Oikeus älylaitteisiin: Nuorten näkökulma teknologian rooliin arjessa ja koulussa

20.11.2024

Nykyään tuntuu, että monilla aikuisilla on aika mustavalkoinen kuva siitä, mitä me nuoret oikeasti tehdään älylaitteilla. He saattaa ajatella, että istutaan vain tuijottamassa ruutua ja scrollaamaan somea ilman mitään järkeä. Todellisuus on kuitenkin ihan eri. Kännykät ja muut laitteet on meille paljon enemmän kuin vaan viihdettä – ne on välineitä oppimiseen, yhteydenpitoon ja jopa ihan itsensä kehittämiseen.

Kirjoittaja

Ehan Wadud on Helsingin nuorisoneuvoston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hän toimii siellä kaupunkiympäristölautakunnassa sekä edustaa Nuorisoneuvostoa Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksissa. Lisäksi hän on aktiivinen nuori, joka on mukana monessa toiminnassa ja työskentelee vapaa-ajallaan mediajuttujen parissa.

Koulussa älylaitteet on oikeesti iso juttu. Niitä tarvitaan melkein joka päivä, oli kyseessä sitten oppimateriaalit, tehtävät tai vaikka ryhmätyöt. Me ei selvittäisi ilman niitä, koska kaikki tapahtuu nykyään digitaalisesti. Jos koulu käyttää jotain alustaa, kuten Wilmaa, niin kaikki tehtävät ja viestit opettajilta tulee sinne. Älylaitteilla pääsee myös nopeasti hakemaan tietoa, jos joku asia jää epäselväksi. Ja kun tehdään ryhmätöitä, niin viestit kulkee kavereiden välillä kätevästi vaikka WhatsAppissa. Eli laitteet ei oo mikään ”kiva lisä”, vaan oikeesti välttämättömiä koulunkäynnissä.

Mutta eihän meidän elämä pelkkää koulua ole. Vapaa-ajalla älylaitteet kuten kännykkä tai kone on se paikka, missä pidetään yhteyttä kavereihin ja vietetään aikaa yhdessä, vaikka ei oltaisikaan fyysisesti samassa paikassa. Snapchat, TikTok ja Instagram on tärkeitä alustoja, missä jutellaan, jaetaan kuulumisia ja nauretaan yhdessä hauskoille meemeille tai videoille. Itseasiassa itse olen oppinut sosiaalisen median kautta paljon erilaisia kokkausreseptejä mitä on tullut vastaan. Ja uusia taitoja. Nämä ei ole vain viihdettä, vaan niillä on iso merkitys meidän sosiaalisessa elämässä. Lisäksi moni meistä käyttää laitteita harrastuksiin, kuten vaikka musiikin tai taiteen tekemiseen. Tai seuraa urheilua ja muita kiinnostuksen kohteita.

Meillä nuorilla on oikeus tietää, mitä maailmassa tapahtuu. Netin kautta päästään kiinni uutisiin ja muihin ajankohtaisiin asioihin, mutta myös keskusteluihin, jotka on meille tärkeitä. Esimerkiksi, jos joku nuori on kiinnostunut ilmastoasioista tai vaikka tasa-arvokysymyksistä, netti tarjoaa paikan, jossa voi oppia lisää ja liittyä mukaan yhteisöihin. Samalla meillä on oikeus pitää yhteyttä toisiimme. Kännykkä ja netti on keino, millä ollaan osa sosiaalista ympäristöä. Se on meidän tapa olla yhteydessä, rakentaa suhteita ja pitää niitä yllä.

Turvallisuus on tietty iso juttu, koska vaikka netissä on paljon hyvää, siellä on myös omat vaaransa. Kaikki me tiedetään, että siellä voi törmätä ikäviin juttuihin, kuten nettikiusaamiseen tai vaikka huijausyrityksiin. Siksi on tosi tärkeää, että opitaan, miten liikutaan verkossa turvallisesti. Meidän pitää osata suojata omat tiedot, tunnistaa epäilyttävät tilanteet ja tietää, mistä hakea apua, jos jotain menee pieleen. Tässä vanhemmilla, opettajilla, nuorisotyöntekijöillä sekä muilla aikuisilla on iso rooli, jossa heidän pitää tukea ja opastaa. Ei pelkästään kieltää tai rajoittaa. Puhelin- tai älylaiteriippuvuus on myös iso juttu, mitä on tärkeää oppia tunnistamaan itse. Riippuvuus syntyy joskus huomaamatta, mutta tämä voitaisiin ehkäistä esimerkiksi sopimalla yhteisesti perheissä ruutuajasta sekä varhaisessa vaiheessa nuorille kertomalla pelisäännöistä.

Lopuksi pitää vielä sanoa, että älylaitteet ei ole meille pelkkä ajanviete. Ne on välineitä, joilla hoidetaan kouluhommat, pidetään yhteydet yllä ja ollaan osa tätä nykyaikaista maailmaa. Aikuiset saattaa joskus miettiä, että ollaan liikaa puhelimella, mutta todellisuudessa me tehdään sillä paljon järkevää ja tarpeellista.

Meillä on oikeus olla verkossa ja käyttää älylaitteita.