Kokonaisvaltainen mediakasvatus ponnistaa arvoista ja yhteistyöstä

Monelle mediakasvattajalle työn kipinä piilee mediakasvatuksen kytkeytymisessä yhä uusiin arjen, työelämän ja yhteiskunnan osa-alueisiin, jotka koskettavat kaikenikäisiä. Arvojen äärelle pysähtyminen voi auttaa mediakasvatusta toteuttavia ja kehittäviä luotsaamaan tärkeää työtään muuttuvissa mediakulttuureissa ja olosuhteissa. Muutokset pitävät liikkeessä, mutta mikä tukisi kestävää ja monialaista mediakasvatusta muuttuvien ilmiöiden äärellä?

Omat ja yhteiset arvot mediakasvatuksen lähtökohdaksi

Kuten kaikki kasvatus, myös mediakasvatus perustuu viime kädessä arvoihin. Arvot ovat harvoin mustavalkoisia. Ne vaativat aikaa ja yhteistä dialogia hahmottuakseen. Jotta mediataitoja voidaan tukea mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, mediakasvattajien on ymmärrettävä eri ulottuvuuksia ja osattava tasapainotella niiden välimaastossa.

Puntaroidessaan arvojaan ammattilaiset voivat kirkastaa myös mediakasvatuksellista työotettaan. Mistä näkökulmasta mediakasvatukseen tartun, mitä menetelmiä otan käyttööni ja millainen yhteistyö tukee ja täydentää tavoitteitani? Mistä oma kipinä mediataitojen edistämiseksi on saanut alkunsa? Entä mikä motivoi ympäröivää työyhteisöä ja millaisia arvoja yhdessä jaamme?

Kohti kokonaisvaltaista ja yhteisöllisempää mediakasvatusta

Mediakasvatus voidaan nähdä tavoitteellisena vuorovaikutuksena kasvattajien, kasvatettavien ja mediakulttuurin välillä.[1] Oleellista on tavoitella yksilöllisten taitojen rinnalla myös eheämpiä yhteisöjä ja yhteiskunnallisia rakenteita, kuten kotimaisissa keskustelunavauksissa on viime aikoina pohdittu. Yhteisöllisemmän mediakasvatuksen kaipuu tuli esille myös eurooppalaisten mediakasvatusasiantuntijoiden näkemyksissä, joita tarkastelin pro gradu -työssäni. Tutkielmani tavoitteena oli kuvailla ja ymmärtää mediakasvatukselle rakentuvia merkityksiä eri maiden asiantuntijoiden näkökulmista.

Haastateltujen suomalaisten, belgialaisten ja hollantilaisten asiantuntijoiden puheissa mediakasvatus näyttäytyi ennen kaikkea kokonaisvaltaisena, yksilöä ja yhteisöjä moninaisista näkökulmista huomioivana tavoitteellisena toimintana. Se tähtää demokraattisempaan yhteiskuntaan, vuorovaikutteiseen ja vahvistuvaan toimijuuteen ja yksilöiden elämänmittaiseen kasvuun osana erilaisia yhteisöjä. Kyse on holistisen lähtökohdan lisäksi eri näkökulmien yhdistelmästä ja tasapainon löytämisestä.

Medialukutaidot heijastuivat asiantuntijoiden näkemyksissä yksittäisten kykyjen sijaan laaja-alaisena taitojen, asenteiden ja suhteiden kokonaisuutena, joka tukee mediakulttuurissa elävien osallisuutta, hyvinvointia ja elämänmittaista kehittymistä. Käsitykset medialukutaidoista ja mediakasvatuksesta nivoutuivat yhteisöllisyyden, demokratian ja hyvän elämän arvoihin sekä tasa-arvon ja kansalaisuuden kysymyksiin.