10.1.2019

Puheenvuoro

Vapise FOMO, täältä tulee JOMO!

Vuosituhannen alussa operaattorin slogan “Kaikkialla, kaikkien kanssa” herätti suuren lupauksen tekniikan mahdollisuuksista yhteydenpidon välineenä. Nyt nuo lupaukset on lunastettu jo aikapäiviä sitten ja yhteydenpitoon liittyy aivan päinvastaisia haasteita.

Mediakasvatusseura-Sonja-Hernesniemi-toiminnanjohtaja

Sonja Hernesniemi

Toiminnanjohtaja, Mediakasvatusseura

Harjoittelijamme Anna Jaakonaho kirjoitti taannoin blogissamme yhdestä tämänhetkisestä verkkovälitteisen vuorovaikutuksen lieveilmiöstä, joka tunnetaan nimellä FOMO eli “Fear of missing out”. Ilmiössä on kyse paitsi jäämisen pelosta, jota erityisesti sosiaalinen media vahvistaa tarjoamalla mahdollisuuden tiirailla kärpäsenä katossa muiden tähtihetkiä tai muuten vain seurailla somen loputonta uutisvirtaa. Toisaalta myös sosiaalisessa mediassa saatavilla oleminen voi tuntua niin tärkeältä, että puhelinta tulee päivystettyä jatkuvasti, pahimmillaan yöunien kustannuksella.

FOMO:lle on ehdoteltu löytyneen veroisensa vastine. JOMO eli “Joy of missing out” kuvaa mielihyvää, joka syntyy siitä että nauttii juuri sillä hetkellä tekemistään asioista, vertaamatta niitä muiden muka jännittävimpiin tekemisiin. Siinä missä FOMO on salakavalasti mieleemme ujuttautuva tunneperäinen ilmiö, JOMO on sen järkiperäinen vastine. Paitsi jäämisen ilon kokeminen vaatii tietoista päätöstä ja sitoutumista somettomiin hetkiin tai vaikkapa vain yhden asian tekemiseen kerralla.

Tietoinen mediapaitsio, kuten tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Someton syyskuu, tuntuu (nimenomaan tunnetasolla!) aika äärimmäiseltä. Toisaalta median käyttöön ja rajoittamiseen liittyvistä aiheista keskustellaan usein juuri vastakkainasettelujen ja ääripäiden kautta – koko ajan tai ei ollenkaan, rajattomuus tai täyskielto. Vaikka tasapaino media käytön suhteen löytyy varmimmin jostain keskeltä, voivat erilaiset kokeilut, tai pelkkä kokeilun harkitseminen, auttaa hahmottamaan omaa media käyttöä ja sen kietoutumista arkielämämme jokaiseen hetkeen.

Olen kuluneena vuonna tavoitellut ja kokenut paitsi jäämisen iloa niin yksityishenkilönä kuin työelämässäkin.

Olen päässyt tavoitteeseeni päättämällä tietoisesti olla esimerkiksi palavereissa kiinni vain käsillä olevassa hetkessä ja agendassa, antaen sähköpostien odottaa sellaiseen hetkeen, jolloin minulla on oikeasti mahdollisuus keskittyä niihin. Olen osallistunut seminaareihin, joissa olen seuraavaa nasevan viestiseinätwiitin muotoilun sijaan keskittynyt kuuntelemaan paikalla olevia esiintyjiä. Olen myös yrittänyt löytää levollisen päättäväisyyden sen suhteen, että vaikka alaamme liittyvää tutkimustietoa ja uutisia tipahtelee sosiaalisen median verkostoihin kaiken aikaa, tutustun niihin pelkästään etukäteen kalenterista raivaamanani ajankohtana. Työyhteisön kesken olemme sopineet “hiljaisesta ajasta” jolloin työkavereille tai yhteistyökumppaneille ei viestitellä työhön liittyvistä asioista, samaan tapaan kuin tämä suomalaisyritys. Nämä kokeilut ovat subjektiivisesti havainnoiden vähentäneet työpäivän aikaista kuormittumista ja edesauttaneet työpäivistä palautumista.

Yksityishenkilönä paitsi jäämisen iloa on ollut vielä helpompaa kokea. Vuoden aikana Mediakasvatusseurassa käymämme digihyvinvoinnin pohdiskelu on johtanut siihen, että olen rauhoittanut kaikki yksityiset sometilini tuntien syvää tyytyväisyyttä siitä, ettei minun oikeasti ole pakko ylläpitää aktiivista somepreesensiä. Jättäytyessäni useammin sosiaalisen median paitsioon olen huomannut jääväni paitsi myös ei-niin-järkiperäisistä ostotarpeista ja turhasta itseni vertailusta muihin – lisää syitä iloitsemiseen siis. Käsillä olevista hetkistä on itse asiassa hurjan mukavaa nauttia ilman sometykkäyksien kalasteluakin. Viikonloppuaamujen luksusta on painettu sanomalehti, jonka  lukemisen jälkeen voikin valita jäävänsä paitsioon loputtomasti päivittyvästä uutistulvasta loppupäiväksi.

Erilaisten uuden vuoden lupausten toteuttamisen lomassa suosittelen päättäväisesti  harjoittamaan vapaaehtoisesti paitsioon jäämistä. Erilaisten somenkäyttökokeilujen kautta pääsee tunnustelemaan omia tuntemuksiaan median käytön suhteen ja on helpompaa löytää omalle median käytölle toimiva tasapaino.

Oletko kiinnostunut hyvinvoinnin tukemisesta median täyttämässä arjessa? Tutustu keväällä 2019 järjestettävään, maksuttomaan Media Coach EDU-koulutukseen, jonka kolmas moduuli käsittelee (digi)hyvinvointia. Koulutuksesta voi suorittaa myös yksittäisiä moduuleja. Koulutus toteutetaan pääosin verkossa, ja siihen liittyviä työpajoja järjestetään Helsingissä, Seinäjoella ja Rovaniemellä.