Uutisten tekeminen itse lisää medialukutaitoa – myös Tiktok-virtaan

19.1.2024

Kun olet itse ollut tekemässä journalistista sisältöä, alat myös pohtia muiden tekemää muuta sisältöä eri tavalla. Kriittistä silmää harjaannutetaan näin ihan käytännössä. Yksi kantava ajatus Uutisluokassa on se, että nuori tulee kuulluksi yhteiskunnassa laajemmin, ei pelkästään omilla somealustoillaan, esittää puheenvuorossaan Yle Uutisluokan tuottaja Mari Vesanummi.

Kirjoittaja

Mari Vesanummi on Yle Uutisluokan tuottaja, jonka mielestä uutinen on oiva formaatti mediakasvatukselle. Hän myös pohtii jokaisena koulupäivänä mitkä uutisvideot toisivat opettajille hyötyä oppitunneille Yle Tripletin kautta. Palvelussa uutisvideoista tehdään ajankohtaista oppimateriaalia. Hän on myös tuottanut tuoreen  Älyä tekoälyä -oppimiskokonaisuuden yhdessä Yle Oppimisen kanssa.

Tammikuun alkupuolella roihahti keskustelu Tiktokin vaarallisuudesta. Viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo nosti huolen Kiinan kybersodasta länttä vastaan – Tiktok koukuttaa, kerää informaatiota ja vetoaa tunteisiin. Kiinalaiset itse ovat sitä mieltä, että Tiktok on liian koukuttava nuorisolle, joten käytössä on rinnakkaissovellus Douyin, joka on sallittu myös alle 13-vuotiaille käyttäjille. Pian Kortesuon blogin jälkeen useampi poliitikko on perännyt Tiktokin kieltämistä koko EU:n alueella. Kieltäminen on meille lainsäädännöllisesti ja demokratian näkökulmasta hankala rasti. 

Maailmanlaajuisesti Tiktokilla on 1,7 miljardia käyttäjää. Suomessa on Tiktokin Pohjois-Euroopan yhteiskuntasuhdejohtaja Christine Grahnin mukaan jo noin puolitoista miljoonaa käyttäjää. Aika moni käyttäjä on alaikäinen, joten on syytä miettiä palvelun sisältöä ja käyttäjän kykyä vastaanottaa algoritmin mukanaan tuomia videoita. Voitaisiinko kuitenkin pohtia myös vastaanottajan kykyä ymmärtää?

Moni mediakasvattaja näyttää jo vähän kyllästyneen perinteiseen kuvioon “tunnista väärä ja oikea tieto”. Monella nuorella käsitys perinteisestä journalismista ei kuitenkaan ole selkeä. Taito tunnistaa väärä tieto oikeasta on vasta kehittymässä ja tukea kriittiseen medialukutaitoon tarvitaan. Jos kasvatettavan lähtötaso on vaatimaton, on kasvattajan syytä hillitä intoaan siirtyä itselle kiinnostavimpiin ja haastavampiin aiheisiin.

Mediakasvatusta kädet savessa

Ylen mediakasvatustoiminnassa Uutisluokassa käydään medialukutaitokysymyksiä läpi uutiskummin eli Ylen toimittajan kanssa. Pohditaan valeuutisia, kuvamanipulaatioita, lähdekriittisyyttä ja sosiaalista mediaa. Jumpataan nuorten kanssa juttuideoita: mikä kiinnostaa, mikä ihmetyttää, minkä asian haluaisit vaikka nuorten maailmasta selittää aikuisille, jotka eivät tajua? Pyöritellään porukalla nuorten juttuideoiden näkökulmia, ja hiotaan ideasta julkaisu toimittajan ohjauksessa.

Juttuprosessissa nuoret oppivat monenlaisia mediataitoja. On ollut ilahduttavaa huomata kuinka paljon kahdeksasluokkalaisessa herättää intoa esimerkiksi Ylen mikrofonin piteleminen omissa käsissä. Kun olet itse ollut tekemässä journalistista sisältöä, alat myös pohtia muiden tekemää muuta sisältöä eri tavalla. Kriittistä silmää harjaannutetaan näin ihan käytännössä. Yksi kantava ajatus Uutisluokassa on se, että nuori tulee kuulluksi yhteiskunnassa laajemmin, ei pelkästään omilla somealustoillaan. 

Uutisluokan käytännön mediakasvatustyötä voi tehdä myös kouluissa opettajan johdolla Ylen materiaalien avulla.Väitän, että opettajankin arvostus nousee, jos hän heittäytyy luokan kanssa tekemään oppilaita itseään kiinnostavia uutisjuttuja. Niitä voi julkaista vaikka koulun omilla nettisivuilla, omana uutissivustonaan.

Myös Tiktokissa pitää olla luotettavaa journalismia

Yle Uutisluokan tuotoksia on nähty myös Tiktokissa. Yle Uutisten minuutin uutisvideot ovat tavoittaneet parhaimmillaan jopa lähes puolitoista miljoonaa katselijaa Tiktokissa. Katselulukujen lisäksi uutissisältöjen julkaisu Tiktokissa on olennaisen tärkeää siksi, että siellä tavoitamme nuoret paremmin.

Puoli ysin uutisten ääreen sohvalle emme saa nuoria joukolla istumaan, vaikka osa katsookin lähetyksiä vanhempiensa kanssa. Tiktokissa julkaistu uutisvideo sen sijaan voi tulla vastaan myös yle.fi – uutissivuston artikkeliin upotettuna. Näin teini ja mummo saattavatkin katsoa saman Ylen Antti Kurran toimittaman selitysvideon, mutta eri lähteistä. Tärkeää on todeta, että Yle tekee Tiktokissa sisältöä samoilla journalistilla standardeilla kuin kaikkialla muuallakin.

Suomen turvallisuusviranomaiset arvioivat jatkuvasti tarvitaanko uutta sääntelyä tai lakimuutoksia suomalaisten suojelemiseksi Tiktokilta ja muilta digipalveluilta. Se, joka hallitsee algoritmia, hallitsee myös ihmisten ajattelua. Tiktokkiin pätee sama kuin muuhunkin sosiaaliseen mediaan: Älä koskaan jaa henkilökohtaisia tietojasi ja jos algoritmin tuoma virta ahdistaa, sulje some. EU:n tuore digipalvelusäädös tulee myös suomalaisten turvaksi jo helmikuussa, se luo sääntöjä verkkoympäristössä tapahtuvalle toiminnalle ja julkaistaville sisällöille.

Mediakasvatuksen näkökulmasta toivon, että olemme kaikki elinikäisiä oppijoita. Aina tulee “uusi Tiktok”, joka pitäisi hahmottaa myös kasvatettavan kannalta. Parasta palautetta Uutisluokasta on tullut suoraan erään ysiluokkalaisen Ninnin suusta, kun kysyin minkälainen kokemus Uutisluokka on ollut? “Nyt osaan erottaa oikean uutisen väärästä.” Se on hyvä pohja, jolle rakentaa.

Tervetuloa seuraamaan paneelikeskustelua lasten ja nuorten medialukutaidon vahvistamisesta ja Tiktokista tiedonlähteenä Educa-messuille Helsingin messukeskukseen 27.1.2024. Kirjoittaja Mari Vesanummi toimii paneelikeskustelun vetäjänä. Mukana keskustelemassa ovat Elina Hämäläinen CRITICAL -hankkeesta, opettaja ja somevaikuttaja Hanna Hallila (Hanna_ope), Aada Heiskanen Yle Uutisluokasta, Christa Prusskij Mediakasvatusseurasta sekä Paula Aalto Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

Paneelin järjestävät Mediakasvatusseura ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto.