26.9.2019

Puheenvuoro

Mikä somefiktio?

Draama ja kirjallisuus muuttivat someen

Mitä jos pääsisit kurkistamaan jonkun toisen WhatsApp-keskusteluun? Puhelimesi ruudulla rullaisi sinun ja ystäviesi viestienvaihtoa muistuttava keskustelu, ehkä hieman suuremmalla draamalla höystettynä. Somefiktio antaa meille mahdollisuuden tähän. Kyse ei ole tirkistelystä, vaan uudenlaisesta fiktiivisen kerronnan muodosta.

Mediakasvatusseuran harjoittelijan kasvokuva

Mirjami Nummi

Mediakasvatusseuran harjoittelija, joka opiskelee Tampereen yliopistossa nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelmassa. Hän seuraa kiinnostuneena nuorten mediankäyttöä ja sosiaalisen median uusia ilmiöitä.

Somefiktioksi kutsutaan sosiaalisen median alustoilla julkaistavaa fiktiivistä draamaa. Se voi olla kuvaillun kaltainen chat-keskustelun muotoon tehtävä dialogi, videomuodossa esitetty tarina tai näitä yhdistelevä kerrontamuoto. Somefiktiossa hyödynnetään nopeatempoista, hetkessä elävää sosiaalista mediaa ja sen toimintalogiikkaa tarinoiden kertomiseen. Tarkasteluun otan kaksi somefiktion muotoa: chatfiktion ja Instagram-draaman.

Nuorisotutkimuksen opiskelijana minusta on kiinnostavaa nähdä, miten monin eri tavoin ja mihin kaikkiin tarkoituksiin somea voidaan käyttää. Somefiktio edustaa uutta ja hyvin ajankohtaista nuorten mediakulttuuria. Monet someilmiöt leviävät nimenomaan nuorten parissa ja nuoret omaksuvat usein ensimmäisinä uusia somen käyttötapoja. Somefiktio onkin vielä pääosin nimenomaan sosiaalisen median suurkuluttajille, nuorille, suunnattua sisältöä.

Fiktio siirtyi chattiin

Chatfiktio (engl. chatfiction) on tarinankerronnan muoto, jossa tarina on tehty puhelimen pikaviestipalvelun, kuten WhatsAppin chat-keskustelun muotoon. Tarina etenee puhelimen ruudulla kahden tai useamman henkilön välisenä viestittelynä. Lukija seuraa dialogin etenemistä viesti viestiltä päähenkilön näkökulmasta. Keskustelussa voidaan todellisen viestikeskustelun tavoin lähettää muutakin kuin tekstiä: esimerkiksi kuvia, videoita ja ääniviestejä. Chatfiktiota käytetään viihteen lisäksi markkinoinnissa ja viestinnässä.

Suomessa chatfiktiota on toistaiseksi tehty melko vähän, mutta sen suosio on nosteessa. Suomen ensimmäinen chatfiktio oli Demi-lehden alkuvuonna 2018 somessa julkaisema Pientä säätöä. Seitsemän muutaman minuutin mittaista jaksoa kertoivat kolmen lukiolaistytön elämästä. Ne julkaistiin ensin Demin Instagram-tilillä ja Facebookissa sekä myöhemmin Youtubessa. Uusi draaman muoto otettiin vastaan innolla ja se sai katselukertoja eri somekanavissa yli puoli miljoonaa.

Vantaan nuorisopalvelut on somefiktiossaan yhdistellyt chatfiktiota ja videokuvaa tavoitteenaan rohkaista nuoria yrittäjyyteen. Chatfiktiota voisi hyödyntää nuorisotyössä enemmänkin, koska se on kiinnostava, uusi väylä tavoittaa etenkin nuoren kohderyhmän kiinnostus.

Draamaa Instagramissa

Instagram-draama on puhelimella kuvattua ja Instagramissa julkaistavaa draamaa. Sen yhdeksi pioneeriksi voidaan kutsua norjalaista, maailmanlaajuista suosiota saanutta Skam-sarjaa. Sarjan jaksot julkaistiin reaaliajassa aidon tuntuisina videoklippeinä sarjan omilla verkkosivuilla. Lisäksi sarjan hahmoilla oli omat Instagram-tilit, joita päivitettiin jaksojen lomassa. Myös päähenkilöiden chat-keskusteluita julkaistiin, ja näin katsojat – vai pitäisikö sanoa seuraajat – pääsivät lähemmäs henkilöhahmojen ”arkea”.

Syksyllä 2018 julkaistu nuorille suunnattu Goals-sarja (Yle) seurasi kahdeksan fiktiivisen lukioikäisen henkilön elämää Instagram-päivitysten välityksellä. Videopätkien tapahtumista ja juonenkäänteistä muodostui kokonainen tarina. Aikaisemmin Yle on julkaissut myös Karma-nimisen Instagram-draaman, joka kuvattiin viikonlopun aikana puhelimen etukameralla suoraan Instagramin tarinoihin. Uusi Yle Areena Stories tuottaa myös aikuisille suunnattuja Instagram-draamoja. Vaikuttaisi siltä, että somefiktio alkaa monipuolistua ja tavoitella entistä suurempaa yleisöä.

Chatfiktio leviää jo kirjoihin

Onko somefiktio vain ohimenevä ilmiö vai lunastaako se paikkansa yhtenä draaman ja tarinankerronnan muotona? Ainakin se saavuttaa koko ajan suurempia yleisöjä. Maailmalla suurta suosiota ovat saavuttaneet erilaiset chatfiktio-sovellukset, kuten Hooked, jota on ladattu yli 10 miljoonaa kertaa. Hooked tavoittelee omien sanojensa mukaisesti kirjallisuuden määrittelemistä uudelleen. 

Lasten ja nuorten lukutaidosta ja lukuharrastuksesta on jo jonkin aikaa oltu huolissaan. Kenties hyödyntämällä sosiaalista mediaa voitaisiin saada nuoria kiinnostumaan lukemisesta. Chatfiktio voisi auttaa sekä nuorten lukutaidon kehittämisessä että lukuhalujen lisäämisessä. Lukualusta ja tekstin ulkomuoto ovat hyvin erilaisia perinteiseen kirjaan verrattuna. Toisaalta tekstin asettelu muistuttaa hyvin paljon romaaneista tuttua dialogia. Samaan tapaan kuin perinteisessä kirjassa, lukijan pitää kuvitella hahmot ja jäsentää tapahtumat mielessään.

”Chatfiktiossa voi olla potentiaalia jopa uudeksi kirjallisuudenlajiksi”

Chatfiktion ja perinteisen kirjallisuuden rajat hälvenivät Suomessakin, kun Demi-lehden Pientä säätöä -chatfiktiosta tehtiin chat-keskusteluun tehty videomuotoinen romaani. What’s up, elämä taas on WhatsApp-keskustelun muotoon kirjoitettu painettu kirja. Kirjassa nuoret sosiaalisen median vaikuttajat keskustelevat suurista aiheista, kuten identiteetistä ja itsensä hyväksymisestä. Kirja ei ole siis puhtaasti fiktiota, joten chatfiktion sijaan voisikin puhua laajemmin chat-muotoon tehdystä kirjallisuudesta.

Chatfiktiossa voi olla potentiaalia jopa uudeksi kirjallisuudenlajiksi, jos se laajenee kirjallisuuden eri kategorioihin ja valloittaa eri ikäiset lukijat. Somefiktio ylipäänsä voidaan nähdä luontevana jatkumona sille, että yhä useampi elämän osa-alue digitalisoituu. Somessa ovat kaverit, pelit ja keskustelut. Mikseivät siis kirjallisuus ja draamakin? Joka tapauksessa somefiktion kehitystä on kiinnostavaa seurata. Mielenkiintoista on myös nähdä, miten sitä vielä tullaan hyödyntämään nuoriso-, ohjaus- ja opetustyössä.