Tilastoilla ja diagrammeilla voidaan johtaa harhaan

4.5.2023

Puheenvuorossa kasvatustieteen professori Kristian Kiili kertoo esimerkkien kautta, miten tilastoilla ja diagrammeilla voidaan johtaa ihmisiä harhaan. Lopuksi hän vinkkaa tutkimusryhmänsä kehittämästä pelistä, jossa voi kokeilla, miten itse selviytyy harhaanjohtavan tiedon tunnistamisesta tilastoissa ja diagrammeissa.

Kirjoittaja

Kristian Kiili on kasvatustieteen professori Tampereen yliopistossa. Hän johtaa strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Critical-hanketta, jonka tavoitteena on tutkia ja edistää lasten ja nuorten kriittisiä lukutaitoa.

 

Luemme lähes päivittäin uutisia ja artikkeleita, joissa on tilastotietoja. Usein tilastotietoja esitetään prosentteina tai absoluuttisina lukuina. Tilastot voidaan esittää myös erilaisina diagrammeina tai kuvaajina. Vaikka tilastot saattavat välillä ahdistaa ihmisiä, on tilastotiedoilla merkittävä rooli yhteiskunnassamme, sillä ne auttavat meitä hahmottamaan ympäröivää maailmaa. Näin tilastotiedot luovat pohjan tietoon perustuvalle päätöksenteolle, oli kyse sitten valtiotason linjauksista tai yksittäisten ihmisten arkisista päätöksistä.

Tilastojen ja diagrammien tulkinta ei ole aina helppoa. Meillä voi olla riittämättömät taidot tilastojen ja diagrammien luotettavaan tulkintaan tai saatamme epähuomiossa tehdä virheellisiä tulkintoja tai päätelmiä. Tilastotietoja ja diagrammeja tulkittaessa tulisikin aina kiinnittää huomiota niiden alkuperään ja esitystapaan. Perustuvatko tilastotiedot luetettavaan lähdeaineistoon? Onko tilastotiedot kerätty pätevillä menetelmillä? Onko kaikki oleellinen kerrottu ja esitetty selkeästi?

Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tilastotietoja saatetaan esittää yksinkertaistetussa muodossa ilman oleellisia yksityiskohtia ja kontekstitietoja. Saatamme tulkita tilaston tai kuvaajan täysin väärin, jos emme hahmota koko tarinaa. Harhaanjohtavia tilastoja ja diagrammeja päätyy uutisiin ja nettiin joskus myös ihan vahingossa. Tästä syystä jokaisen tulisi tiedostaa, että kuka tahansa voi törmätä harhaanjohtavaan informaatioon. Vielä tärkeämpää on ymmärtää, että meitä voidaan yrittää johtaa tietoisesti harhaan raportoimalla tilastoja epäselvästi ja manipuloimalla diagrammeja. Valeuutisten aikakaudella kriittinen lukutaito onkin erityisen tärkeää.

Tilastojen kriittisestä tarkastelusta

Tarkastellaanpa kriittisen lukemisen merkitystä esimerkkien avulla. Tilastoja tulkittaessa pitää olla tarkkana, koska tilastoilla voidaan tukea lähes mitä tahansa näkökulmaa valitsemalla tilastosta vain jokin tietty osa. Esimerkiksi valitsemalla maailman keskilämpötilaa kuvaavasta tilastosta sopiva ajanjakso, voidaan argumentoida, ettei maailman keskilämpötila ole noussut. Päinvastaiseen tulokseen kuitenkin päädytään, kun tilastosta valitaan riittävän pitkä ajanjakso.

Myös tilastojen esitystapaan kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi radiossa voitaisiin uutisoida: ”Tänä vuonna hukkui 16 alle 30-vuotiasta miestä”. Tämä voi kuulostaa normaalilta tai jopa vähäiseltä. Asian esittäminen esimerkiksi suhteessa aiempien vuosien tilastoihin voi muuttaa suhtautumistamme. Todennäköisesti seuraava otsikko herättäisi enemmän huomiota: ”Alle 30-vuotiaiden hukkumiskuolemat tuplaantuivat viime vuodesta”. Entä miten suhtautuisit seuraavaan otsikkoon: ”Lomarannikolla riehuu tappajabakteeri – tartuntariski kolminkertaistunut!”. Tämän otsikon perusteella saattaisin vaihtaa matkahohteeni toiseen. Otsikko ei kuitenkaan kerro mitään tartunnan saamisen todennäköisyydestä. Jos tartuntariski on alun perin ollut 0,00001 prosenttia ja muuttunut nyt 0,00003 prosenttiin, niin riski on käytännössä melko pieni. Jos otsikko ei olisi sensaatiohakuinen, ja uutisessa olisi kerrottu myös tartuntariskin todennäköisyys, saattaisin sittenkin pitää kiinni alkuperäisestä matkasuunnitelmastani. Kuten esimerkit osoittavat, esitystavan muutoksilla voi olla yllättävänkin suuri vaikutus näkemyksiimme.

Diagrammien kriittisestä tarkastelusta

Myös diagrammeja tulkittaessa tulee olla tarkkana. Monilla ihmisillä on taipumus tulkita diagrammeja vain visuaalisten elementtien perusteella kiinnittämättä juurikaan huomiota x- ja y-akselien arvoihin. Tätäkin taipumusta hyödynnetään informaatiovaikuttamisessa. Visuaalisesti manipuloituihin, harhaanjohtaviin diagrammeihin törmää joskus esimerkiksi vaalikampanjoiden yhteydessä. Alla olevassa kuvassa on esimerkki kahden ehdokkaan kannatuksesta vaalikampanjan aikana. Ehdokas A:n puolue on tuottanut vasemmanpuoleisen diagrammin ja manipuloinut sitä katkaisemalla y-akselin (akseli ei ala nollasta). Vaalikampanjassaan puolue on halunnut luoda ihmisille mielikuvan, että heidän ehdokkaansa (A) johtaa ehdokasta B merkittävästi. Oikeanpuoleisessa diagrammissa ehdokkaiden välinen ero on visualisoitu ilman manipulaatiota, jolloin niukka ero näkyy selvästi myös visuaalisesti. Diagrammin visuaalinen manipulointi on varsin yleistä, koska diagrammin laatija ei varsinaisesti valehtele – oikea numeerinen informaatio löytyy diagrammista.

Kaksi diagrammia kahden ehdokkaan kannatuksesta vaalikampanjan aikana. Vasemman puoleisessa diagrammissa ero näyttää suuremalta kuin oikean puoleisessa, vaikka luvut ovat molemmissa samat.

Joskus ihmisiä pyritään johtamaan harhaan myös hyödyntämällä diagrammien elementtien pinta-alaa manipuloinnissa. Esimerkiksi alla olevassa diagrammissa esitetään sianlihan ja siipikarjan lihan kulutusta. Nopeasti vilkaistuna näyttää siltä, että sianlihaa kulutetaan huomattavasti enemmän kuin siipikarjan lihaa, koska sian pinta-ala on paljon suurempi. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että siipikarjan lihaa kulutetaan jonkin verran enemmän kuin sianlihaa.

Diagrammissa esitetään sianlihan ja siipikarjan lihan kulutusta. Y-akselilla on kuvattu lihan kulutusta (kg/henkilö/vuosi). Sianlihan kulutusta kuvataan sian kuvalla ja siipikarjan lihan kulutusta hanhen kuvalla. Sian kuva on pinta-alaltaan hanhea suurempi, mutta hanhen pää ulottuu y-akselilla korkeammalle.

Pinta-alaan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti tilastoissa, jotka esitetään kartalla. Esimerkiksi Nanna Särkkä kirjoitti hiljattain jutun vuoden 2023 eduskuntavaalien tuloksista, jossa hän pohti vaalituloskarttojen visualisointia (https://yle.fi/a/74-20026257). Jutussa tarkastellaan tuloskarttoja, joissa vaalipiirit on väritetty suurimman äänimäärän saaneen puolueen tunnusvärillä. Jutusta käy ilmi, että perinteinen vaalituloskartta johtaa harhaan, koska visualisointi ei huomioi vaalipiirien asukastiheyttä. Tällaisen visualisoinnin perusteella perussuomalaiset olisivat tehneet todellisen ”jytkyn” noin 75 prosentin kannatuksella. Jos visualisoinnissa otettaisiin huomioon myös vaalipiirien asukastiheys, niin persusuomalaisten tunnusväriä olisi kartalla/visualisoinnissa vain 20 % eli todellista kannatusta vastaava määrä.

Kuten huomaamme visuaalisilla ratkaisuilla voi olla suuri merkitys sille, miten tulkitsemme ja hahmotamme tilastoja ja ympäröivää maailmaa. Siksi koulujärjestelmämme pitäisi taata nuorille riittävät taidot lukea ja tulkita sekä numeerisesti että visuaalisesti esitettyjä tilastoja kriittisesti. Opetuksen ei tulisi keskittyä vain hyvin laadittujen tilastojen ja diagrammien tarkasteluun, vaan nuorille tulee opettaa valmiuksia tunnistaa erilaisia manipuloinnin ja vaikuttamisen keinoja. Siksi opetuksessa tulisi tarkastella myös harhaanjohtavia tilastoja ja diagrammeja.

Tavoitteena kriittinen lukija

Johdan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Critical-hanketta (nro 335625). Hankkeen tavoitteena on tutkia ja edistää lasten ja nuorten kriittisiä lukutaitoa. Yksi hankkeen osatutkimuksista keskittyy diagrammien kriittiseen lukutaitoon. Alustavien tulosten mukaan näyttää siltä, että vaikka nuoret osaavat hakea diagrammeista yksittäisiä arvoja, suurin osa ei osaa tulkita harhaanjohtavia diagrammeja. Tulkintataidoissa on myös hälyttävän suuria eroja. Teemme parhaillaan myös kattavaa diagrammien lukutaitoon keskittyvää oppimateriaalitutkimusta (viisi oppiainetta; 66 yläkoulun oppikirjaa). Alustavien havaintojemme mukaan diagrammien (kriittiseen) lukemiseen ja tulkintaan liittyviä sisältöjä on oppimateriaaleissa melko vähän. Tämä on huolestuttavaa. Diagrammien kriittinen lukutaito tulisikin huomioida paremmin oppimateriaaleissa ja opetuksessa, kuten myös opetussuunnitelmissa. Koska oppimateriaalien uudistaminen ottaa aina aikansa, kehitimme Criticalissa harhaanjohtavien diagrammien tulkintaa tukevan MediaWatch-oppimispelin.

Peli on avoimesti saatavilla suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.
https://webpages.tuni.fi/gamelab/2022/mediawatch/

Hyviä pelihetkiä! Muista olla valppaana, ettei sinua johdeta harhaan.