Mediakohujen jäljillä
5.9.2017
Puheenvuoro
Media on ollut tärkeässä roolissa nostaessaan aiheita yhteisen keskustelun kohteiksi. Tämä rooli on muuttunut internetin ja sosiaalisen median myötä. Tiedottaminen on nopeutunut ja asioiden tarkistaminen ja tiedon jakaminen nopeutunut. Nyt media myös poimii yhteisen keskustelun kohteita ja tekee niistä juttuja, usein kuvaten ilmiöitä emotionaalisesti latautuneella kielellä, kuten termeillä ’somemyrsky’ tai ’someraivo’. Joskus kuvaus on osuva, mutta usein jopa perusteltu kritiikki leimataan tyhjäksi tunteiluksi.
Jonne Arjoranta
Tutkija
Jyväskylän Yliopisto
Irma Hirsjärvi
Tutkija
Jyväskylän yliopisto
Mediakohu-hankkeessa puretaan ja analysoidaan kohujen muodostumista. Tutkijat tarkastelevat verkkokeskustelijoiden vuorovaikutusta ja konflikteja ja tunteikkaiden mediakohujen muotoutumisen tapoja. Tutkimuksessa myös vaikutetaan kohujen dynamiikkaan analyyttisin ja kärjistyksiä kyseenalaistavin väliintuloin. Median toimintatapoihin ja sen vaikutuksiin kohdistuvan tieteellisen tutkimuksen lisäksi pyritään vaikuttamaan yhteiskunnallisen keskustelun rakenteisiin ja tapoihin.
Hankkeemme Mediakohut, (dis)informaatio ja tunnemyrskyt internetissä seuraa, miten aiheet kiertävät perinteisen median puolelle sosiaaliseen mediaan ja takaisin. Yksi blogikirjoitus voi aiheuttaa satojen tai tuhansien twiittien tulvan, mikä nostaa jonkin aiheen perinteisen median uutiskynnyksen yli, mikä taas aiheuttaa lisää kommentteja verkossa. Kutsumme kohuksi mediassa nopeasti ja laajalti leviävää, tiettyyn kohteeseen tai asiaan liittyvää affektiivista reaktiota. Kohussa kierto jatkuu, kunnes jokin toinen aihe syrjäyttää sen. Kaikesta ei kuitenkaan nouse kohua, vaan kohun syntymiseen tarvitaan otolliset olosuhteet.
”Kohu” on aina suhteessa johonkin yleisöön. Harva asia saa aikaan samanlaisen emotionaalisen reaktion kaikissa ja jotkin asiat voivat aiheuttaa täysin vastakkaisia reaktiota. Mielipiteitä jakavat yhteiskunnalliset teemat – kuten nationalismi, vihapuhe tai hallituskriisi – toimivat kehyksinä erilaisille kohuille, jotka vetävät puoleensa niin kriitikoita kuin puolustajia.
Kohu voi spontaanin reaktion lisäksi olla markkinointia, sillä sellaisen syntyminen takaa huomion keskittymisen johonkin aiheeseen. Se on tosin riskialtis markkinointitaktiikka, sillä kohua seuraavaa keskustelua voi olla vaikea hallita.
Kohu voi myös toimia hiljentämisen välineenä, kuten silloin kun journalistia yritetään hiljentää kiinnittämällä huomiota hänen yksityiselämäänsä, mahdollisesti täysin keksityillä tarinoilla.
Mediakohu on monelle omakohtaisesti koettua. Emotionaalinen kokemus mediakohusta voi tulla kaverin Instagram-päivityksestä, tai vaikkapa oman viestin päätymisestä Feissarimokiin. Kohun keskeiset elementit löytyvät jo näistä: normeihin törmäys ja ympäristön reaktion aiheuttama kohina eri tasoisine kommentteineen.
Kohun syntymiseen liittyy median seurattavuus. Kohun leviäminen sosiaalisessa mediassa on todella nopeaa ja sen keskellä on haastavaa tarkastella tapahtumia. Tarkastelemiemme kohujen kehitys oli jopa räjähtävää. Esimerkiksi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kolikkojen esteettiseen viestiin liitetty kohu alkoi yhden median uutisoinnista aamupäivällä ja oli iltapäivällä enimmäkseen ohi, kun vastaava ministeri Orpo ilmoitti kolikoiden peruuttamisesta. Tällöin voi myös pedagogisesti pohtia eri näkökulmista, mitä asiaa kohu palveli.
Mediaosallistumisen kannalta kohun nopeus on pedagogisesti kiinnostava haastavan “pohdiskelevan viiveen” kannalta. Kuinka kauan kannattaa odottaa, ennen kuin klikkaa, jakaa tai kommentoi? Kuinka monesta eri lähteestä tieto kannattaa tarkistaa? Osaako nuori tarkastaa tietoa muualta kuin mediasta, sosiaalisesta mediasta tai kaveripiiristä? Tämä sopii myös aikuisille suunnatun mediakasvatuksen kohteeksi.
Keskeinen kysymys on, mikä asia on kohun arvoinen? Miten kohua käytetään? Miten kohu leviää ja kuinka se sammuu? Kohujen ymmärtäminen auttaa suhtautumaan niihin analyyttisemmin, hidastamaan halua reagoida oikopäätä, ymmärtämään kohun keskelle joutunutta ja sitä kautta kenties omaa asemaansa jatkuvassa mediahässäkässä.
