Journalismin kritisointi on osa sen luotettavuutta

10.4.2024

On yksi suomalaisen vastuullisen median etuoikeus ja velvollisuus, että mahdolliset epäkohdat ruoditaan läpivalaisten ja avoimesti, kun siihen on tarve, kirjoittaa toimittaja Kristiina Poutiainen puheenvuorossaan.

Kirjoittaja

Kristiina Poutiainen on opintovapaalla oleva Savon Sanomien toimittaja ja Mediakasvatusseuran hallituksen varajäsen, joka tekee myös opetustöitä.

Luottamus journalismiin on taas ollut tapetilla – ja saa olla. On yksi suomalaisen vastuullisen median etuoikeus ja velvollisuus, että mahdolliset epäkohdat ruoditaan läpivalaisten ja avoimesti, kun siihen on tarve. Samalla terve keskustelu ja kritiikki journalismista sekä sen toimintatavoista ja periaatteista saa meidät huomioimaan, millaisessa yhteiskunnassa elämme.

Myrsky nousi tällä kertaa, kun Aamulehden toimittaja, nyt eläkkeellä oleva Matti Kuusela myönsi elämänkerrassaan kirjoittaneensa fiktiota joihinkin juttuihinsa. Sen seurauksena Aamulehti poisti toistaiseksi yli 500 juttua verkkosivuiltaan ja alkoi selvittää niiden aitoutta toimituksen ulkopuolisen selvityshenkilön avulla. Kuuselan juttujen julkaisusta aikanaan vastuussa olleet nykyiset Ylen pomot Jouko Jokinen ja Matti Apunen puolustivat Kuuselaa, jolloin Suomen Journalistiliiton ammattilehti  Journalisti huomautti nopeasti, että Ylen pomojen lausunnot rapauttavat luottamusta journalismiin. Lukijoiden on voitava luottaa siihen, että jutussa kerrotut asiat ovat totta, ellei niiden erikseen mainita olevan kirjoittajan tulkintaa, arvailua tai kuvittelua.

Myös eri medioiden päätoimittajat alleviivasivat, että faktat on erotettava muusta sisällöstä. ”Elämme aikaa, jossa keksityn ja toden raja sumentuu koko ajan. On erittäin vahingollista, jos media omalla toiminnallaan hämärtää sitä entisestään”, kirjoitti Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti.

Jokinen pyysi myöhemmin anteeksi sitä, että hänen lausuntonsa johtivat Ylen journalismin luotettavuuden kyseenalaistamiseen. On kuitenkin mahdollista, että asian käsittely vielä jatkuu.

Keskustelua seuranneille ei ole jäänyt epäselväksi, että Suomessa toimittajia ohjaavat journalistin ohjeet, joissa todetaan, että ”Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta” (kohta 11) ja journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (kohta 8). Nämä ja 33 muuta journalistin ohjetta ovat vastuullisen median elinehto ja demokraattisen hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden mahdollistava tekijä.

Toimittajana näen päivittäin, millainen työ journalistilla on vastuullisessa mediassa faktojen tarkistuksen suhteen. Ammattilaiset tekevät tuntikausia töitä tiedon luotettavuuden varmistamiseksi, perkaavat saamiaan tietoja, punnitsevat julkaisupäätöksiä ja pohtivat kuvitusta. Juttuja ei vain ”lotasta julki”. Toimittajat eivät julkaise kaikkea saamaansa tietoa, mutta eivät myöskään toimi vain viranomaisten viestikapuloina, vaan hankkivat tietoja itsenäisesti. Lisäksi mahdolliset oikaisut, täydennykset ja tarkennukset peilaavat myös jatkuvaa hereillä oloa ja työn tarkastusta. Jos jotain, niin Kuuselan tapaus toi esiin, kuinka suomalaismediat reagoivat oman alan sisällä oleviin epäkohtiin sekä nostavat huomion siihen, millaista journalismia Suomessa tulee vastuullisessa mediassa olla ja miten se tuotetaan.

Kun pääsiäisen jälkeen maata järkytti Vantaan koulusurma, mediat laitettiin taas suurennuslasin alle. Median toiminta tragedioissa on muuttunut paljon vuoden 2007 Jokelan koulusurmien jälkeen, ja hyvä niin. Myös se kertoo vastuullisen median jatkuvasta oman toiminnan kriittisestä tarkastelusta ja mahdollisten epäkohtien muuttamisesta. Tästä hyvä avaus on Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Jussi Pulliselta. Olennaista on, että tieto varmistetaan ja etenkin lapsia koskevassa uutisoinnissa käytetään erityistä harkintaa.

Vantaan koulusurman jälkeen myös poliisi korosti ensipäivistä lähtien, että sosiaalinen media on pullollaan myös paikkansapitämätöntä tietoa, jota ei kannata uskoa. Jos omaan somekuplaan ei eksy vastuullisen median sisältöjä, ”tieto” aiheesta ja sen ympäriltä vaatii huimaa medialukutaitoa.

Media-alan tutkimussäätiön mukaan suomalaisten luottamus uutisiin on ollut vankka jo vuosia, ja nyt jos koskaan journalistien ammattitaito ja vastuullisen median toiminta pitää meidät kiinni nykyhetkessä, sivistyksessä ja siinä, minkä perusteella voi luottaa saavansa mahdollisimman oikeaa tietoa maailman tilasta, demokratian onnistumisesta ja siitä, millaisin vaat(t)ein kannattaa varautua huomiseen.