Digihyvinvointi on tasapainoa

Astun ulos kuulaaseen syysilmaan ja laitan kuulokkeet korville. Radion aamushow’n juontajat ja listahitit seuranani metsälenkki kulkee joutuisasti. Aamukahvin tippuessa kuuntelen ystävältä tulleen ääniviestin ja selaan hetken digilehteä. Pian klikkaan Spotifyn soittamaan keskittymistä tukevaa musiikkia ja orientoidun työpäivään. Päivällä tapaan kollegaa Zoomissa, illalla joogaan YouTube-videon opastuksella ja löydän Instagramista herkullisen kakkuohjeen, jonka tallennan viikonlopun varalle. Lyhyt tarina päivästäni – itse asiassa melko mediantäyteisestä sellaisesta. Monessa kohtaa päivää media tuki hyvinvointiani. Se tarjosi seuraa, viihdettä ja inspiraatiota. Opetti, liikutti, hymyilytti ja edisti työtäni. 

Keskustelu median käytöstä ja etenkin käyttömääristä on usein negatiivissävytteistä huolipuhetta. Paheksunnan alle hautautuu helposti se, että media on – tai ainakin voi olla – monille hyvinvointia tukeva arjen työkalu ja sosiaalinen ympäristö. Siihen, kuinka monin eri tavoin media elämäämme nykyisin rikastuttaa, emme ehkä osaa kiinnittää huomiota. Median käyttö on meille jo niin luonteva, osin jopa tiedostamaton, osa jokapäiväistä elämää. Etenkin pandemia-aikana on media tarjonnut paljon lohtua, seuraa, toivoa ja tekemistä seisahtuneisiin päiviin. Asioita, joita osaa arvostaa vasta, kun niitä pysähtyy pohtimaan.

Etenkin monille nuorille sosiaalinen media on tärkeä tila, jossa vuorovaikutetaan, verkostoidutaan ja vietetään aikaa. Digilaitteiden avulla on mahdollista luoda yhtä merkityksellisiä ihmissuhteita kuin kasvokkain – osalle ihmisistä se on jopa helpompaa. Tänä syksynä julkaistun Tulevaisuuden media-arki nuorten kuvittelemana -hankkeen loppuraportin mukaan suurimmalle osalle (89 %) hankkeessa toteutettuun kyselyyn vastanneista nuorista tärkeintä medialaitteiden ja -sovellusten käyttöä on yhteydenpito muihin. Kysely, Seuraavaksi tärkeimmiksi mediankäytön tavoiksi nimettiin huvittelu ja ajan kuluttaminen, tiedon saaminen, uutiset ja ajankohtaiset asiat sekä asioiden hoitaminen ja oppiminen ja taitojen kehittäminen.

Median parissa vietetty aika ei tänä päivänä ole vain passiivista ruudun tuijotusta, millaiseksi median käyttö ruutuaikakeskustelussa helposti typistetään. Olennaisempaa on medialaitteilla kulutetun ajan sijaan tarkastella, mitä digilaitteilla tehdään. Kun median käyttö on tasapainoista eikä vie liikaa aikaa kasvokkaisilta kohtaamisilta, unelta ja liikunnalta, voi median parissa vietetty aika olla panostus hyvinvointiin. Turhaksi puuhaksi mielletty TikTok-videoiden selailu voi esimerkiksi auttaa saamaan ajatukset irti stressaavista koulu- tai työasioista. Media-arjen suurin haaste hyvinvoinnin näkökulmasta onkin, kuinka löytää tasapaino ja itselle toimiva käyttötapa ja annos mediaa elämään. Nämä pohdinnat johdattelevat meidät digihyvinvoinnin – eli tasapainoisen mediasuhteen – ydinkysymysten äärelle. 

Tasapainoinen mediasuhde edellyttää tutkimusmatkaa omaan median käyttöön, mutta ennen kaikkea omaan itseen. Digiteknologia on luonut ympärillemme ennennäkemättömän monimutkaisen ympäristön, jossa hyvinvoinnin vaalimiseen tarvitaan uudenlaisia strategioita. Niihin kuuluvat muun muassa kyky tarkastella omia tunteita, tarpeita ja toiveita sekä vaalia mielen hyvinvointia. Kun mieli on tasapainossa, ei omia sisäisiä mörköjä tarvitse paeta mediaan, mikä taas voi johtaa uusiin ongelmiin. Tietoinen ruudun äärelle pysähtyminen voi jopa auttaa tunnistamaan omia epävarmuuksia tai ahdistuksia. Kun näitä asioita tunnistaa, on jo askelen lähempänä hyvinvointia tukevaa median käyttöä. Tässä riittää haastetta jopa meille aikuisille, joten selvää on, että lapset ja nuoret tarvitsevat asiassa tukea ja ohjausta.

Mediakasvatusseuran juuri päättyneen Digihyvinvoinnin jäljillä -hankkeen (2020–2021) keskeisimpänä tavoitteena on ollut vahvistaa toisen asteen opettajien valmiuksia tukea opiskelijoiden hyvinvointiosaamista sekä monipuolisten mediataitojen kehittymistä. Hankkeessa tuotettu Mediataidot hyvinvoinnin tukena -materiaalipaketti tarjoaa digihyvinvointia käsittelevää asiantuntijatietoa ja helposti opetuksessa hyödynnettäviä mediakasvatusmateriaaleja. Materiaalien tavoitteena on inspiroida ja innostaa nuoria tarkastelemaan omaa mediasuhdettaan, vahvistamaan monipuolisesti mediataitojaan sekä löytämään uusia hyvinvointia tukevia toimintamalleja ja tasapainoa media-arjen keskelle. Tulevaisuuden media-arki nuorten kuvittelemana -hankkeen loppuraportin mukaan nuoret kokevat kaipaavansa nimenomaan tasapainoa, rajojen vetämisen keinoja ja hallinnan tarvetta mediantäyteiseen arkeen.Tasapainoisen mediasuhteen rakentaminen edellyttää riittäviä mediataitoja.

Kaikkiin hyvinvointiamme uhkaaviin median ja digiteknologian käyttöön liittyviin ilmiöihin ja ongelmiin emme voi itse vaikuttaa. Ihmisten hyvinvoinnin edistäminen edellyttää myös yhteiskunnallisen tason toimia, kuten sääntelyä ja tukitoimia sekä tiedon välittämistä esimerkiksi median toimintalogiikasta ja yksityisyyden suojasta. Vaikka digihyvinvointikeskustelu ulottuu yksilön ulkopuolelle, voimme kuitenkin tehdä paljon sekä oman että muiden digihyvinvoinnin eteen. Kasvattajilla on tässä tärkeä tehtävä: ohjata lapsia ja nuoria kohti hyvinvointia palvelevaa median käyttöä.

Mediakasvatusseurassa tehtävämme on toimia kasvattajien tukena. Digihyvinvoinnin jäjillä -hankkeen työllä on pyritty siihen, että entistä useampi nuori kykenisi hyödyntämään mediaa oman hyvinvointinsa tukena. Loppuun paljastan vielä mediankäyttöön liittyvistä kasvatusvinkeistä kaikkein tärkeimmän ja yksinkertaisimman, joka kannattaa ottaa käyttöön saman tien. Se on: toimi hyvänä esimerkkinä.