Vaalikevät on hyvä aika esitellä nuorille tapoja vaikuttaa omassa ympäristössään

Mediavälitteinen vaikuttaminen ja osallistuminen yhteiskunnan asioihin on nykyään vaivatonta, sillä teknologia ja digitalisaatio tarjoavat helpon lähestymistavan erilaisille vaikuttamisen areenoille. Nuorten kiinnostus yhteiskunnalliseen osallistumiseen on kuitenkin heikompaa kuin vanhemmalla väestöllä (Kiilakoski 2017).

Tuleva vaalikevät on opettajille erinomainen tilaisuus ohjata nuoria erilaisten vaikuttamismahdollisuuksien äärelle. He voivat opetuksessaan nostaa esille yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja osallistumisen merkitystä virittämällä keskustelua esimerkiksi siitä, miksi koko kansan yhteisiin asioihin osallistuminen on tärkeää. Toisaalta he voivat myös lisätä ymmärrystä siitä, miten meihin kansalaisiin pyritään vaikuttamaan.

Vaikuttaminen nostetaan keskiöön myös suomalaisissa opetussuunnitelmissa monilukutaidon käsitteen kautta. Monilukutaidon sosiokulttuurisen ja poliittisen ulottuvuuden olennaisimmat osaamisalueet ovat kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisuosaaminen sekä osallistuminen ja vaikuttaminen. Tavoitteena on tuottaa aktiivisia kansalaisia ja lisätä opiskelijoiden ymmärrystä siitä, miten yhteiskunnan toimintaan voidaan vaikuttaa ja kuinka toimia aktiivisena kansalaisena yhteiskunnassa. (Opetushallitus 2014.) 

Mediavälitteisessä yhteiskunnassa valta-asemat ovat muuttuneet siten, että voimme helposti myös itse joutua vaikuttamisen kohteeksi. Opettajien olisi hyvä perehdyttää nuoria myös siihen, minkälaisia keinoja informaatiovaikuttamisessa nykypäivän mediavälitteisessä yhteiskunnassa käytetään. Sitran 2020 Megatrendiraportissa yhdeksi megatrendiksi nostetaan verkostomaisen vallan voimistuminen, missä teknologia on muokannut julkisuuden hahmottamista ja ymmärtämistä. Aikaisemmin julkisuuden portinvartijoina nähtiin perinteiset joukkoviestimet, joiden rinnalle mediayhteiskunnassamme on syntynyt lukemattomia toisiinsa linkittyviä verkostoja. (Ikäheimo & Vahti 2021.) Opettajien tulisikin lisätä nuorten ymmärrystä siihen, kuinka erilaisissa verkostoissa kansalaisiin pyritään vaikuttamaan tai miten itse pystyy vaikuttamaan tehokkaasti, minkälaiset asiat edesauttavat vaikuttamisen onnistumiseen. Ikäheimo ja Vahti (2021) suosittelevat vuorovaikutukselliseen kulttuuriin opettelua ja verkostomaisen vallan voimistamisen ymmärtämistä.  

Kaarakainen ja Kaarakainen (2018) kirjoittavat, että nuoret käyttävät yhä enemmän teknologiaa ja internettiä erilaisiin viihdetarkoituksiin, missä sivutuotteena kertyy laajasti hyödyllistä, digiajan kansalaisille ja työntekijöille tärkeää osaamispääomaa. He toteavat, että nuoret osaavat teknologian käytön tuottamisen, jakamisen ja esittämisen suhteen, minkä vuoksi nuorten teknologioiden käyttöön tulisi suhtautua digitaalisen osallistumisen tarjoamien mahdollisuuksien näkökulmasta. Mielestäni opettajien olisikin nyt hyvä miettiä opetuspedagogisia käytänteitä, kuinka esimerkiksi erilaisten verkostojen kautta tuotettua tietoa arvioida kriittisesti. Esitellä nuorille tapoja, kuinka vaikuttaa ja olla aktiivinen omassa ympäristössään. Antaa nuorille ymmärrystä siitä, että täysi-ikäisyys ja vaaleissa äänestäminen eivät ole ainoita vaikuttamisen muotoja.  

Olen huolissani siitä, kuinka nuoret ymmärtävät vaikuttamisen ja vaikuttamisen kohteena olemisen: Mitkä asiat edistävät vaikuttavuutta ja miten meihin kansalaisina vaikutetaan? Freedom house-järjestö, joka työskentelee demokratian ja vapauden puolesta, on todennut tutkimuksissaan, että verkostomanipulointi ja disinformaation levittäminen on erittäin yleistä useassakin maassa juuri vaalien alla (Ikäheimo & Vahti 2021). Pelkästään tämä on jo seikka, minkä vuoksi tuleva vaalikevät on oiva mahdollisuus saada nuoret ajattelemaan vaikuttamisen tärkeyttä. Yhteiskunnassamme ihanteellisinta olisi kansanvallan, luottamuksen ja osallisuuden vahvistaminen. Tärkeää on myös ymmärtää se, että voimme kaikki olla yhtä aikaa sekä vaikuttajia, että vaikuttamisen kohteita. Kysymys kuuluukin, miten innostaa ja kannustaa nuoria vaikuttamaan yhteiskunnallisissa asioissa? Miten saada nuoret tietoisiksi siitä, että heissä on tulevaisuus? Miten saada nuoret ymmärtämään, millaiset tekijät edistävät vaikuttavuutta tai milloin ollaan itse vaikutuksen kohteena? Voisiko ratkaisuna olla nuorten oman kiinnostuksen kautta lähtevä ilmiöpohjainen tutkiva oppiminen, jonka pohjalta lähestyä sellaisia aiheita kuin faktantarkistus?

• Ikäheimo, H-P. & Vahti, J. 2021. Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Helsinki: PunaMusta. Saatavissa www-muodossa: https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/01/mediavalitteinen-yhteiskunnallinen-vaikuttaminen.pdf. (Luettu 27.01.2023.)
• Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96. 
• Kaarakainen, S.-S., & Kaarakainen, M.-T. 2018. Tulevaisuuden toivot – Digitaalisten medioiden käyttö nuorten osallisuuden ja osaamisen lähteenä. Media & Viestintä, 41(4). https://doi.org/10.23983/mv.77458. 
• Kiilakoski, T. 2017. Nuorten vaikuttamistapojen kirjo: Nuorten asenteet demokratiaa kohtaan herättävät niin huolia kuin toiveitakin: nuoret eivät kuitenkaan ole yhtenäistä massaa, vaan heillä on monenlaisia tapoja osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Ydin: rauhanpoliittinen aikakauslehti, 1, 54–57.