Nuorilla on huoli sananvapauden toteutumisesta

Sananvapaudesta puhutaan nykyään paljon esimerkiksi nettikeskusteluissa, mutta sananvapauden todellinen merkitys on monella hämärän peitossa. Sananvapaus on kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa kaikille taattu perusoikeus, mutta se ei tarkoita, että kenellä tahansa on oikeus sanoa mitä tahansa.

Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (11 artikla) sananvapaus määritellään näin: ”Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta.”

Sananvapaus säätelee siis yksilön ja valtion välisiä suhteita, ei kahden yksilön keskinäistä keskustelua. Sananvapaus takaa, että julkiseen keskusteluun tai tiedonvälitykseen ei kohdistu ennakkosensuuria. Yksilöiden välisissä sanaharkoissa sananvapauteen vetoaminen perustuu usein virheellisiin käsityksiin tai tahalliseen väärinymmärtämiseen sananvapauden luonteesta.

Sananvapauteen kuuluu myös kärjekkäiden ja jopa loukkaavien ilmaisujen esittäminen, mutta sananvapaus ei oikeuta syrjintään, toisen ihmisen kunnian loukkaamiseen tai väkivaltaan yllyttämiseen. Loukkaavan tai muuten toista henkilöä vahingoittavan puheen rajoittaminen ei ole sananvapauden rajoittamista. Sananvapaus ei ole rajoittamaton oikeus – sen rajat kulkevat toisen ihmisen koskemattomuudessa.

Mediakasvatusseuran ja Viestintä ja kehitys -säätiön (Vikes) vuodenvaihteessa päättyneessä Nuoret ja sananvapaus Euroopassa -hankkeessa tavoitteena oli tukea nuorten parissa toimivien kasvattajien tietämystä sananvapaudesta ihmisoikeutena sekä tarjota kasvattajille mediakasvatuksen välineitä, joilla he voivat tukea nuorten ymmärrystä sananvapauden merkityksestä demokratiassa sekä nuorten vastuullista ja rakentavaa toimijuutta mediassa. Hankkeessa tuotettuihin Nuoret ja sananvapaus Euroopassa -mediakasvatusmateriaaleihin voi tutustua täällä.

Kouluilla ja nuorisoalan toimijoilla on iso vastuu sananvapauskasvatuksessa. Sananvapauskeskusteluja värittävät nykyään paljon konfliktit ja polarisoituminen, joten halusimme herätellä materiaaleilla keskustelua ihan sananvapauden peruskysymyksistä kuten sen synnystä, tilanteesta eri Euroopan maissa ja keskustelukulttuurista – sekä tietenkin antaa äänen itse nuorille, Vikesin hanketyöntekijä Susanna Koivistoinen kuvailee hankkeessa tuotettuja materiaaleja.

Hankkeen työpajoissa ja muissa keskusteluissa kohtaamamme nuoret tiedostivat, että Suomessa sananvapaustilanne on verrattain parempi kuin useissa muissa Euroopan maissa, vaikka kehittämisen varaa on täälläkin. Kansainvälisissä sananvapauden tilaa mittaavissa indekseissä Suomi on yleensä kärkipaikoilla, mutta Euroopan komissio on esimerkiksi huomauttanut Suomea vihapuheen puutteellisesta kriminalisoinnista.

Nuoret myös tunnistivat omia etuoikeuksiaan – valkoinen iho, mieheksi tulkittu sukupuoli, kielitaito – ja niiden vaikutuksia siihen, miten vapaasti voivat saada äänensä kuuluville. Moni kohtaamistamme nuorista kuitenkin ilmaisi huolta ja pelkoa siitä, että eivät voi osallistua vaikka politiikkaan tai julkisiin keskusteluihin vihapuheen, häirinnän ja muun sananvapauden rajoittamisen pelossa.

Hankkeessa tammikuussa 2022 järjestetyssä Kasvattamassa sananvapautta -webinaarissa puhunut lukiolaisnuori ja mm. BIK Youth Ambassadorina toimiva Frida Könönen kuvasi suomalaisten ja eurooppalaisten nuorten huolta sananvapauden tilanteesta:

Kansainvälisellä tasolla on tullut esiin, että nuorilla on tosi iso huoli osallistumisen ja itsensä ilmaisemisen mahdollisuudesta. Monissa paikoissa tilanne on sellainen, että nuoret joutuu pelkäämään, että joutuuko ongelmiin siitä, että sanoo mielipiteensä, vaikka se mielipiteen ilmaisu on perusoikeus. Moni nuori Euroopassa ja Suomessa huolehtii, että mitä jos nyt tapahtuu jotain, kun ilmaisen oman mielipiteen tai kun ilmaisen itseäni jotenkin. Suomessakin sitä huolta esiintyy, ja monet pelkää, että joutuu kiusatuksi siitä. Jossain pelätään että joudutaan ehkä jopa vankilaan. Nuoret on ilmaisseet Suomessa ja Euroopassa huolta perusturvallisuudestaan sen sananvapauden rajoittamisen takia.

Yleensä tilaa ja turvaa saada äänensä kuuluviin ja toisaalta mahdollisuuksia päästä tiedon lähteille on eniten niillä, jotka ovat muutenkin etuoikeutetussa asemassa. Sananvapauden toteuttamista ja toteutumista sekä kuulluksi ja näkyväksi tulemista voi rajoittaa erilaisiin vähemmistöihin kuuluminen. Nuorten kohdalla myös ikä voi olla rajoittava tekijä siinä, että saa äänensä kuuluviin ja saa riittävästi tietoa itselleen tärkeistä asioista. Kuka tahansa voi kokea sananvapautta kaventavaa häiritsevää käytöstä, mutta erityisesti naiset, vähemmistöihin kuuluvat ja nuoret kohtaavat paljon vihapuhetta, häirintää ja vähättelyä.

Sananvapaus ei ole syntynyt tyhjiössä, vaan sen eteen on tehty tarkoituksella työtä. Sananvapaus ei myöskään pysy olemassa itsestään vaan sen takaaminen kaikille vaatii edelleen aktiivisia tekoja. Jotta nuorten (ja samalla kaikkien) sananvapaus toteutuisi nykyistä paremmin, pitäisi panostaa julkisen keskustelun ja yleisen keskusteluilmapiirin muokkaamiseen turvallisemmaksi ja kaikkia kunnioittavaksi.

Turvallinen ja rakentava keskustelukulttuuri ovat sananvapauden toteutumisen kannalta yksi oleellisimmista asioista. Jos nuori ei uskalla osallistua keskusteluihin, miten me saamme nuoret osallistumaan päätöksentekoon? Yhteiskunta tarvitsee turvallista keskusteluilmapiiriä ollakseen demokraattinen, Susanna Vikesistä tiivistää.

Nuorille suunnattu sananvapauskasvatus on tärkeää ja tukee nuorten mahdollisuuksia toimia mediaympäristöissä ja saada äänensä kuuluviin. Nuorten kommenttien perusteella sananvapauskasvatusta tulisi suunnata myös aikuisille: usein vihapuheeseen, häirintään tai sananvapauden kaventamiseen keskusteluissa eivät syyllisty toiset nuoret vaan aikuiset.

Havainto nousi esiin myös Mediakasvatusseuran keväällä 2021 tuottamassa nuorille suunnatussa kyselyssä, jossa selvitettiin, miten nuoret mediaa käyttävät, mitä iloa he siitä saavat ja millaisiin median varjopuoliin he ovat törmänneet. Kun nuorilta kysyttiin, millaisiin ikäviin ilmiöihin he ovat törmänneet käyttäessään mediaa, lähes kaikki vastaajat kertoivat jonkinlaisesta epäasiallisesta käytöksestä: nuoret olivat omien sanojensa mukaan kokeneet tai todistaneet ilkeitä kommentteja, törkeyksiä, vihapuhetta ja syrjivää puhetta, öyhötystä, kiusaamista, haukkumista, häiriköintiä, trollausta ja uhkauksia – useimmiten aikuisten taholta.

Kohtaamamme nuoret tiesivät hyvin, että sananvapauteen liittyy myös vastuu sanomisistaan. Moni haluaisi osallistua enemmän ja omalla toiminnallaan myös tukea niitä, ketkä eivät saa ääntään kuuluville. Aikuisten tulisi omalla toiminnallaan tukea nuorten turvallisen osallistumisen mahdollisuuksia, ei hiljentää ja vähätellä nuoria.