Kehonkuva “selfie”-kulttuurin keskellä

Kehonkuvalla viitataan yksilön ajatuksiin ja kokemuksiin omasta vartalostaan ja ulkomuodostaan. Kehonkuva on ennen kaikkea psykologinen ilmiö, johon vaikuttavat sosiaaliset tekijät ja kulttuurinen ympäristö. Tutkimusten mukaan usein kaikkein tyytymättömämpiä kehoonsa ovat sekä aikaisin kehittyvät tytöt että myöhään kehittyvät pojat (McCabe & Ricciardelli 2004; McNicholas ym. 2012). Tytöillä paino sekä  rasvaprosentti suurenevat, jolloin kehitys on päinvastaista vallitsevien kauneusihanteiden kanssa. Pojilla taas fyysinen kasvu tuo mukanaan kulttuurimme kauneusihanteisiin sopivaa pituutta, lihaksikkuutta ja harteikkuutta, jolloin pojat myös kokevat muutokset usein myönteisinä.

Muokatut tytöt Instagramissa

Sosiaalisen median lisääntynyt käyttö johtaa tutkimusten mukaan huoliin kehonkuvaan liittyen (Kelly ym. 2018; Marengo ym. 2018; Salomon & Brown 2019). Tytöillä huolet lisääntyvät tyypillisesti enemmän kuin pojilla.

Sosiaalinen media on jatkuvassa muutoksessa ja aiemmin suositut sovellukset väistyvät uusien tieltä. Sosiaalisen median sovelluksilla ja käyttötavalla näyttäisi olevankin merkitystä kehonkuvan kokemisessa. Viime vuosina etenkin Instagram on ollut nuorten suosiossa ja tytöt käyttävät tyypillisesti sitä aktiivisemmin kuin pojat. Tytöt myös ottavat, muokkaavat ja julkaisevat enemmän ”selfieitä” kuin pojat. Erityisesti tyttöjen suosimissa visuaalisen sosiaalisen median sovelluksissa, Instagram ja Snapchat, ulkonäkö selvästi korostuu.

Sosiaalisen median uskotaan lisäävän kehonkuvan huolia perinteistä mediaa enemmän, sillä sosiaalisessa mediassa vuorovaikutus ikätoverien kanssa korostuu. Sovelluksille tyypillinen vuorovaikutteisuus ja kuvamateriaalin vaihto altistaa helposti negatiiviselle vertailulle. Sosiaalisessa mediassa myös kommentointi toisten kuviin mahdollistuu, jolloin voi saada niin negatiivista kuin positiivistakin palautetta omista kuvistaan.

Julkisuuden henkilöitä usein kritisoidaan kuvien muokkaamisesta sosiaalisessa mediassa. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet sekä nuorten että aikuisten vertaavan itseään useimmiten ikätovereihinsa (Jones 2001; Strahan ym. 2006). Eräässä parin vuoden takaisessa tutkimuksessa tyttöjen kehonkuva laski heidän altistuessaan ikäistensä muokatuille kuville (Kleemans ym. 2018). Lisäksi tutkimus osoitti, että sosiaaliselle medialle tyypilliset ”filterit” ja tehosteet havaittiin muokatuissa kuvissa, mutta kehonmuotojen muokkaamista ei huomioitu kovin hyvin. Verrattaessa itseään muokattuihin ikätovereiden kuviin saatetaan ajatella, että vertailun kohteena on itsensä kaltainen ihminen.

Toisaalta sosiaalisessa mediassa tuodaan yhä enemmän esiin erilaisuutta. Tuodaan esiin puolia, joita itse on ehkä pitänyt huonoimpina, ja joita on aiemmin peitellyt. Kehopositiivisuudesta puhutaan ja sitä pyritään vahvistamaan. Sosiaalinen media ei olekaan siis pelkkiä kiiltokuvia, jos näkee sen oikeista kulmista. Parhaimmillaan se voi näyttää kehojen moninaisuuden, ohjata kehonkuvan muodostumisessa ja tukea jokaista sen oman identiteetin rakentamisessa.

Itsetunto ja medialukutaito keskiössä

Nuoren tulee tuntea olevansa hyväksytty ja arvokas. Vahva itsetunto tukee nuorta suhtautumaan tyytyväisemmin omaan kehoonsa, jolloin mediassa esitetyt epärealistiset mielikuvat eivät horjuta tätä tasapainoa niin helposti. Nuoret, joilla on vahva itsetunto, kykenevät paremmin selviytymään kiusaamisesta, kritiikistä, stressistä ja ahdistuksesta, jotka kaikki liittyvät kehonkuvan ongelmiin.

Medialukutaidolla pyritään vahvistamaan mediaa koskevaa kriittistä ajattelua sekä lisäämään ymmärrystä median rakenteista ja vähentämään sen suostuttelevaa vaikutusta. Medialukutaidon kehittyminen ohjaa nuorta muun muassa kyseenalaistamaan kuvan ihanteellisesta ulkomuodosta sosiaalisessa mediassa. Kaikki ei ole siis sitä, miltä näyttää. Lisäksi medialukutaidon kehittyminen on havaittu hyödylliseksi syömishäiriöiden ennaltaehkäisyssä (McLean ym. 2017; Wade ym. 2017).

Opettajat ovat suuressa roolissa opastamassa nuorta niin kriittisessä ajattelussa kuin jakamassa tärkeitä arvoja ja normejakin. Lapset ja nuoret elävät maailmassa, jossa suurin osa tämän päivän opettajista ei ole itse nuoruudessaan elänyt. Tämä tuo oman haasteensa asian käsittelyyn. Nuorten elämä on hyvin paljon verkossa ja piilossa aikuisilta, jolloin sitä on vaikea valvoa ja seurata.  Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät asiat ovat nyt hyvin paljon aikuisen näkymättömissä. Nuoret ovat taitavia sosiaalisen median käyttäjiä, mutta tarvitsevat siinä aikuisen ohjausta!

Vinkkini oppitunneille:

1. Keskustelkaa, mitä nuoret ajattelevat kauniista virheettömistä kuvista sosiaalisessa mediassa.
2. Selvittäkää, millaisia tekniikoita voidaan hyödyntää kuvien muokkaamiseen.
3. Pohtikaa, millaisia negatiivisia vaikutuksia luokkakavereihin vertailulla on.
4. Pohtikaa, mitä kauneusihanteet ovat ja miten ne syntyvät.
5. Nostakaa pareittain toisistanne esiin jokin myönteinen ominaisuus, joka ei liity ulkonäköön tai pukeutumiseen.

Lähteet

Burnette, C.B., Kwitowski, M.A. & Mazzeo, S.E. 2017. “I don’t need people to tell me i’m pretty on social media:” A qualitative study of social media and body image in early adolescent girls. Body Image 23, 114–125.

Dhir, A., Pallesen, S., Torsheim, T., Andreassen, C.S. 2016. Do age and gender differences exist in selfie-related behaviours? Computers in Human Behavior 63 (Supplement C), 549–555.

Hargreaves, D.A. & Tiggemann, M. 2006. ”Body Image is for Girls”: A Qualitative Study of Boys’ Body Image. Journal of Health Psychology 11 (4), 567–576.

Jones, D.C. 2001. Social comparison and body image: Attractiveness comparisons to models and peers among adolescent girls and boys. Sex Roles 45, 645–664.

Kelly, Y., Zilanawala, A., Booker, C. & Sacker, A. 2018. Social Media Use and Adolescent Mental Health: Findings From the UK Millennium Cohort Study. EClinicalMedicine 6, 59–68.

Kleemans, M., Daalmans, S., Carbaat, I. & Anschütz, D. 2018. Picture perfect: The direct effect of manipulated Instagram photos on body image in adolescent girls. Media Psychology 21 (1), 93–110.

Marengo, D., Longobardi, C., Fabris, M.A. & Settanni, M. 2018. Highly-visual social media and internalizing symptoms in adolescence: The mediating role of body image concerns. Computers in Human Behavior 82, 63–69.

McCabe, M.P. & Ricciardelli, L.A. 2004. A Longitudinal Study of Pubertal Timing and Extreme Body Change Behaviors Among Adolescence Boys and Girls. Adolescence 39 (153), 145–166.

McLean, S.A., Paxton, S.J. & Wertheim, E.H. 2016. The role of media literacy in body dissatisfaction and disordered eating: A systematic review. Body Image 19, 9–23.

McLean, S.A., Paxton, S.J., Wertheim, E.H. & Masters, J. 2015. Photoshopping the selfie: Self photo editing and photo investment are associated with body dissatisfaction in adolescent girls. International Journal of Eating Disorders 48 (8), 1132–1140.

McLean, S.A., Wertheim, E.H., Masters, J. & Paxton, S.J. 2017. A pilot evaluation of a social media literacy intervention to reduce risk factors for eating disorders. International Journal of Eating Disorders 50 (7), 847–851.

O´Dea, J. 2012a. Body Image and Self-Esteem. Teoksessa T. Cash (toim.) Encyclopedia of Body Image and Human Appearance, Elsevier: London, 1, 141–147.

O´Dea, J. 2012b. Preventing Body Image Problems: School-Based Approaches. Teoksessa T. Cash (toim.) Encyclopedia of Body Image and Human Appearance, Elsevier: London, 1, 686–692.

Perloff, R.M. 2014. Social Media Effects on Young Women’s Body Image Concerns: Theoretical Perspectives and an Agenda for Research. Sex Roles 71, 1–15.

Salomon, I. & Brown, C.S. 2019. The selfie generation: Examining the relationship between social media use and early adolescent body image. Journal of Early Adolescence 39 (4), 539–560.

Wade, T.D., Wilksch, S.M., Paxton, S.J., Byrne, S.M. & Austin, S.B. 2017. Do universal media literacy programs have an effect on weight and shape concern by influencing media internalization? International Journal of Eating Disorders 50 (7), 731–738.

Wertheim, E. & Paxton, S. 2012. Body Image Development – Adolescent Girls. Teoksessa T., Cash (toim.) Encyclopedia of Body Image and Human Appearance, Lontoo: Elsevier, 1, 187–193.

Williams, J.M. & Currie, C. 2000. Self-Esteem and Physical Development in Early Adolescence: Pubertal Timing and Body Image. Journal of Early Adolescence 20 (2), 129– 149.