Poikittainen lukutapa voi auttaa huijausverkkokaupan tunnistamisessa

13.10.2023

Puheenvuorossa FT Maria Eronen-Valli kertoo miten poikittaisella lukutavalla voidaan vahvistaa medialukutaitoja. Miten tunnistaa luotettava verkkosivu ja miten ehkäistä netissä huijatuksi tulemisen riskiä?

Kirjoittaja

FT Maria Eronen-Valli (Kirjoittaja on retoriikan tutkija, joka on tällä hetkellä tutkijatohtorina Vaasan yliopiston Viestintätieteissä ja mukana Suomen Akatemian rahoittamassa, netin sijoituskulttuureja koskevassa hankkeessa.)

Verkkokaupoista tilausten tekeminen on joskus liiankin nopeaa ja helppoa, minkä vuoksi myös huijareiden pyörittämät sivustot houkuttelevat yhä uusia kuluttajia ansaan. Huijaus paljastuu kuluttajalle usein vasta, kun hän lukee tekstiviestin tullattavasta, kiinalaisen lähettäjän nimellä saapuvasta paketista, joka sisältää aivan jotain muuta kuin tilatun tuotteen. Esimerkiksi Helsinki-muoti.com -nimisestä verkkokaupasta tehtiin runsaasti valituksia Kilpailu- ja kuluttajavirastolle vuonna 2021. Kuluttajat olivat kokeneet tulleensa huijatuiksi, kun kotimaisen laatutuotteen sijaan he saivat halvalla tuotetun ja huonolaatuisen kiinalaisen version (KKV 2021). Tässä puheenvuorossa esitellään niin sanotun poikittaisen lukutavan (lateral reading) ideaa, joka on yksi konkreettisia ohjeistuksia sisältävä, esimerkiksi huijausverkkokauppojen tunnistamiseen soveltuva toimintatapa. Poikittainen lukutapa sopii kriittisen lukutaidon harjoittamiseen ja medialukutaidon vahvistamiseen muiden oppaiden ja ohjeistusten rinnalle.

Poikittainen lukutapa verkkosivustojen luotettavuuden arvioinnissa

Verkkosivustojen luotettavuuden arviointiin on kehitetty monia hyödyllisiä medialukutaitoon perustuvia malleja ja ohjeistuksia. Esimerkiksi Tampereen yliopiston Comet-tutkimuskeskuksen Sisältösekaannuksen selviytymisopas auttaa tunnistamaan mediakäyttäjiä hämääviä ja manipuloivia sisältöjä niiden tyypillisten piirteiden perusteella (Valaskivi ja muut 2023). Mediakasvatusseuran tuottama Verkkosisältöjen kriittisen arvioinnin työkalu puolestaan esittää olennaisia kysymyksiä, joiden kautta voi pohtia mediasisältöjen luotettavuutta (Mediakasvatusseura/ Haverinen 2022). Lisäksi julkiset organisaatiot, kuten Kilpailu- ja kuluttajavirasto (esim. 2021) ja Liikenne- ja viestintäviraston alainen Kyberturvallisuuskeskus (esim. 2022) ovat julkaisseet tiedotteita ja ohjeistuksia, joissa varoitetaan epäilyttävien sivustojen piirteistä.

Stanfordin yliopistossa kehitetty poikittaisen lukutavan idea (lateral reading) soveltuu hyvin epäluotettavien – ja myös varsinaisiin sisältösekaannuksiin kuulumattomien – verkkosivujen tunnistamiseen (Stanford History Education Group 2023). Tällaisia sivustoja ovat juuri huijausverkkokaupat. Keskeistä poikittaisessa lukutavassa on arvioida verkkosisältöjen luotettavuutta katsomalla yhden sivun ulkopuolelle: siihen, mitä muualla annetaan ymmärtää verkkosivusta ja sen luotettavuudesta (ks. esim. Baer & Kipnis 2023: 275).

Kuinka poikittainen lukutapa toimii käytännössä?

Poikittaisen lukutavan ideaan nojaten huijausverkkokauppojen tunnistamiseen voidaan laatia kolmivaiheinen ohjeistus:

1. Katso ensin tuotekatalogisivun ulkopuolelle saman sivuston sisällä ja kiinnitä huomiota siihen, onko yrityksen yhteystietoja annettu. Luotettava yritystoiminta on aina läpinäkyvää. Kiinnitä myös huomiota siihen, onko sivusto linkitetty sosiaaliseen mediaan. Huijausverkkokauppojen tunnistettaviin piirteisiin kuuluu eristäytyminen, sillä ne toimivat irrallaan sosiaalisen median yhteisöistä. Monet nettihuijarit välttelevät verkostoja, koska ruohonjuuritason kuluttajat ovat niille paitsi uhreja, myös vaarallinen sidosryhmä, joka pystyisi paljastamaan huijarin nopeasti.

2. Etsi hakukoneiden avulla muita saman tuotekategorian mutta eri brändin sivustoja: huijarit pyrkivät automatisoimaan toimintaansa houkutellakseen mahdollisimman paljon yksittäisiä kuluttajia ansaan. Yhden huijaritahon luomat sivustot ovat usein lähes yhdenmukaiset väritykseltään, fonteiltaan ja sommittelultaan. Voidaan esimerkiksi löytää useiden eri kenkäbrändien nimillä varustettuja hyvin samankaltaisia sivustoja, joita on myös eri kielillä, mikä herättää epäilyt.

3. Ota huomioon, mitä toiset, luotettaviksi katsottavat tahot sanovat verkkokaupasta. Onko verkkokaupan epäilyttävyydestä uutisoitu? Onko Kilpailu- ja kuluttajavirasto laatinut siitä tiedotteita? Joissakin tapauksissa myös kuluttajien kokemusten löytäminen esimerkiksi keskustelupalstoilta voi olla hyvä johtolanka: varsinkin jos tapaus on niin tuore, että siitä ei ole vielä ehtinyt ilmestyä uutisia tai tiedotteita. Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto (2021) ohjeistaa etsimään verkosta muiden kokemuksia.

Poikittainen lukutapa vaatii rinnalleen erityistä kriittisyyttä ja itsereflektiota

Poikittainen lukutapa vaatii kuitenkin seurakseen erityistä mediakriittisyyttä, sillä mediakäyttäjällä on tapana katsoa luotettaviksi sellaiset lähteet, jotka hänelle ovat jo valmiiksi tuttuja. Erityisen lähdekriittisyyden yhdistämistä poikittaiseen lukutapaan painottavat Baer ja Kipnis (2023), joiden mukaan sivuston ulkopuolelle katsominen sen luotettavuuden arvioinnissa on hyvä lähtökohta, mutta se ei kuitenkaan yksinkertaisuutensa vuoksi yksinään riitä. Kriittisessä poikittaisessa lukutavassa (critical lateral reading) etsitään laajasti ja lähdekriittisesti tietoa sisältöjä tuottavista tahoista ja niiden mahdollisista motiiveista esimerkiksi verkkokauppojen arvostelussa.

Osana kriittistä poikittaista lukutapaa on myös mediakäyttäjän kyky itsereflektioon eli omien ajatus- ja oppimisprosessien arviointiin. Tällä tarkoitetaan lähteitä koskevien ennakkoasenteiden tunnistamista ja niiden omakohtaista kyseenalaistamista (Baer & Kipnis 2023: 277). Pedagogisesta näkökulmasta katsottuna luotettavuuden arvioimiseksi tarkoitetut peukalosääntölistat ovat hyviä apuvälineitä, mutta ne eivät yksinään käytettyinä ole kovin tehokkaita luotettavuuden arvioinnissa tai edesauta syvällistä oppimista. Poikittainen lukutapa yhdistettynä huijausretoriikan piirteiden tuntemukseen ja itsereflektiota sisältävään lähdekriittisyyteen muodostaa tehokkaan aseen verkkohuijareita vastaan.

Lähteet

Baer, Andrea & Kipnis, Daniel G. (2023). Diving Below the Surface: A Layered Approach to Teaching Online Source Evaluation through Lateral and Critical Reading. Teoksessa Hannah G. Rempel & Rachel Hamelers (toim.). Teaching Critical Reading Skills: Strategies for Academic Librarians (Vol 1): 275–289. Chicago, IL: ALA Press.

KKV (2021). Helsinki-muoti.com-verkkokaupasta runsaasti valituksia – nimi tai suomenkieliset sivut eivät kerro verkkokaupan kotimaata. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedote. Saatavilla: https://www.kkv.fi/ajankohtaista/tiedotteet/helsinki-muoti-com-verkkokaupasta-runsaasti-valituksia-nimi-tai-suomenkieliset-sivut-eivat-kerro-verkkokaupan-kotimaata/ (Lainattu 6.9.2023).

Kyberturvallisuuskeskus (2022). Tunnista turvallinen verkkosivu osoitteen perusteella! Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ohjeistuksia. Saatavilla: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/tunnista-turvallinen-verkkosivu-osoitteen-perusteella (Lainattu 3.10.2023).

Mediakasvatusseura/ Haverinen, Reetta (2022). Verkkosisältöjen kriittisen arvioinnin työkalu. Saatavilla: https://mediakasvatus.fi/materiaali/verkkosisaltojen-kriittisen-arvioinnin-tyokalu/  (Lainattu 3.10.2023).

Stanford History Education Group (2023). Teaching Lateral Reading. Saatavilla: https://cor.stanford.edu/curriculum/collections/teaching-lateral-reading/ (Lainattu 6.9.2023).

Valaskivi, Katja, Elina Noppari, Paula Haara, Matti Nelimarkka & Pihla Toivanen (2023). Sisältösekaannuksen selviytymisopas. Tampere: Tampereen yliopisto (tutkimuskeskus Comet). Saatavilla: https://sisaltosekaannus.fi/ (Lainattu 6.9.2023).