Kokonaisvaltainen mediakasvatus ponnistaa arvoista ja yhteistyöstä

Monelle mediakasvattajalle työn kipinä piilee mediakasvatuksen kytkeytymisessä yhä uusiin arjen, työelämän ja yhteiskunnan osa-alueisiin, jotka koskettavat kaikenikäisiä. Arvojen äärelle pysähtyminen voi auttaa mediakasvatusta toteuttavia ja kehittäviä luotsaamaan tärkeää työtään muuttuvissa mediakulttuureissa ja olosuhteissa. Muutokset pitävät liikkeessä, mutta mikä tukisi kestävää ja monialaista mediakasvatusta muuttuvien ilmiöiden äärellä?

Omat ja yhteiset arvot mediakasvatuksen lähtökohdaksi

Kuten kaikki kasvatus, myös mediakasvatus perustuu viime kädessä arvoihin. Arvot ovat harvoin mustavalkoisia. Ne vaativat aikaa ja yhteistä dialogia hahmottuakseen. Jotta mediataitoja voidaan tukea mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, mediakasvattajien on ymmärrettävä eri ulottuvuuksia ja osattava tasapainotella niiden välimaastossa.

Puntaroidessaan arvojaan ammattilaiset voivat kirkastaa myös mediakasvatuksellista työotettaan. Mistä näkökulmasta mediakasvatukseen tartun, mitä menetelmiä otan käyttööni ja millainen yhteistyö tukee ja täydentää tavoitteitani? Mistä oma kipinä mediataitojen edistämiseksi on saanut alkunsa? Entä mikä motivoi ympäröivää työyhteisöä ja millaisia arvoja yhdessä jaamme?

Kohti kokonaisvaltaista ja yhteisöllisempää mediakasvatusta

Mediakasvatus voidaan nähdä tavoitteellisena vuorovaikutuksena kasvattajien, kasvatettavien ja mediakulttuurin välillä.[1] Oleellista on tavoitella yksilöllisten taitojen rinnalla myös eheämpiä yhteisöjä ja yhteiskunnallisia rakenteita, kuten kotimaisissa keskustelunavauksissa on viime aikoina pohdittu. Yhteisöllisemmän mediakasvatuksen kaipuu tuli esille myös eurooppalaisten mediakasvatusasiantuntijoiden näkemyksissä, joita tarkastelin pro gradu -työssäni. Tutkielmani tavoitteena oli kuvailla ja ymmärtää mediakasvatukselle rakentuvia merkityksiä eri maiden asiantuntijoiden näkökulmista.

Haastateltujen suomalaisten, belgialaisten ja hollantilaisten asiantuntijoiden puheissa mediakasvatus näyttäytyi ennen kaikkea kokonaisvaltaisena, yksilöä ja yhteisöjä moninaisista näkökulmista huomioivana tavoitteellisena toimintana. Se tähtää demokraattisempaan yhteiskuntaan, vuorovaikutteiseen ja vahvistuvaan toimijuuteen ja yksilöiden elämänmittaiseen kasvuun osana erilaisia yhteisöjä. Kyse on holistisen lähtökohdan lisäksi eri näkökulmien yhdistelmästä ja tasapainon löytämisestä.

Medialukutaidot heijastuivat asiantuntijoiden näkemyksissä yksittäisten kykyjen sijaan laaja-alaisena taitojen, asenteiden ja suhteiden kokonaisuutena, joka tukee mediakulttuurissa elävien osallisuutta, hyvinvointia ja elämänmittaista kehittymistä. Käsitykset medialukutaidoista ja mediakasvatuksesta nivoutuivat yhteisöllisyyden, demokratian ja hyvän elämän arvoihin sekä tasa-arvon ja kansalaisuuden kysymyksiin.

Holistisen mediakasvatuksen edellytyksiä

Asiantuntijat kuvasivat haastatteluissaan mediakasvatuksen tavoitteiden ja arvopohjan lisäksi kehittämistyötä haastavia ja mahdollistavia tekijöitä. Keskeisiksi edellytyksiksi kokonaisvaltaiselle mediakasvatukselle nimettiin muun muassa eheät hallinnolliset rakenteet sekä kestävät resurssit. Teemalle kaivattiin laajaa ja vankkaa tukea esimerkiksi valtionhallinnon taholta sekä riittäviä ja monialaisia lähtökohtia tukevia rahoituskanavia.

Yhtä lailla tärkeäksi nousivat mahdollisuudet ja tahto tehdä yhteistyötä monialaisten toimijoiden kesken, jotka lähestyvät mediakasvatusta eri näkökulmista. Esimerkiksi eri-ikäisten lasten tai nuorten parissa mediakasvatusta toteuttavien ammattilaisten katsottiin täydentävän toistensa työtä. Samalla vahvistettaisiin kokonaisvaltaista mediakasvatuksen kaarta, joka tukee oppijan laaja-alaisia mediataitoja.

Itsereflektio, arviointi ja arvojen ja työn motiivien tunnistaminen nousivat asiantuntijoiden puheissa arvokkaiksi lähtökohdiksi. Mediakasvattajille tuttu uteliaan kriittinen katse on hyvä kääntää säännöllisesti kohti omaa toimintaa ja tavoitteita. Asiantuntijat pohtivat esimerkiksi, mihin perustuvat visiot niille tulevaisuuden taidoille, joita tänään mediakasvatuksella pyrimme vahvistamaan? Entä miten mediakasvatuksen tavoitteet sekä taustaorganisaation tai mahdollisten ohjaavien asiakirjojen arvot resonoivat keskenään?

Eurooppalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä hahmottavassa tutkielmassani muotoutunut ajatus kokonaisvaltaisesta mediakasvatuksesta on ehdotus mediakasvatuksen toteuttamiselle ja kehittämiselle kohti yhteisöllisempää otetta. Askel tähän suuntaan otetaan nimenomaan yhdessä ja yhteistyöllä. Holistinen näkemys mediakasvatuksesta johdattelee osaltaan dialogiin ja arvokeskusteluihin. Millainen on yksilöllisten mediataitojen vahvistamisen ja toisaalta laajempien ihmisyyttä koskevien kysymysten suhde mediakasvatuksessa sekä arvomaailmassa sen taustalla?

Rahja, R. 2017. Mediakasvatuksen sosiaalisia representaatioita tapailemassa: näkemyksiä eurooppalaisilta asiantuntijoilta. Pro gradu. Tampereen yliopisto.

[1] 
Kupiainen, R. & Sintonen, S. 2009.  Medialukutaidot, osallisuus, mediakasvatus. Palmenia-sarja no.47. Helsinki: Gaudeamus.