Miksi meidän tulisi olla kiinnostuneita teknologiaan liittyvistä arkikäsityksistä?
9.5.2023
Puheenvuorossa sosiaalipsykologian opiskelija Hanna Myllyniemi pohtii teknologiaan liittyviä arkikäsityksiä. Miten ne vaikuttavat ihmisten toimintaan, tulevaisuudennäkymiin tai esimerkiksi siihen, minkälaisia projekteja rahoitetaan? Entä miksi meidän tulisi olla tietoisia näistä käsityksistä? Myllyniemi opiskelee sosiaalipsykologiaa Helsingin yliopistossa ja oli Mediakasvatusseurassa harjoittelussa keväällä 2023.
Kirjoittaja
Mitä sinulle tulee mieleen ensimmäisenä sanasta teknologia? Ehkä tulevaisuus, itseohjautuvat autot, automatisaatio, hähmäiset algoritmit, tekoäly, koodarit läppäreiden ääressä, Elon Musk, nollia ja ykkösiä vai jotain mitä et ymmärrä? Oma taustasi ja kiinnostuksen kohteesi vaikuttaa varmasti paljon mielleyhtymien syntyyn, mutta on selvää, että toiset asiat nousevat mieleemme nopeammin kuin toiset. Tätä voi selittää sillä, että osa teknologiaan liittyvistä arkikäsityksistä on dominoivampia ja täten helpommin saatavilla meille kuin toiset. Mutta mitä nämä arkikäsitykset oikeastaan ovat? Ja miksi meidän tulisi olla kiinnostuneita arkitiedostamme?
Yksi tapa jäsentää arkitietoa on sosiaalipsykologi Serge Moscovicin (1984) sosiaalisten representaatioiden teoria. Teorian mukaan sosiaaliset representaatiot ovat arvojen, ideoiden, visualisointien ja käytäntöjen kokoelmia, jotka ensinnäkin luovat sosiaalista järjestystä ja mahdollistavat yhteisön jäsenten välisen kommunikaation. Pelkkien mielikuvien ja asenteiden sijaan, ne ovat enemmin omanlaisia arjen teorioita tai tiedon aloja. Erilaiset arkikäsitykset korostuvat eri ympäristöissä ja toisaalta samalla ihmisellä voi olla toistensa kanssa ristiriitaisiakin käsityksiä asioista. Jaetut käsitykset uusien teknologioiden luonnosta, toiminnasta, lupauksista ja riskeistä muodostuvat sosiaalisesti yksilöiden ja ryhmien välisessä vuorovaikutuksessa. Nykypäivänä erityisesti eri median muodoilla, kuten sosiaalisella medialla, elokuvilla, uutisilla voidaan nähdä keskeinen rooli tällaisten arkikäsitysten tuottajina, muovaajina ja ylläpitäjinä.
Miksi meidän sitten olisi hyvä ymmärtää erityisesti teknologioita koskevaa arkiymmärrystä? Todellisuudessa ihmisen toiminta pohjautuu enemmin hänen ymmärrykseensä teknologiasta, kuin objektiiviseen todellisuuteen. Olennaista siis on, että sillä, minkä ihminen kokee todelliseksi on todellisia seurauksia.
Ensinnäkin arkikäsityksemme teknologioista ohjaavat sitä, miten käytämme erilaisia teknologioita, tai alammeko ylipäätään käyttämään niitä. Todellisuudessa harva meistä ymmärtää esimerkiksi sosiaalisen median alustojen toimintalogiikkaa, sillä algoritmit ovat useimmiten liikesalaisuuksia. Näin ollen teknologioita käyttäessämme joudumme tukeutumaan erilaisiin arkiteorioihin alustojen toiminnasta. Meillä on ehkä jonkinlaisia käsityksiä siitä, miten Instagramin suostuttelualgoritmi toimii, kuinka paljon toimintaamme valvotaan ja toisaalta kuinka luotettavina erilaisia alustoja tai vaikkapa uutta tekoälyäpalvelua ChatGPT:tä voidaan pitää. Tällainen tieto ohjaa sitä milloin ja miten käytämme näitä sovelluksia, ja toisaalta alammeko käyttää niitä ollenkaan.
Toiseksi arkikäsityksemme teknologioiden luonteesta ja mahdollisuuksista voi ohjata sitä, millaisia tulevaisuuksia pidämme mahdollisina ja minkälaisiin tulevaisuuksiin sijoitamme rahaa. Usein teknologioista puhuessamme puhumme tulevaisuudesta, jostain mitä ei välttämättä ole vielä olemassa. Näin ollen joudumme jälleen turvautumaan erilaisiin arkiteorioihin teknologioista, kun perustelemme esimerkiksi teknologiahankkeisiin tehtäviä investointeja politiikassa tai liike-elämässä. Tulevaisuuden kannalta merkittävää ei ole vältämättä se, millaista tutkittua tietoa teknologioista on jo saatavilla, vaan millaiset representaatiot ovat saatavilla esimerkiksi rahoituspäätöksissä valtaa käyttäville toimijoille. Voimme esimerkiksi pohtia, miten tekoälykehityksen suuntaan vaikuttaa se, puhummeko tekoälystä vertauskuvallisesti sci-fiin perustuvana mystisenä ja vallanhaluisena robottina, joka potentiaalisesti ylittää ihmillisen älyn ja alkaa toimimaan itsenäisesti vai ihmisen jo olemassa olevaa toimintaa sekä ajatusvinoumia uusintavana laskennallisena systeeminä?
Toisaalta teknologiaan liittyvä mystifiointi, ja teknologiauutisten yhteydessä olevat kuvat pukumiehistä, nörteistä ja hakkereista voi synnyttää teknologioiden ympärille arkikäsityksiä siitä, kuinka “vain tietynlaiset ihmiset pystyvät ymmärtämään teknologiaa ja kehittämään sitä”. Saatamme rakentaa omaa identiteettiämme naureskellen, kuinka olemme sellainen tyyppi, joka ei ymmärrä teknologiasta yhtään mitään tai toisaalta voimme yrittää osoittaa olevamme ajan hermolla teknologiatietämyksemme avulla.
Todellisuudessa teknologia koskettaa tavalla tai toisella meidän jokaisen elämää, jolloin sen tulevaisuuden ei tulisi olla yksinään piilaakson nörttimiesten käsissä. Nähdäkseni, jokaisen tulisi taustastaan riippumatta saada ja pystyä osallistumaan keskusteluihin teknologioiden nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Erityisesti silloin, kun teknologiaa koskevat arkikäsitykset rajoittavat eri ihmisryhmien teknologiaa koskeviin keskusteluihin osallistumista tai teknologian käyttöä, niitä voi olla hyvä tarkastella kriittisesti.
Teknologiaan kohdistuvia vakiintuneita arkikäsityksiä ja niiden vaikutuksia omaan elämään voi pohtia esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
- Mitä sinulla tulee mieleen sanoista teknologia, tekoäly, algoritmit tai tietojenkäsittely?
- Miten teknologiasta puhutaan käyttämässäsi mediassa? Käytetäänkö niissä vertauskuvia? Entä millaista kuvastoa sisällöissä käytetään?
- Miten teknologiasta puhutaan esimerkiksi työpaikan kahvipöydässä tai perheen kesken? Entä millaiset ihmiset yleensä osallistuvat näihin keskusteluihin ja ketkä eivät?
Lähteet
- Moscovici, S. (1984). The Phenomenon of Social Representations R.M. Farr & Moscovici (ed.) Social Representations (pp. 3-69). Cambridge University Press