Digitaalista kuilua kuromassa – miten tukea ikäihmisiä sähköisten palveluiden käyttöönotossa?
4.10.2017
Puheenvuoro
Digitaalinen kuilu tai digitaalinen kahtiajako kuvaa informaatioteknologian yleistymiseen liittyvää eriarvoistumista. Esimerkiksi pankkien ja virastojen palveluiden siirtyessä yhä enemmän nettiin, vähenevät mahdollisuudet perinteiseen kasvokkaiseen asiointiin. Taitojen puute tai haluttomuus ottaa haltuun uusia sähköisiä palveluita johtaa siihen, että osa kansalaisista on vaarassa jäädä sivuun uusista palveluista ja tekniikasta.
Melissa Castrén
Digitaalisen viestinnän opiskelija
Mediakasvatusseuran harjoittelija syksyllä 2017
Tietotekniikkaosaaminen edellytetään arjessa siinä määrin, että sen puutteesta on tullut yksi syrjäytymisen määräävä tekijä.
Vaikka kaikki ovat näennäisesti tasa-arvoisia Internetin tarjoamien mahdollisuuksien edessä, ei kaikilla ole samoja edellytyksiä tai edes mahdollisuuksia hyödyntää niitä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat erityisryhmät, kuten ikäihmiset. Osa senioreista jättäytyy netin ulkopuolelle omasta tahdostaan, mutta toisille digimaailman kynnys on yhä liian korkea, vaikka halua laitteiden ja sähköisten palveluiden haltuunottoon löytyisi.
Ikäihmisten tietotekniikkaosaamisessa suuria eroja
Vanhemman väestön kohdalla Internetin käyttöä vaikeuttavat lukuisat seikat. Kyse voi olla alhaisesta koulutustasosta ja puutteellisesta kielitaidosta. Silloin esimerkiksi laitteen englanninkieliset käyttöohjeet eivät välttämättä avaudu käyttäjälle. Ikäihmisillä on myös enemmän fysiologisia rajoitteita kuin valtaväestöllä. Huonontunut näkö- ja kuuloaisti, ongelmia motoriikassa sekä heikentynyt keskittymiskyky ovat tyypillisiä korkean iän tuomia haasteita. Sähköisten palveluiden kehittämiseen liittyvässä työssä on muistettava, että ikäihmiset eivät ole homogeeninen ryhmä, sillä senioreiden tietotekniikkaosaamisessa on suuria eroja.
Haasteista huolimatta sähköisten palveluiden käyttöönotosta tulisi tehdä helpompaa ikääntyneille ihmisille. Senioreissa on merkittävä kasvupotentiaali, sillä heillä on paljon vapaa-aikaa sekä mahdollisuus ja halu käyttää Internetiä. Ikäihmisiä kiinnostavia palveluja ovat esimerkiksi erilaiset terveyteen liittyvät palvelut, verkko-ostosmahdollisuudet ja sosiaalinen media. Uudet laitteet ja sähköiset palvelut tarjoavat myös mahdollisuuden yhteydenpitoon ja osallisuuteen netin välityksellä, vaikka käyttäjän fyysiset rajoitteet muuten hankaloittaisivat kommunikaatiota.
Mahdollisuus kasvokkaiseen palveluun säilytettävä
Muun muassa edellä mainittujen syiden takia on tärkeää, että senioreita ja heitä edustavia tahoja kuullaan sähköisten palvelujen kehittämisessä. Keräämällä ajankohtaista kokemustietoa ikääntyneistä käyttäjistä voidaan palvelua kehittää sellaiseksi, että se vastaa myös ikäihmisten tarpeisiin. Kehitystyön painopiste tulee olla palveluiden saavutettavuudessa ja esteettömyydessä; näin kehittämisestä hyötyvät ikäihmisten lisäksi myös muut käyttäjäryhmät.
Jotta seniorit saadaan mukaan sähköisiin palveluihin, tulee heille taata riittävää opastusta ja tukea uusien laitteiden ja palveluiden käyttöönotossa. Ikäihmisten tulisi saada positiivisia kokemuksia sähköisten palveluiden käytöstä, sillä se motivoi jatkamaan niiden käyttöä. Lisäksi yhteiskunnassa tulisi pohtia laajemmin, kenen vastuulla sähköisten palveluiden käyttöönoton opastaminen erityisryhmille, kuten ikäihmisille, on.
Vaikka informaatioteknologian kehitys tarjoaa ehtymättömiä mahdollisuuksia ja helpotusta arkeen, ei sillä voi täysin korvata kasvokkaista vuorovaikutusta. Siksi on huolehdittava, että mahdollisuus kasvokkaiseen kohtaamiseen säilyy.
