Tyttöjen ja poikien välinen ero säilyy monilukutaidossa

Monilukutaito on yksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden seitsemästä uudesta laaja-alaisesta osaamisalueista, joiden pitäisi läpäistä kaikkien oppiaineiden opetus. Monilukutaidolla tarkoitetaan niin kirjoitetun, kuvallisen kuin näiden yhdistelmiäkin käyttävien tekstien ymmärtämistä, tulkitsemista ja tuottamista. Esimerkiksi useat verkko- ja mediatekstit edellyttävät monilukutaitoa. Oppilaiden monilukutaitoa ei ole tätä ennen Suomessa tutkittu lainkaan.

Monilukutaidossa kehittämisen varaa

Monilukutaitoa mittaavien tehtävien päätulos oli, että kaikilla mitatuilla lukutaidon alueilla diginatiiveiksikin usein kutsuttujen oppilaiden lukutaidossa on paljon parantamisen varaa kaikilla tutkimukseen osallistuneilla luokkatasoilla (3., 6., ja 9. luokat). Erityisesti tyttöjen ja poikien välinen ero näyttäytyi sitä merkittävämpänä mitä vanhemmista oppilaista oli kyse. Tytöt suoriutuivat kaikilla mitatuilla alueilla poikia paremmin. Tutkimuksessa todettiin sama tendenssi perinteisissä luetun ymmärtämisen tehtävissä, jossa yhdeksännellä luokalla ero tyttöjen hyväksi kasvoi.

Monet tutkimukset ovat vahvistaneet, että tytöt ovat lukutaidoltaan parempia kuin pojat (PISA, PIRLS), mutta nyt vastaava tulos on saatu myös monilukutaidosta. Visuaalisten ja multimodaalisten, erilaisia esittämisen tapoja sisältävien tekstien, on usein ajateltu tasoittavan eroja, koska poikien tiedetään esimerkiksi pelaavan digitaalisia pelejä tyttöjä enemmän ja vastaavasti lukevan kirjoja vähemmän (esim. Lasten mediabarometri 2012). Erot tämän tutkimuksen perusteella säilyvät kuitenkin melko samanlaisina tyttöjen eduksi. Samaan aineistoon perustuva analyysi, joka ei sisälly raporttiin, osoittaa myös, että oppilaiden perinteinen luetun ymmärtäminen ja monilukutaito ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa: mitä paremmin oppilas lukee perinteisiä tekstejä, sitä parempi hän on myös monilukutaidossa.

Otetaanko autenttiset tekstit koulussa huomioon?

Monilukutaidon mittaamisessa käytettiin erilaisia niin sanottuja autenttisia tekstejä, jotka liittyvät oppilaiden arkielämään, ja joita myös monilukutaidossa ja opetussuunnitelmassa tähdennetään. Tällaisia tekstejä olivat Lasten uutisten verkkosivu, sarjakuvastrippi, meemi ja verkkomainos. Nämä edustavat verkossa ja sosiaalisessa mediassa olevia tyypillisesti multimodaalisia tekstilajeja, joissa yhdistyy kuvallinen, sanallinen ja symbolinen viestintä.

Oppilaiden vertaaminen luokkatasolta toiselle ei ole tutkimuksen perusteella täysin kohdallista, koska tehtävien ja kysymysten vaikeustaso myös kasvoi vanhempien oppilaiden kohdalla. Silti sukupuolieron kasvaminen ja osaamisen tason pysyminen suhteellisen samana luokkatasolta toiselle herättää monia kysymyksiä. Otetaanko koulussa esimerkiksi tarpeeksi huomioon erilaisia autenttisia ja multimodaalisia tekstejä ja tarkastellaanko niitä kontekstissaan? Tarkastellaanko opetuksessa esimerkiksi kokonaisen verkkosivuston eri osa-alueita tekstien ja lukemisen kannalta? Vai ovatko perinteiset, painetut tekstit edelleen keskeistä opetuksen aluetta? Miten sukupuoliero ja poikienkin kiinnostusten kohteet tulisi huomioida entistä vahvemmin myös monilukutaidon opetuksessa?

Vantaalla on lisäksi suuri määrä maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Tämä vaikuttaa epäilemättä tulokseen. Vantaan oppimaan oppimisen arviointia on muilta kuin monilukutaidon osalta toteutettu aikaisemmin vuonna 2016. Edellisen mittauksen tuloksiin verraten luetun ymmärtäminen on heikentynyt kaikilla tutkituilla luokka-asteilla. Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo toteaa, että tuloksiin vaikuttavat oppilaiden monikulttuurisuus mutta myös lukuharrastuksen väheneminen ja kiinnostus digitaalisia älylaitteita kohtaan. Älylaitteet eivät kuitenkaan näytä merkittävästi vaikuttavan monilukutaidon kehittymiseen.

Hyvällä lukijalla on erilaisia rooleja

Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti oppilaiden kykyä ymmärtää erilaisten tekstien genreä, rakenteita ja sisältöä, sekä kriittistä tekstin lukemisen taitoa, johon sisältyy tekstien tarkoitusperien, kohderyhmien ja taustojen hahmottaminen. Tehtävät liittyivät monilukutaidon osalta myös visuaalisen lukutaidon ja medialukutaidon alueille, joita voidaan pitää opetussuunnitelman perusteella monilukutaidon osana.

Oppilaiden monilukutaitoa tarkasteltiin erityisesti Alan Luken ja Peter Freebodyn kehittämän niin sanotun neljän resurssin mallin viitekehyksessä. Luke ja Freebody esittivät, että hyvällä lukijalla on oltava erilaisia strategioita ja rooleja tekstien lukemisessa. Lukeminen ei ole yksioikoinen asia, vaan edellyttää mallin mukaisesti kykyä tunnistaa tekstin erilaisia koodeja, rakenteita ja tekstin ominaispiirteitä (koodin purkajan rooli), tekstiä kokonaisuutena ja sen sanomaa (merkitysten rakentajan rooli), tekstin erilaisia käyttöyhteyksiä ja hyödyntämistä tekstin tekijänä (tekstin käyttäjän rooli) ja kriittistä tarkastelua (tekstianalyytikon rooli). Eri roolit eivät muodosta hierarkiaa, vaan hyvältä lukijalta edellytetään kaikkia rooleja. Tutkimuksen tehtävien luonteesta johtuen emme voineet käyttää tekstin käyttäjän roolia mittarina, koska tulkitsimme sen vaativan enemmän tekstin tuottamiseen liittyvää toimintaa, joka ei tässä verkossa toteutetussa aineiston keruussa ollut mahdollista. Tuloksia analysoitiin siis koodin purkajan, merkitysten rakentajan ja tekstianalyytikon roolien pohjalta.

Tutkimuksesta

Vantaan Oppimaan oppimisen tutkimukseen osallistui 45 koulusta kaiken kaikkiaan 6774 oppilasta. Raporttiin on monilukutaidon osalta analysoitu suomenkielisten luokkien oppilaiden vastaukset, joita oli 40 koulusta 6400 oppilasta. Tyttöjen ja poikien osuus kyselyyn osallistuneista jakautui kutakuinkin tasan, muunsukupuolisiksi kyselyssä ilmoittautui noin yksi prosentti vastaajista.

Tutkimuksen toteutti Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopistosta ja Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta Tampereen yliopistosta. Tutkimusta on ollut tekemässä Sanna Oinas, Ninja Hienonen, Mikko Asikainen, Reijo Kupiainen, Pirjo Kulju, Mari Pienimäki, Cristiana Mergianian, Natalija Gustavson, Risto Hotulainen & Mari‐Pauliina Vainikainen.

Raportti on ladattavissa tästä linkistä.