Minne matka Mediakasvatusseura?

Päivi Rasi: Vaihdoimme Marjo juuri kapulaa 15-vuotisen Mediakasvatusseuran hallituksen puheenjohtajina, joten on hyvä hetki miettiä, missä seura nyt on ja mihin se on matkalla. Seuran tarkoitus, organisaatiokielellä ”missio”, on sen säännöissä kiteytetty napakasti: ”edistää ja kehittää mediakasvatusta Suomessa”.

Käytännössä seuran pääasiallisena, välittömänä kohderyhmänä ovat olleet lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset, vanhemmat ja huoltajat sekä tutkijat, mediakasvatuksen asiantuntijat, kehittäjät ja päättäjät. Lapset ja nuoret ovat olleet pääosin seuran välillisiä kohderyhmiä.

Koronavuonna 2020 seura onnistui tavoitteissaan hyvin: nuoria kohtaavien ammattilaisten mediakasvatusosaaminen kasvoi, seuran yhteistyöverkostot laajenivat ja kohderyhmät monipuolistuivat. Itse pidän erityisen merkittävänä sitä, että kohderyhmiksi nousivat entistä näkyvämmin medialukutaitojen näkökulmasta haavoittuvissa elämäntilanteissa olevien nuorten kanssa toimivat ammattilaiset. Seura toimi hankkeissa, joissa edistettiin syrjäytymisvaarassa olevien sekä maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisten nuorten kanssa toimivien ammattilaisten mediakasvatusosaamista. Lisäksi seura toimi asiantuntijana kahdessa hankkeessa, joissa tuettiin ikäihmisten medialukutaitoja.

Miten Marjo sinä näet vuoden 2020 onnistumiset?

Marjo Kovanen: Olen Päivi kanssasi samaa mieltä, monella tavalla merkityksellistä on ollut erityisen haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kanssa toimivien ammattilaisten entistä parempi tavoittaminen ja heidän mediakasvatustyönsä tukeminen. Tämä painopiste on saanut erityistä painoarvoa, kun on havaittu, miten koronaepidemia on entisestään eriarvoistanut myös nuoria. Vuosi 2020 olikin juuri pandemian vuoksi ikävällä tavalla varsinainen poikkeusvuosi, mutta Mediakasvatusseura selviytyi ennen näkemättömän vaikeassa tilanteessa hienosti.

Mediakasvatusseuralla oli jo ennestään loistavat valmiudet digitaalisissa ympäristöissä toimimiseen, joten siirtyminen etämaailmaan sujui kitkattomasti ja kasvattajia eri sektoreilla pystyttiin tukemaan hienosti uudessa tilanteessa. Mediakasvatusseuran työntekijöiden vankalle osaamiselle oli kysyntää, kun esimerkiksi digihyvinvointiin ja terveyteen liittyvän mis- ja disinformaation teemat puhuttivat laajasti. Myös Mediakasvatusseuran omien digitaalisten palvelujen saavutettavuuden parantaminen helpotti seuran kohderyhmien digiloikkaa.

Päivi: Vision merkityksestä organisaation toiminnan tuloksellisuudessa vallitsee laaja konsensus. Organisaatiota ja sen toimintaa ilman visiota on luonnehdittu mm. ”kumisevaksi vaskeksi” tai jopa ”painajaiseksi”. Seura on määrätietoisesti työstänyt visiotaan ja strategiaansa vaihtelevissa yhteiskunnallisissa tilanteissa ja mediamaisemissa. Nyt seurassa toimitaan ns. välikausistrategian 2020–2021 ohjaamana. Miten työskentely seuran vision ja strategian kehittämiseksi jatkuu tästä eteenpäin puheenjohtajuuskaudellasi

Marjo: Olen heti puheenjohtajakauteni aluksi saanut hypätä uuden strategian valmistelutyöhön. Tarkoitus on tarkastella visiota ja muuttuvan toimintaympäristön asettamia vaateita kokonaisstrategialle. Strategiatyöllä sekä linjataan Mediakasvatusseuran tavoitteita ja työtä että asemoidaan Mediakasvatusseuraa osana laajaa kenttää. Strategiatyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä työntekijöiden ja hallituksen kesken ja siihen osallistetaan myös jäsenyhteisöjä ja tärkeitä sidosryhmiä. Näin Mediakasvatusseuran strategia hyödyttää aidosti koko suomalaisen mediakasvatuksen kenttää.

Päivi: Kuten toit hyvin esiin, visiot ja strategiat rakennetaan Mediakasvatusseurassa vahvassa yhteistyössä. En kuitenkaan malta olla käyttämättä tätä tilaisuutta hyväkseni eli pohtia mihin seuran pitäisi olla matkalla. Miten kehittää mediakasvatusajattelua ja -toimintaa: sen suunnittelua, kohderyhmiä, sisältöjä, menetelmiä ja arviointia?

Tässä yhteydessä haluan tuoda esiin kaksi tulevaisuuden kehittämissuuntaa, joista toinen koskee mediakasvatuksen kohderyhmiä, toinen sisältöjä. Ei tule yllätyksenä minut tunteville, että näen Mediakasvatusseuran katon alle mahtuvan kaikenikäisten ihmisten mediakasvatuksen. Kohderyhmien tulisi mielestäni laajentua entistä voimakkaammin aikuisten ja ikäihmisten parissa toimiviin ammattilaisiin. Tämä edellyttää koko elämänkulun kattavia rahoitusinstrumentteja. Uskon, että saman katon alla toimivat eri-ikäisten kohderyhmien mediakasvatuksen asiantuntijat toimisivat synergeettisesti toisiinsa nähden, ikäryhmiin liittyvää siiloutumista välttäen.

Toiseksi uudet teknologiat, robotit ja tekoäly haastavat meitä kehittämään mediakasvatuksen sisältöjä ja menetelmiä. Perinteisempien medialukutaitojen, kuten uutisten ja mainosten lukutaidon rinnalle on tarvetta kehittää eri-ikäisten ihmisten uusia mediateknologioita koskevaa osaamista: Mitä tekoäly ja robotit ovat, miten ne toimivat? Ketkä ovat niiden takana ja miksi? Mitä ne voivat tehdä hyväksemme, mitä eivät? Miten niiden kanssa toimitaan? Robotit voidaan nähdä uutena mediateknologiana ja robottien lukutaito (robot literacy) uutena medialukutaidon ulottuvuutena.

Millaisia tulevaisuuden suuntia Marjo sinä näet mediakasvatuksessa ja seuran toiminnassa?

Marjo: Tärkeitä näkökulmia Päivi, tällaisia kehityskulkuja on tosiaan selvästi nähtävillä. Algoritmien, robottien ja muun mediateknologian lukutaito tulee varmasti kasvattamaan merkitystään kaiken ikäisten keskuudessa ja tämä asettaa uusia haasteita mediakasvatuksen käytännöille.

Toisaalta myös mediakasvatuksen ytimessä olevat teemat ihmisenä kasvamisesta ja kunnioittavan vuorovaikutusympäristön rakentamisesta eivät ole katoamassa minnekään. Monilla perinteisillä mediakasvatuksen menetelmillä on selkeä paikkansa myös tulevaisuuden mediamaisemassa ja siinä pärjäämisessä.

Lisäksi näkisin yhtenä tärkeänä trendinä yhteiskunnallisten näkökulmien merkityksen korostumisen yksilöpsykologisten ulottuvuuksien rinnalla. Uudet mediateknologiat vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja edessä on isoja kysymyksiä esimerkiksi demokratian tulevaisuuden kannalta. Tässä tulevaisuuden kehityksessä yhteiskunnallista ymmärrystä lisäävällä medialukutaidolla on merkittävä rooli.

Päivi: Kiitos Marjo tästä keskustelusta ja oikein antoisaa matkaa Mediakasvatusseuralle sekä sinulle sen uuden hallituksen puheenjohtajana!