/10.1111/camh.70032
Fardouly, J. (2025). Potential effects of the social media age ban in Australia for children younger than 16 years. The Lancet Digital Health, 7(4). https://doi.org/10.1016/j.landig.2025.01.016
Federal Register of Legistation. (2024). Online Safety Amendment (Social Media Minimum Age) Act 2024. Australian Government. (Haettu 14.4.2026). https://www.legislation.gov.au/C2024A00127/asmade/text
Happonen, K. & Laine, S. (2026). Tilasto-osio. Teoksessa K. Happonen & S. Laine (toim.), Ihan paineissa : Nuorisobarometri 2025. (s. 9–114). https://edition.fi/nuorisotutkimusseura/catalog/view/1883/2143/7696
McAlister, K. L., Beatty, C. C., Smith-Caswell, J. E., Yourell, J. L. & Huberty, J. L. (2024). Social Media Use in Adolescents: Bans, Benefits, and Emotion Regulation Behaviors. JMIR Mental Health, 11. https://doi.org/10.2196/64626
Osman, K., Dezuanni, M., Genon, L.J., Scott, R., Notley, T., Collin, P., Srdarov, S., Barbour, K., Johnson, D., Angus, D., Leaver, T., Bowler, J., Horton, E. & Third, A. (2025). Young Australians’ perspectives on the social media minimum age legislation. Queensland University of Technology. https://doi.org/10.60836/TR30-9X03
Räsänen, I., Lehtonen, K., Dercsényi, B., Fenn, L., Krishnan-Barman, S. & Li, C. (2026). Algorithms and democracy. Sitra studies 256. https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2026/03/Sitra-Algorithms-and-democracy.pdf.pdf
Salomaa, S. (9.4.2026). Mediakasvatuksen korkeakouluopetus on katoamassa Suomesta. Medialukutaito Suomessa. https://medialukutaitosuomessa.fi/mediakasvatuksen-korkeakouluopetus-on-katoamassa-suomesta/?fbclid=IwdGRzaAREWI1jbGNrBERYYGV4dG4DYWVtAjExAHNydGMGYXBwX2lkDDM1MDY4NTUzMTcyOAABHskM5-JWBz1di3ZMdeZacxawzeJ9lXXzNVbx9zFtWgaxYGgGCrJ7emgSvMse_aem_bUJ2MiwbbhRiojpvZ5tT8A
Valtioneuvoston kanslia. (4.2.2026). Sosiaalisen median käytön rajoittaminen lapsilta
ja nuorilta. Sosiaali- ja terveysministeriö. https://stm.fi/-/hallitus-haluaa-suojella-lapsia-sosiaalisen-median-aiheuttamilta-haitoilta
Ye, J.-H., Zheng, J., Nong, W. & Yang, X. (2025). Potential Effect of Short Video Usage Intensity on Short Video Addiction, Perceived Mood Enhancement (‘TikTok Brain’), and Attention Control among Chinese Adolescents. The International Journal of Mental Health Promotion, 27(3), 271–286. https://doi.org/10.32604/ijmhp.2025.059929