Digivoimaa toi tietoa, ideoita ja toimintamalleja nuorten kohtaamisiin

19.1.2021

Puheenvuoro

Mediakasvatusseuran päätehtäviin lukeutuvat mediakasvatukseen liittyvän tiedon ja osaamisen vahvistaminen sekä hyvien käytäntöjen ja toimintamallien levittäminen. Vuosien 2019–2020 aikana tätä tehtiin menestyksekkäästi muun muassa nuoriso- ja ohjausalan ammattilaisten Digivoimaa-koulutuksilla.

Laura Sillanpää

projektipäällikkö

Laura vastasi Digivoimaa-hankkeessa ammattilaisten mediakasvatukseen ja digihyvinvointiin liittyvän osaamisen kehittämisestä. Hänen omaan työhönsä koulutukset vaikuttivat mm. kehittämällä verkkokoulutusten järjestämisen ja fasilitoinnin osaamista.

Digivoimaa-koulutukset tähtäsivät siihen, että nuoria työssään kohtaavilla olisi tarvittavat valmiudet tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta 2020-luvun digitaalisessa arjessa. Tässä työssä tarvitaan seuraavanlaisia muuta ammattitaitoa täydentäviä valmiuksia ja osaamista:

  • Tarpeeksi vahvoja digitaitoja ja ennen kaikkea luottamusta omiin taitoihin, jotta digitaalisuutta osataan hyödyntää ja soveltaa omassa työssä tarkoituksenmukaisesti.
  • Monipuolista ymmärrystä nuorten digitaalisesta arjesta, median käyttötavoista, ajankohtaisista mediailmiöistä sekä digitaalisen hyvinvoinnin erityiskysymyksistä.
  • Mediakasvatusosaamista eli kykyä soveltaa käsitteellisiä, toiminnallisia ja konkreettisia välineitä nuorten monipuolisten mediataitojen tukemiseksi työn tavoitteiden näkökulmasta.
  • Osaamisen kehittymistä tukevaa avointa asennetta sekä itsereflektiivistä otetta omaan mediakasvatustyöhön, mediasuhteeseen ja media-arjen tasapainoon.

Digivoimaa-koulutusten vaikutukset

Tavoitteemme oli tarjota tutkittua tietoa hyödyntävää sekä mahdollisimman konkreettisesti käytännön työtä tukevaa ja ammatillista osaamista vahvistavaa koulutusta. Tuloksena olisi koulutuksen käyneitä ammattilaisia, joilla olisi rutkasti tietoa ja käytännöllisiä välineitä nuorten monipuolisten mediataitojen ja digihyvinvoinnin tukemiseen.

Kahden vuoden aikana koulutimme noin 200 ammattilaista ympäri Suomen seuraavanlaisin tuloksin ja vaikutuksin.

Koulutuksiin osallistui moninainen joukko ammattilaisia, joiden tietopohja, osaaminen ja toiveet vaihtelivat paljon. Keskimääräinen osallistuja oli kuitenkin nuorten digitaalisesta arjesta, median käytöstä ja erilaisten mediataitojen vahvistamisesta jonkin verran tietävä ja osaava sekä omilta digitaidoiltaan keskitasoinen. Hän kaipasi vahvempaa osaamista monipuolisesti eri mediakasvatuksen osa-alueilta, mutta erityisen paljon digihyvinvointiin, nuorten mediakulttuuriin ja median käyttöön sekä yksityisyyteen ja turvallisuuteen liittyen.

Koulutusten aikana osallistujat tutustuivat materiaaleihin, tekivät tehtäviä ja osallistuivat webinaareihin ja työpajoihin. Oppimista tapahtui mm. erilaisia digitaalisia työkaluja hyödyntävillä käytännön tehtävillä, nuorten kanssa käydyillä keskusteluilla sosiaalisen median käytöstä sekä kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamisella toisten osallistujien kanssa.

Osallistujat arvioivat osaamistaan koulutusten alussa ja lopussa eri mediakasvatuksen osa-alueilla. Koulutuksen suorittaneilla tieto ja osaaminen lisääntyi kaikilla osa-alueilla. Arviot omasta osaamisesta nousivat koulutuksen alun keskimääräisestä 3 (“Osaan jonkin verran”) koulutuksen lopun keskimääräiseen 4 (“Osaan melko paljon”) seuraavilla osa-alueilla:

  • Kriittinen medialukutaito
  • Positiivinen ja rakentava verkkovuorovaikutus
  • Tasapainoinen median käyttö ja digihyvinvointi
  • Nuorten mediakulttuuri ja median käyttö
  • Yksityisyys ja turvataidot mediassa

Ammatilisen osaamisen kehittymisen lisäksi osallistujat kokivat koulutuksen tarjonneen tukea arjen työhön. Valtaosa raportoi saaneensa koulutuksesta työtä tukevia käytännöllisiä materiaaleja (94 %), uusia ideoita ja inspiraatiota työhön (86 %) sekä monipuolisempia ja/tai vahvempia omia mediataitoja (81 % koulutuksen käyneistä).

Valtaosa (95 %) koulutuksen suorittaneista raportoi lisäksi hyödyntäneensä koulutuksen sisältöjä, materiaaleja, työkaluja ja/tai työskentelytapoja oman työnsä suunnittelussa, käytännön työssä nuorten parissa tai vieden oppimaansa eteenpäin työyhteisössä tai ammatillisssa verkostoissa. Vain 5 %:lla koulutuksella ei siis ollut minkäänlaisia suoria seurauksia tai vaikutuksia omaan työhön.

Digivoimaa-koulutukset onnistuivat siis tavoitteissaan tarjota ajankohtaista ja tarpeellista tietoa nuorten digitaalisesta arjesta ja sen hyvinvoinnista, vahvempaa mediakasvatusosaamista sekä heti käyttöön otettavia materiaaleja ja toimintamalleja nuoriso- ja ohjaustyöhön. Tällä on hyvin todennäköisesti suoria vaikutuksia lukuisiin kohtaamisiin nuorten kanssa, mikä toivottavasti johtaa edelleen nuorten mediataitojen ja digitaalisen arjen hyvinvoinnin vahvistumiseen.

Tukea työhön Digivoimaa-verkkokursseista -työkalupaketista

Omaa mediakasvatus- ja digihyvinvointiosaamistaan voi kehittää itsenäisesti hankkeen päätteeksi julkaistujen Digivoimaa-verkkokurssien äärellä. Nuorten monipuolisten mediataitojen ja digihyvinvoinnin tukemiseen tähtäävän toiminnan suunnittelun ja kehittämisen tueksi voi työyhteisössä tarttua myös Digivoimaa-työkalupakettiin.

Materiaalit ja lisätietoja Digivoimaa-koulutusten vaikutuksista löytyy Mediakasvatusseuran sivuilta: mediakasvatus.fi/digivoimaa.

Inspiroivaa uutta vuotta ja tasapainoista digitaalista arkea!