Nuoret ja verkkohuijaukset – Kuuntele podcast-jakso

Mediakasvatusseuran podcast: Nuoret ja verkkohuijaukset

Verkkohuijaukset Podi

Johannes Repo (0:01 – 0:57)
Hei, ja tervetuloa kuuntelemaan Mediakasvatusseuran podcastia. Minä olen Johannes Repo, ja tässä podcastissa F-Securen asiantuntija Joel Latto kertoo meille minkälaisia huijauksia nuoret kohtaavat verkossa. Hän ottaa puheeksi useita erilaisia huijausten muotoja ja kertoo minkälaisina ne ilmenevät ja missä alustoissa.

Puheenvuoronsa lopuksi hän ottaa puheeksi myös sen, miten erilaisia huijausten muotoja voi tunnistaa ja miten kannattaa toimia, jos jostakin syystä joutuu huijauksen uhriksi. Tämä puheenvuorohan on äänite 27. marraskuuta 2025 pidetystä Aamuklubi-webinaaristamme.
Ei nyt sitten muuta kuin oikein mukavia kuunteluhetkiä.

Joel Latto (00:59 – 42:06)
Kiitos Johannes ja hyvää huomenta vaan kaikille. Lyhyesti aiheena on siis nuoren kohdistuvat nettihuijaukset tänään.

Tällaisella aika napakalla agendalla lähdetään tätä päivää viemään eteenpäin. Alkuun vähän johdantoa, miksi tästä aiheesta ylipäätään puhutaan, jos ei ole ennakkotietoa, miten merkittävä tämä huijausskene on ja millaisia huijauksia nuoret ylipäätään kohtaa, koska ne vähän poikkeavat niistä, mitä ehkä vanhempi väestö kohtaa. Mehän ollaan itse hyvin vahvasti F-Securella viimeiset kolmisen vuotta painotettu huijauksiin, niiden torjumiseen ja ennaltaehkäisyyn ja tehty sitä kautta hyvin paljon tutkimusta ihan akateemisellakin tasolla aiheesta. Parista kyselytutkimuksista haluaisin nostaa muutaman jutun johdannon jatkeeksi oikeastaan ja avainlöydöstä, minkä pohjalta voidaan sitten katsoa noita elävän elämän esimerkkejä tuossa kohdassa kolme.

Valitettavasti huijauksia on hyvin paljon ja hyvin paljon erilaisia. Oli suorastaan hankalaa valikoida vaan muutama hyvä esimerkki tähän esitykseen. Aika on rajallinen, mutta koitin ottaa sellaisen hyvän läpileikkauksen erilaisista huijauksista, mitä etenkin nuoret kohtaavat.

Ja viimeisenä sitten vähän noita vastatoimia. Eli käsitellään sitä, että miten huijauksen voi tunnistaa, miten siltä voi suojautua tai sanotaan ennakoida. Ja sitten totta kai, että jos on joutunut huijatuksi, niin mitä sitten voi tehdä, että peli ei ole vielä menetetty.

Ihan lyhyesti siitä, miksi minä nyt olen täällä puhumassa meiltä. Meillä on ehkä pari henkilöä tai yksi henkilö oikeastaan minun lisäksi, joka on näin erityisesti nuorten huijauksiin. Paneutunut tuossa lyhyesti, niin aloitin itse 2012 jo kirjoittamaan ihan omaa blogia ylipäätään tietoturvasta ja yksityisyydensuojasta.

Ja oikeastaan pokukseksi siirtyi aika nopeasti eri sosiaalisen median palvelut ja niiden ilmiöt. Ja 2016 aloitin sitten täällä työt. Eli ensi vuonna tulee kymmenen vuotta täyteen F-Securella.

Ja 2018 päädyin ensimmäistä kertaa itse asiassa lehtiin sen takia, koska olin tehnyt tällaista analyysiä tällaista somepalvelusta nimeltä Vero, mikä ei ollut siis suomalainen firma tai applikaatio. Sattui vain nimi olemaan semmoinen, mikä Suomessa kuulostaa tutulta. Mutta joka tapauksessa se oli tämmöinen someilmiö, joka tuli hyvin lyhyessä ajassa.

Todella moni ihminen Suomessakin innostui tästä Vero-appista ja latasi sen. Ja itse aloin sitten vähän penkomaan sen tietoturvakäytäntöjä ja etenkin vähän harhaanjohtavalla mainontaa yksityisyydensuojankäytäntöjä ja muita. Siitä sitten päätyi nimilehteen ja oikeastaan niiltä poluilta sitten päädyin tämmöiseen Threat Advisor-rooliin nykyään F-Securella.

Eli olen tämmöinen vapaasti suomennettuna ehkä uhkaneuvoja tai neuvonantaja median kanssa. Ja muissa tilaisuuksissa käyn paljon puhumassa erilaisista uhkakuvista, mitä tuolla netissä ja kyberissä ylipäätään kohdistuu. Nimenomaan meihin tavallisiin kansalaisiin ja kuluttajiin.

Että ei niinkään tuonne yrityspuolelle, vaan ihan tämmöisiä vähän arkisempia juttuja. Kahden lapsen isä, eli sitä kautta myöskin vähän peilaillen näitä hommia. Ja todennäköisesti, jos haluaa jatkaa juttelua vielä tämän aamun session jälkeen, niin minulla on aika vähän noita sosiaaliset mediapalveluita käytössä.

Mutta access-tavoittaa ihan omalla nimellä. Tai sitten tuolta F-Securen tilin kautta löytää myöskin meikäläisen. Ihan alkuun sanottava, että nämä huijaukset on toki kasvava ilmiö, mikä me ollaan nähty ihan suoraan datassa.

)
Mutta ei sinänsä uusi ilmiö. Että huijauksia on ollut erinäköisiä jo pidemmän aikaa. Mutta no ehkä tässä viime vuosien aikana voisi sanoa, että räjähtänyt käsiin.

Ja erityisesti nuoriin on alkanut kohdistumaan sellaisia hyvin, sanotaan personoituja huijauksia. Ja semmoisia huijaustyyppejä, mitä ei välttämättä aikaisemmin ole nähty. Ja on hyvinkin kohdennettua viestintää.

Että itse tämä digitaalisten tai diginatiivien ja heidän peilaaminen tämmöiseen hyvin tietoturvanatiiviksi. Tai ylipäätään hyvin osaavaksi tekniikan kanssa. On semmoinen myytti, mitä nyt on yrittänyt vähitellen murtaa tässä muutaman viime vuoden aikana.

Ja tämä on nyt nähty myöskin sitten tämä sama. Diginatiivit eivät ole tietoturvanatiiveja. Skenaario näiden huijausten parissa myös, mihin päässään juurikin tässä seuraavaksi.

Eli viimeisimmän meidän omaan tutkimusdatan mukaan tältä alkuvuodelta suomalaista 18-24-vuotiaasta. Niin yli puolet ovat joutuneet jonkin näköisen verkkorikoksen uhriksi. Ja tämä oli, toki ymmärrän, että tämä oli siis kyselytutkimus.

Mutta tässä ehkä hämää tuo verkkorikostermi nyt aika paljon. Koska etenkin meillä ehkä suomen kielessä tuo rikos kuulostaa hyvin vakavalta ja vaaralliselta asialta. Mutta tämmöiset erinäiset huijaukset taas, niin ne voi helposti jopa olankohoutuksella ohittaa.

Mutta tosiasiassa sielläkin on kuitenkin rikos ja monesti itse asiassa järjestäytynyt rikollisuus taustalla. Niin siksi tämä statistiikka näyttää nyt tältä. Eli puolet omien ilmoitustensa mukaan näistä haastatultavista on erinäköisen verkkorikoksen uhriksi joutunut.

69 prosenttia kohtaa huijauksia vähintään kuukausittain, kolmasosa viikoittain. Henkilökohtainen mielipide on, että tuo lukema on liian pieni. Voisin väittää, että vois jopa tuplata tuon viikoittaisen numeron.

Johtuen ihan siitä, että me kaikki, mutta etenkin nuoret tai henkilöt, jotka ylipäätään viettää paljon aikaa netissä, niin altistuu niin suurelle määrälle informaatiota, että siellä menee varmasti paljon huijauksia ihan vaan ohi. Että sanotaan, että näin moni henkilö on näin usein tunnistanut huijauksen, mutta voi olla, että paljon huijausyrityksiä esimerkiksi sitten on vaan mennyt fiidillä ohi. Ja 65 prosenttia ei tiedä, kehen voi luottaa netissä.

Semmoinen terve skeptisyys on toki näissä asioissa ihan hyväksi, mutta tärkeintä on, että tuo ei lipsahtaisi sinne paranoian puolelle kenelläkään. Ja tässä on reilun vuoden takainen otsikko, minkä haluaisin nostaa, koska tämän silloin aikanaan huvitti minua. Tämä otsikointi, tämän digitaidon boomerit hallitsevat nuoria zoomereita paremmin, artikkeli perustu meidän aiempaan tutkimukseen.

Ja tässä lyhyt kertaus. Eli boomerit on yleensä meidän isoa ikäryhmää, ikäluokkaa, syntyneet siinä sotien jälkeen noin vuosina 45–65. Ja zoomerit on näitä meidän sukupolvi Z, eli toiseksi nuorinta kohorttia tuossa vuotuhannen taiteen jälkeen syntyneitä.

Ja se syy, miksi nyt harvemmin ehkä puhutaan näistä nuorten kohtaamista huijauksista, on oikeastaan tässä. Nämä on kaikki ihan aitoja otsikoita, ja kuka tahansa voi löytää, jos googlettaa vaikka vaan, että eläkeläisiltä huijattiin esimerkiksi. Otsikot on yleensä tätä luokkaa, että eläkeläisiltä on huijattu miljoonia, ja menettäneet koko elämänsä mittaa sitten säästöt.

Tai että vanhukselta onnistuttiin viemään 30 000 euroa yhdellä puhelinsuojalla. Itse asiassa näitä jälkimmäisiä otsikoita näkee aika paljon. Mitä isompi summa on kyseessä, ja yleensä siinä on eläkeläinen tai vanhus siinä otsikossa myöskin, niin ne kyllä nousevat uutisoinnin tasolle aika herkästi, ja ihmiset niitä päivittelee ja katselee.

Eli isot summat takaa isot uutiset, ja siinä on sellaista tiettyä lisättyä dramatiikkaa, kun uhri on viaton vanhus. Tämä on tavallaan se kulma, millä yleensä uutisoidaan. Etenkin täällä näiden ilmapäivälehtien osalta, mutta myöskin muualla.

Sitten taas, millaisia otsikoita löytyy näiltä nuoremmilta. Kesätyöpaikkaa hakee näitä nuoria huijattiin netissä. Tai uudet valenverkkokaupat hämäävät ostajia.

No ensinnäkin tuossa ensimmäisessä jo käy ilmi, että tässähän on vain kesätyöpaikka kyseessä. Heitä on vain huijailtu tuolla netissä, ei kuule sitä hirveän vakavalta. Tai uudet valenverkkokaupat hämäävät ostajia.

Tämmöinen aika passiivinen otsikko sinänsä, että siinä ei käy ilmi, että onko tässä nyt kanonnut rahaa, ja mitä tässä nyt oikeastaan on tapahtunut. Millä tavalla he nyt hämäävät noita ostajia. Nostin sen tänne Zoomerin kategoriaan, koska nämä verkkokauppahuijaukset kohdistuu suurimmaksi osaksi nuoriin kuluttajiin nimenomaan.

Ja niinkin paljon kuin meidän kyberturvallisuuskeskus tekee erittäin arvokasta ja tärkeää työtä, niin he on ehkä vähän huonoja markkinoimaan tavallaan niitä omia löydöksiään. Ja tämä oli yksi otsikko, minkä he olivat julkaissut, että Steam-tunnukset rikollisten kiikareissa. Jos et tiedä, mikä on Steam-tunnus, niin tämä otsikkohan itsessään ei sano yhtään mitään.

Ja sitten kun ne on vain rikollisten kiikareissa, niin jälleen tulee vähän semmoinen kuva, että no mitäs, jotkut tunnukset on rikollisten kiikareissa. Niin tässähän ei ole tavallaan mitään vahinkoa vielä tapahtunut. Eli käytännössä yleensä, tämä on nyt vahvoja yleistyksiä, mutta kuitenkin yleistykseen kautta, niin kuitenkin meidänkin mielikuvat muovaan tuuun.

Kun puhutaan nuorista, niin yleensä on pieniä summia, tai ei suoraa tai selkeää rahallista merkitystä välttämättä, tai menetystä. Ja sitten siinä on semmoinen tietty normaalius, mikä monesti huokuu läpi näistä uutisoinnista tai vähintäänkin otsikoinnista. Ja tästä kun mennään tuonne meidän tutkimuksen puolelle, lupaan, ettei hirveän pitkää aikaa käytetä mihinkään käppyröiden kattomiseen, mutta täällä on pari semmoista aika avainstatistiikkaa, mikä minun mielestä on syytä nostaa, kun aiheesta puhutaan.

Ensinnäkin, millaisia huijauksia on olemassa? Silloin kun me aloitettiin tämä huijausten selvittäminen, niin me tehtiin aika paljon taustatyötä. Ja yhtenä komponenttina siitä oli tämmöinen huijausten taksonomia. Ja täällä on hyvin paljon erilaisia tyyppisiä huijauksia.

Mutta mikä hyvinkin pitkälti näissä kaikissa on yhtenäistä, on se, että näissä on kaikissa vahva semmoinen psykologinen puoli mukana. Mutta palataan siihen tuossa vähän myöhemmin. Eli mainitsin tuosta verkkokauppapuolesta aikaisemmin ihan siitä syystä, että jos me katsotaan tässä pelkästään nyt näitä nuoria, eli se taisi olla se 18-24-vuotiaita, niin tuossa viimeisin kyselytutkimus mitä me tehtiin, niin trendi on ollut sama nyt jo tässä pari vuotta.

Eli siellä on ne erilaiset verkkokauppahuijaukset ja muut tuommoiset ostoshuijaukset, mitkä on ylivoimasti kädessä. Ja sitten hyvänä kakkousena, jos näin voin sanoa, niin tulee sitten noin sijoitushuijaukset. Tämän kohta seuraavalla sivulla vähän lisää.

Mutta tässä on ihan syy se, miksi näitä kohdistuu paljon nuoriin. Ja on niitä tuohon vähän tuolla ylätasolla kerännytkin. Eli oikeastaan uskalla täytyy väittää, että mitä nuorempaa ikäluokkaa katsotaan, niin sitä enemmän he preferoi tuolta verkkokauppaostomista.

Yleensä siellä on pienempi ostovoima, eli tavallaan se tarjousten metsästäminen ja merkitys kasvaa. Ja sitten kun päästään tarpeeksi edulliseen kategoriaan, niin siellä tapahtuu paljon myöskin impulsiivista ostomista. Ja nuoret ovat myöskin iästään huolimatta, tai ehkä sen ansiosta, niin erittäin brändiuskollisia.

Ja tämä sitten aiheuttaa sen, että kun näitä fake-verkkokauppoja tulee, ne on yleensä tehty sellaisiksi, että sieltä löytyy vain tiettyjä brändejä, joille, jonka tuotteelle tarjotaan esimerkiksi hyvin lyhytaikaista voimakasta alennusta. Ja siellä on juurikin äsken mainitseminen näitä psykologisia temppuja käytetty, että on tästä kiireen tuntua ja eksklusiivisuutta ja muuta vastaavaa. Ja tähän tämmöiseen kaupan tekohuijauksiin, niin kuuluu näiden verkkokauppojen lisäksi, tai huijausverkkokauppojen lisäksi myöskin sitten erilaiset huijaukset, mitä tapahtuu esimerkiksi tuolla Torissa tai Vintedissä ja muissa vastaavissa.

Ehkä en nyt tiedä, käyttääkö nuoret kuinka paljon Facebook-marketplaceja, mutta se on kyllä ollut pitkään yksi paikka myöskin, missä tapahtuu hyvin paljon huijaamista ja myöskin itse asiassa automatisoitua huijaamista yllättävän paljon. Ja pakettihuijaukset on olennainen osa kaiken näköistä kaupan tekohuijausta, jotka yleistyivät siis aivan räjähtismaisesti silloin koronavuosina, kun ihmiset alkoivat ylipäätään, kaikki ihmiset alkoivat ostamaan tavallista enemmän netistä, ihan kaikkeen ruuasta lähtien, niin silloin hyvin nopeasti nämä huijarit aloittivat pakettihuijausrumba, ja se oli Suomessakin monta kertaa sitten isona riesona, se tuli tavallaan kausittain tai huijausaaltoina tavallaan Suomeenkin. Mutta siihen aikaa, vaikka tästä nyt ei niin montaa vuotta ole niistäkään vuosista, niin ne huijaukset ja huijausviestit liittyivät erityisesti näihin paketteihin, niin oli vielä yleensä englanniksi ja lähtökohtaisesti, jos oli suomeksi, niin aika huomiolla suomen kielellä, mutta tästähän toki ajat ovat muuttuneet paljon.

Sijoitushuijauksista pari sanaa. Näitä sijoitushuijauksia kohdetaan kaikille ikäryhmille. Vanhemmat ikäryhmät, se on ehkä enemmän sellaista, ja on oikeita, tai oikeita, kaikkihan näin tavallaan on oikeita, mutta se ehkä perustuu enemmän, sanotaan vaikka osakkeisiin tai muihin asioihin, niin se huijaaminen erilaisiin pump and dump huijauksiin niillä, mutta nuorille kohdennetaan erityisesti näitä kryptovaluuttahuijauksia.

Tässä nyt voi arvella sitten syytä, mutta ehkä sanoisin sen, että yleensä nuoremmat ikäpolvet on enemmän ehkä perillä näistä kryptovaluutoista, tai se ei ainakaan aihepiirinä ole hirvittävä vieras. Yleensä nämä huijaukset tai huijari pyytää hyvin pieniä summia rahaa, eli ei yritetä huijata useita tuhansia euroja kerralla, vaan ne voi olla ihan sellaista, että hei, laita tänne, sanotaan jotain 50-250 euron eestä tällainen starttiraha tavallaan, niin pääset johonkin tähän meidän ryhmään, ja täällä sitten tässä ekslusiivisessa ryhmässä annetaan näitä vinkkejä. Yleensä näihin huijauksiin liittyy chattiryhmät.

Kaikki viestit on täysin keinotekoisia. Ne on kaikki automatisoituja pottiviestejä, eli kun ihminen tai se uhri tai uhrit yleensä useampi lisätään tämmöiseen johonkin ryhmään, niin siellä alkaa viestiä tulla samantien näennäisesti ihan tavallisilta ihmisiltä, jotka sanoo, että hei, että onpa hienoa, että pääsin tänne, ja minä maksoin jo tämän aloitusrahan, ja näyttää tosi hyvältä nämä kaikki treidaukset ja muut. Sitten näitä erinäköisiä keinoja, miten houkutellaan ihmisiä liittymään näihin, ja laittamaan sitä rahaa, niin alle viivasin tuohon vähäsen, eli nämä on niitä psykologisia manipuloinnin tapoja.

Siellä on ensimmäisenä heti ylimpänä exclusive insider pump signals, eli siellä on se ekslusiivisuus. Sitten on kiireen luominen, don’t miss out, seize this opportunity while it lasts. Sitten jännästi tässä tavallaan ennakoidaan se, että sinne ryhmään saapunut voi olla skeptinen siitä ryhmästä.

Voi ajatella, että onko tämä huijaus, niin ne on itse asiassa vastannut siihen, että itse asiassa tämä ei ole sinun tyypillinen pump and dump scheme, like other channels, eli tässä yritän väittää, että tämä nyt ei ole huijaus, vaan että tämä on ihan oikea juttu. Huijaushan se silti on, vaikka se mitä sanoisi. Ihan lyhyesti, mitä kanavia ne huijarit käyttävät, koska tätä kysytään itse asiassa yllättävän usein, mutta vastaus on se, että ne käyttävät ihan samoja kanavia kuin kaikki muutkin.

Täällä ei ole mitään suuria mysteereitä. Toki, kuten mainitsin, paljon huijauksia jää varmasti informaatiotulvan vuoksi huomaamatta. Enitenhan tulee kaikennäköistä tauhkaa kaikille varmasti sähköpostiin, mutta se on melkein sellaista taustakohinaa, jos näihin huijauksiin mennään, se sähköposteihin tulevat huijaukset, koska lähtökohtaisesti ne sähköpostipalvelun tarjoajat osaavat jo siivotaan suoraan sinne roskaposteihin ja muualle.

Vaikka sitä volyymiä on siellä paljon, niin sen haitat on aika pienet. Selkeästi paljon tulee erinäköistä huijausta tekstiviestillä. Myöskin iMessagenna tulee sitten näille iPhonen käyttäjille tosin paljon tavaraa.

Ja sitten sosiaalisessa mediassa etenkin mainoksia, joita aivan järkyttävät näevät, ja niistä kohtaa tässä asiassa vielä lisää. Nuorimmat kokee tunnistavansa huijaukset ja aidot verkkokaupat muita paremmin, mutta fakta on se, että tämä nuorin ikäryhmä on kuitenkin joutunut digitaalisen huijauksen uhriksi enemmän kuin nuo muut ikäryhmät sitten yhteydessä viimeisen vuoden aikana. Eli 30 prosenttia noin joka kolmas uskoo, että on käännyt huijauksen uhriksi.

Ryhyesti summaus tekoälyn rooli huijauksista. Tätäkin ollaan luonnollisesti paljon meillä seurattu ihan syystä. Ja monesti ehkä jos asiaa vähemmän vihkiytynyt ajattelee tätä, niin tulee ensimmäisen mieleen nämä erilaiset deepfake-videot.

Mutta se on vain osa ongelmaa, eikä hirvittävän tärkeää välttämättä. Eli toki tällä hetkellä tekoäly pystyy generoimaan täysin uskottavaa tekstiä, kuvaa, ääntä, videota ja kokonaisia nettisivuja hyvin nopeasti myös täydellisellä suomen kielellä. Eli enää ei voida katsella mitään kielioppia tai muuta niistä viesteistä, että se on täysin irrelevanttia tällä hetkellä, koska tekoäly pystyy tekemään täydellistä suomea formaatista riippumatta.

Tuossa nyt näkyy tuommoinen tyypillinen, eikä kovinkaan minun mielestä uskottava tai tuo kuvakaappaus on siis videosta, missä Sanna Marin kertoo hänen äänellään ja englannin kielellä tällaista mahdollisuudesta, joka nyt oli siis luonnollisesti huijaus. Mutta esimerkiksi tämä video alkoi sillä, että kun tässä ehkä ollaan saavutettu semmoinen kynnys, että ihmiset osaavat jo vähän epäillä kaikkea näkemäänsä, koska tunnistetaan, että tämmöisiä deepfakeja on olemassa, niin tämä video alkaa itseasiassa sillä, kun Sanna Marin sanoo englanniksi, että minä olen oikeasti Sanna Marin. Eli tällä yritetään tavallaan kiertää se, että jos ihmisellä on joku epäilys, että ei voi olla mikään Sanna Marinin juttu, mistä saa 1200 euroa rahaa.

Mutta kun hän aloittaa omalla äänellään sanomaan, että itse asiassa minä olen Sanna Marin ja tämä on ihan oikea juttu, niin niin se vaan kummallisesti toimii silloin se huijaus paljon paremmin. Mutta henkilökohtaisesti paljon ikävämpi huijaus kuin tämmöinen poliitikkojen tai julkisten kopioiminen on tämmöinen kohdennettu deepfake-huijaus, mikä esiintyy käytännössä sillä tavalla, että kaverin tai perheenjäsenen ääni yleensä kopioidaan, koska ääni on ensinnäkin hyvin nopea kopioida. Ääntä ei tarvitse paljon, jos puhutaan muutamasta sekunnista, niin sen voi kopioida jo erittäin uskottavasti.

Ja kun sen ääni soitetaan sanotaan puhelimen läpi, niin se on vielä hankalampaa arvioida, että onko se ääni oikea vai onko se synteettinen eli kopioitu ääni. Ja tästä nyt semmoinen ehkä tunnetuin esimerkki on nämä hei äiti huijaukset, jotka alkoi itse asiassa ulkomailla tekstimuodossa. Ja muistaakseni jo Suomessakin tuli ensin näitä tekstiviestejä, että hei äiti, vaikka että minun puhelimeni on mennyt rikki, voisiko laittaa rahaa uuteen puhelimeen tai rahaa johonkin junalippuun tai mihin ikinä.

Tässä on yhteistiedot kaverin tilille tai minne tahansa sinne pyydetäänkään rahaa. Ja näitähän tuli sitten ihan kaikille ihmisille, ei ollut edes mitenkään erityisesti äidille kohdennettu. Tästä sitten siirtyin, jossakin vaiheessa huijarit siirtyivät siihen, että alettiin tekemään käytännössä täsmälleen samaa huijausta, mutta kopioiduilla perheenjäsenten oikealla äänellä.

Ja tämä on paljon ikävämpi huijaustapa ja paljon hankalampi myöskin se vastaanottaja saada kiinni, että nyt on huijaus. Ja mainitsin ihan ohimennen tuossa, että huijauksia tehtailla on paljon ihan järjestäytynyt rikollisuuden toimesta. Ja tätä ei moni välttämättä tiedä, mutta tuolla Aasiassa on ihan siis tämmöisiä valtavia, sanotaan englanniksi scam center tai scam compound nimellä, eli tämmöisiä isoja keskuksia, mihin väärien lupausten ja ihmiskaupan kautta päätyy vähäosaisia ihmisiä todella paljon, jotka tekee käytännössä orjatyönä päivästä toiseen huijauksia, ja he pystyvät tekemään sitä globaalisti.

Eli siellä käytännössä aseistetut jengit ja muut rikolliset pitävät heitä siellä tietyssä paikassa töissä, ja heidän työ on digitaalista huijaamista, jota voidaan tehdä millä tahansa kielellä tekoälyn ansiosta. Ja ihan tavallisia chatbotteja, vaikka niissä erinäköisiä tämmöisiä suojauksia tavallaan on sitä vasta, ettei niitä voisi käyttää huijausten tehtailuun, niin se on itse asiassa hyvin helppoa löytää tämmöisiä avoimia kielimalleja, eli tämmöisiä tekoälychatbotteja, jotka hyvinkin mielellään tottelee, jos pyydät heiltä erinäköisiä huijausviestejä tekemään tai toteuttamaan vaikka tämmöisen huijauschatbotin jollekin sivulle. Siitä ollaan myöskin kirjoiteltu tonne meidän sivulle pidempää esimerkkiä.

No sitten, mennään niihin varsinaisiin elävä-elämäesimerkkiin näihin huijauksista, mitä varmasti moni tässä odottaa ja haluaakin nähdä, että mitä siellä on. Aloitetaan siitä Steamista, mistä oli tuossa aikaisemmin se yksi otsikko ja maininta. Eli nyt jos jollekin Steam ei ole tuttu kuulijakunnasta, niin Steam on tämmöinen jo tässä vaiheessa aika iäkäs, siis puhutaan varmasti yli, no ei varmaan 30 vuotta, mutta on 20 vuotta vanha ainakin, tämmöinen pelialusta, mikä ymmärtääkseni on maailman laajin, ja pelialustoja on muitakin sitten erityisesti PCillä, mutta kuitenkin pelialusta, mitä kautta voi siis ostaa muita pelejä ja minkä kautta voi sitten pelata kavereiden kanssa ja näin päin pois.

Aivan valtavasti käyttäjiä jatkuvasti, ja käyttäjät on luonnollisesti nuoria aikuisia sekä nuoria ihmisiä muuten vaan, ja ehkä myöskin lapsia. Siellä on todella laaja kirjo pelejä. Tässä on tämän vuoden esimerkki kyberturvallisuuskeskukselta, eli siellä huijari on ensin tavalla tai toisella varastanut jonkun käyttäjän käyttäjätunnukset, ja siltä murretulta tililtä lähdetään sitten suomen kielellä, tommoisia hyvin kasuaaleja viestejä kaikille sen tilin kavereille.

Siinä luotetaan siihen, että kun niitä lähdetään tarpeeksi, joku niihin vastaa, ja se vastaajalla ei ole luonnollisesti minkäännäköistä kärryä siitä, että tämän kaverin tili on murrettu, joten hän ei osaa tavallaan siinä hetkessä mitään epälläkään, ja sitten sieltä murretulta tililtä tulee jonkunnäköinen kehotus mennä tuonne nettisivulle, ja kirjaudu sinne sisään, niin tapahtuu asioita. Ja tottakai sinne kun kirjautuu niille Steam-tunnuksillaan, niin nehän sitten samantien siitä kaapataan, ja tällä tavoin sitten taas uudella kaapatulla tilillä se huijari tai huijariverkosto liikkuu eteenpäin. Ja tässä on nyt semmoinen, mikä helposti tulee etenkin nuoremmille henkilöille, jotka näitä Steam-tilit on, jos ei pelaa semmoisia pelejä, missä on hyvin paljon tämmöistä pelin sisäistä virtuaalivaluuttaa, tai tämmöisiä skiniejä, eli virtuaalikosmetiikkaa siinä pelissä, niin voi tulla ajattelu, että ei tällä minun tilillä ole mitään merkittävää, että mä en ole rahallisesti arvokas, niin tuskin minua kukaan yrittää huijata.

Mutta tässä on esimerkki justiinsa, että se tili on yhtä arvokas myöskin tämmöisessä käydössä. Eli se varastaa se tili, ja sitten sillä levitetään sitä huijausta niin pitkään, kunnes sieltä löytyy semmoinen tili, mikä voidaan kääntää isoksi rahaksi. Ja sitten myöhemmin, kun tätä huijausta on levitetty, ja tavallaan sillä huijarilla ei ole enää käyttöä sille tilille, niin hän todennäköisesti myy sen eteenpäin, tai hän voi esimerkiksi kiristää sitä alkuperäistä omistajaa, koska sen alkuperäisen omistajan esimerkiksi sähköposti on tiedossa, että millä se tili on kirjauduttu.

Hän voi kiristää sitä, että jos haluat tämän Steam-tilisi takaisin, niin maksa minulle vaikka PayPalilla tai jollain lahjakortilla jotain, niin saat se. Eli siitä tavallaan yhdestä kaappauksesta pyritään saamaan mahdollisimman suuri rahallinen hyöty sille rikolliselle. Ja toinen erittäin yleinen Steam-huijaustyyppi on tämä Trade Scam, eli kauppa- tai treidaushuijaukset.

Steam itsessään listaa sivuilla 14 erilaista huijaustapaa, millä tätä tehdään. Eli tätä tehdään paljon enemmän oikeastaan kuin tilin suoraa kaappausta. Tämä perustuu ihan puhtaasti nyt siihen, että rahaa liikkuu tuolla alustalla aivan valtavat määrät.

Steam ei ole julkisesti jaanut näitä tietoja, että palenko siellä heidän alustallaan. Pelkästään heidän alustallaan tapahtuu sitä tavaroiden vaihtamista, eli treidausta ja ostamista. Mutta sitä on arvioitu, että siinä nyt tapahtuu useamman sadan miljoonan euro edestä joka vuosi.

Pelkästään tässä Counter-Strikingissa, eli CSS, niin näiden kosmetisten esineiden, eli skinien ja muiden markkina-arvon on arveltu olevan noin 3,5 miljardia dollaria. Siellä liikkuu paljon rahaa, mikä tarkoittaa, että siellä liikkuu paljon huijareita. Steamillä on itsellään erittäin hyvät apusivut tavallaan, miten tämmöisen huijauksen voi tällä alustalla havaita.

Mutta nostin tuohon yhden elämäesimerkkin, mitä minulle on tullut joskus muutama vuosi sitten tämmöistä viestistä, joka tuli aivan yllättäen aivan tuntemattomilta tililtä. Itse viestissä ei ole ihan hirveästi mitään järkeä. Kovasti tämä henkilö haluaa minulle kertoa jotain lisää ja se on tosi tärkeää.

Hän haluaa kertoa sen yksityisesti minulle, eli pyytää, että muistaakseni, että minä lisäisin häneen tai hyväksyn sen viestin ja lisäisin häneen kaveriksi tai keskusteluyhteykseen ja kirjoittanut vielä erikseen perään, että tämä ei ole treidistä ja tämä ei ole botti. Tässä päässään siihen Sanna Marinin esimerkkiin, että pyritään vakuuttelemaan, että tämä ei ole treidi eikä ole botti, vaikka todennäköisesti tämä on botti ja tämä on jonkunnäköinen treidaushujaus. Verkkokauppahuijauksista on ollut viime aikoina pari tosi hyvää juttua lehdissä.

Erityisesti tuo naavaturku oli minun mielestä tosi hyvä keissi, mikä löytyy ihan kun kirjoittaa hakukoneeseen sen, niin löytyy sitä vähän perkausta. Oli siis luotu tämmöinen feikki liike turkuun, mistä useassa näissä muissakin keississä on samanlainen homma, että siellä on ihan nettisivulla kuva siitä mukamassa siitä kivijalkamyymälästä, mitä ei ole oikeasti olemassakaan missään. Ja sitten sitä kautta pyritään luomaan sitä uskottavuutta tälle feikkiverkkokaupalle.

Ja yleensä näille ihmiset päättyy sosiaalisen median mainosten kautta, koska näillä tämmöisillä feikkiverkkokauppoilla verkkosivut ovat vain lyhyen aikaa olemassa, mikä tarkoittaa, että ne ei välttämättä hakuukoneeseen kovin korkealle kelkeen päätyä, joten niitä mainostaa hyvin voimakkaasti sitten erityisesti Facebookin ja Instagramin kautta, mutta itse asiassa verkkokaupan huijaus, niin siinä voi olla useita huijausmuotoja, mitä ne käyttää, tai sitten ne käyttää useampaa kuin yhtä näistä, eli voi olla perus halpoja kopioita totta kai tuotteista, tai sitten äärimmäisen halpoja tuotteita, mutta jos se rahaa tavallaan siirtyy sitten siinä postitusvaiheessa, eli se on yllättävän kallis, tai tulee jotain ylimääräisiä kuriirikuluja, tai viestiä, että nyt tämä tuote on jäänyt jonnekin tulliin, ja sinun pitää tälle erikoistilille maksaa nyt joku lisämaksu, että saat sen, ja näin päin pois. Erinäköisiä tilausanseja on myös verkkokaupoilla, eli siellä on jonkun näköinen ilmanen kokeilu tai muu, ja sen jälkeen alkaakin kuukausittainen laskutus. Skimmaus, eli luottokorttitiedot varastetaan.

Tätä tapahtuu valitettavasti myöskin ihan oikeilla verkkokaupoilla, jos ne saastuu, mutta myöskin totta kai feikkiverkkokaupoilla paljon luottokorttitietoja viedään. Totta kai ei toimitusta lainkaan, sehän on kaikkein yksinkertaisen huijaus. Ylipäätään mikä tahansa dataa, mikä lyödään siinä tilausvaiheessa sinne sivuille, voidaan ottaa talteen ja rikollisena toimesta myydä eteenpäin.

Voi olla, että pyydetään omituisia maksutapoja, eli rahaa ei pyydetä siirtämään, mutta voi olla, tai ainakaan tavallisia keinoja käyttää siinä rahansiirrossa, ja voi olla vaikka jopa lahjakortteja tai mitä hyvänsä, tai vaikka virtuaalivalutta. Ja jos sieltä joku tuote saapuu, niin sen palauttaminen on käytännössä aina joko mahdotonta tai äärimmäisen kallista, ja yleensä se palautus pitäisi tehdä Kiinaan, mikä on erittäin hankalaa. Ja tässä on vähän niitä huijausmainoksia, Yle keräs näitä yhteen juttuun tosi hyviä tämän otsikon alle juurikin, että Meta arvioi saaneensa, eli Meta on siis yritys, joka omistaa esimerkiksi WhatsAppin, Instagramin ja Facebookin, ja he arvioivat, että he saivat 14 miljardin tulot huijauksi liittyvistä mainoksista vuoden 2024 aikana.

Eli huijarit käyttää hyvin aggressiivisesti näitä Metan alustoja, ja promooavat siellä näitä omia huijaussivustojaan. Ja jos he lyövät tarpeeksi rahaa siihen mainostamiseen, niin muistaakseni sille mainokselle pitää tulla 500 erillistä tämmöistä raportointia Metan alustalla, ennen kuin ne suosituvat ottamaan se mainoksen alas. Todennäköistä on, että ne mainokset rullaa siellä aika pitkään, tai käytännössä niin pitkään, kun se huijaus on päällä, vaikka kaikki kävisivät raportoimessa.

Tässä nyt ehkä nuo kolme ensimmäisiä esimerkkejä on tämmöisiä aika ilmeisiä huijauksia. Yleensä pyritään kopioimaan iltalehteä ilta-sanomaan ulkonäöllisesti tai jopa yleä. Mutta ehkä tuo viimeinen tuossa oikeassa reunassa, tuo veikkauksen mainos, niin se näyttää jo paljon uskottavammalta.

Siinä on veikkaus, Lotto siirtyy verkkoon. Uusi casino on avattu Suomessa, ja siinä näyttää olevan ensimmäinen onnellinen voittaja. 200 000 euroa on tullut sieltä isona shekkinä käteen.

Ihan voisi olla uskottavaa. Tuokin näyttää olevan itse asiassa, että se on tommonen Ylen uutissivua simuloiva tuo itse kuva, ja sitten itse tuo teksti on ihan hyvää suomen kieltä, kertoo tuosta veikkauksen uudesta Lottosta. Nopeasti Roblox.

Jos ei sano mitään, niin kerron lyhyesti, että se on paljon isompi ilmiö kuin sinä luulet tai tiedät. Eli äärimmäisen jälleen suosittu pelipalvelu. Suomessakin on paljon pelaajia.

Muistaakseni siis maailmanlaajuisesti satoja miljoonia pelaajia joka kuusi kuukausittain. Käytännössä homma juju huijareiden kannalta on se, että sinä voit ostaa sillä Robloxin sisäisellä valuutalla tämmöisiä skinnejä, eli jälleen näitä kosmeettisia kaiken näköisiä esineitä, vaatteita ja muita juttuja näille hahmoille. Tämähän on aiheuttanut sitten sen, että rahaa liikkuu aivan valtavat määrät tuossakin pelissä, niin se on jatkuvasti sitten huijareiden kohteena.

Mutta tässä on semmoinen twist, mihin tuossa tuo yksi keskimmäinen otsikko kiinnittyykin, että täällä itse asiassa myöskin lapset ja nuoret huijaavat vahvasti toisiaan. Eli tämä nyt on viime aikoina nähty paljon esimerkkejä siitä, että TikTokissa tämmöiset tavallaan huijari-influencerit, eli tämmöiset vaikuttajat, niin heiluttelee setelikasoja ja näyttää, että nämä on kaikki huijat, siksi koska olen varastanut tämmöisiä, kaapanut Roblox- tai vaikka Fortnite-tilejä ja myynyt niitä eteenpäin, niitä esineitä ja niitä tilejä, ja he myöskin kauppaa niitä palveluita sitten muille, niin saavat sitä kautta rahaa. Ja tämä on tämmöinen hyvin, siis alaikäisiä vaikuttaja lähtökohtaisesti nämä kaikki.

Että tämmöinen uusi ilmiö sitä kautta, että tämä ei niinkään tee paatuneet rikolliset, vaan ihan alaikäiset toisiaan siellä huijaa aika ankarasti. Ja tämä on tältä kuulta vielä yksi esimerkki, eli kadotitko iPhone’in, jos olet laittanut sen Find My-sovelluksella siihen lukitusnäytön yhteystiedosti, niin sieltä tuleekin sitten yhteystietoja, tämmöinen viesti, että sinun puhelimesi on löydetty. Jos painat tuolta linkkiä, missä sinun pitäisi nähdä, missä se puhelin on, ja kirjoitat sinne Applen tunnuksilla, niin sitä tunnuksia jopa käytetään siihen, että se avataan, se lukittu puhelin, ja sen jälkeen nollataan ja pyydään rikollisten toimesta eteenpäin.

En tiedä, onko vielä Suomessa tämä, voi olla, että on, jos ei ole, niin kohta on. Mutta nyt mennään nopeasti sinne vastatoimiin vielä, kun kerätään. Kaikkein tärkein ehkä pihvi tässä on nyt se, että muista, että se huijari on sosiaalisen manipuloinnin ammattilainen.

Eli teknologia kehittyy, ja tekninen toteutus kehittyy, mutta se on lähtökohtaisesti toissijaista, eli samanlainen ihmistyyppi on tehnyt tätä huijarihommaa jo tässä satoja vuosia, ja se ei ole muuttunut yhtään mininkään. Ja täällä on varmasti linjalla paljon kovempia ammattilaisia, kun minä siihen nähän, että miten niille nuorille pitäisi puhua, niin minä en osaa siitä sanoa, mutta minä osaan sanoa, että mistä heille kannattaa kertoa, ja muutama semmoinen aika yleinen tapa, miten tunnistaa perusnettihuijauksen, niin ensimmäinen on se kiire, mistä olettekin nähnyt jo esimerkkejä. Yleisin painostuskeino.

Luodaan kiireen tunnetta, se tarjous päättyy pian, tee tämä asia heti, sinun tilille se on havaittu, omituinen siirto, jos et tehnyt tätä, kirjaudu heti tänne verkkopankkiin siitä tästä linkistä, ja niin edelleen. Kun on kiire, etenkin jos tässä viestissä on jollain tavalla rahaa, tai rahan menetys mukana, niin siinä hyvin herkästi ei sitten kerkeä ajatella sitä asiaa kontekstiaan viestinlähettä, ja niin edelleen. Yllättävä viesti.

Erittäin monet huijaukset, jos ne ei alannoilla sosiaalisen median mainoksilla, niin alkaa jonkun näköisellä yksityisviestillä, tai se tulee sitten puhelimeen, whatsappiin, telegrammiin, tai ihan vaan perinteisesti tekstiviestillä. Yllättävästä lähteestä. Ihmisillä on jännä kyllä taipumus ajatella näin, että vaikka tunnistaa, että joku on liian hyvää ollakseen totta, mutta sitten halutaan ajatella myöskin niin, että ehkä se tällä kertaa on totta.

Ehkä tämä on nyt se poikkeussääntö. Ehkä minä ansaitsen nyt, että minulle tapahtuu hyviä asioita, ja ehkä minä oikeasti olen päätynyt jonnekin eksklusiiviseen ryhmään. Niin tavallaan semmoinenkin perusopetus, kun liian hyvää ollakseen totta, niin se ei ole totta, niin se tahtoo unohtua.

Autoriteettivetoaminen äärimmäisen yleistä. Suomessa jatkuvasti tulee poliisin, omaveron, pankkien, mobile pain, ties minkä kautta, tai ties minkä nimissä tämmöisiä huijausviestejä. Nämä on hyvin yleisiä huijareiden käyttämiä naamioita, ja tässä, kun yhdistät nämä kaikki toisiinsa, niin saadaan semmoinen aika tavallisen huijauksen paketti, missä on monta erilaikasta psykologista kikkaa käytettyä, mihin on hankala sitten kylmäpäisesti todeta, että tämä on huijaus.

Asioita, mitä voi tehdä etukäteen, tai miten suojaudut siinä hetkessä, tai sitä ennen, on se, että käytä virallisia sovelluksia. Esimerkiksi jos näennäisesti pankilta tulee viesti, ja pyytää kirjautumaan jostain linkistä, niin älä kirjaudu, vaan avaa se pankin oma sovellus, ja katso sieltä ne viestit. Peleihin jaetaan tosi paljon kaikennäköisiä siittejä, tämmöisiä unlokkaussovelluksia, ja muita, monesti Discordissa, täysin sattuman kauppaa, onko ne niitä oikeasti, vai kaappaako ne sen tili.

Koskaan älä jaa salasanoja, verkkopankkitunnuksia, tai tunnuslukuja kenellekään. Hyvä muistisääntö, että pankki ei kysy sinulta sinun omia verkkopankkitunnuksia, eikä poliisi, ainoastaan huijari kysyy niitä. Älä lähetä henkilöllisyysasiakirjakuvia, ei passia ajokortteja, eikä mitään muutakaan eteenpäin.

Myytäessä ihan perusjuttuja, mutta varmista maksun saapuminen ennen tuotteen luovutusta, ja jos mahdollista, niin älä käytä mitään, sanotaan vaihtoehtoisia, tai hyväksy mitään vaihtoehtoisia maksuja, vaan ihan normaalia rahaliikennettä suosi. Täysin aliarvioitu ohje, mutta lisään sen joka esitykseen, päivitä laitteet ja sovellukset. Jos puhelintakin päivittää, niin monesti siellä lukee, että on tullut uusi joku järjestelmäversio, tai tässä tulee nyt 50 uutta emojiä taas tähän puhelimeen, mutta viimeisenä siinä tekstissä aina lukee, että korjaa myös tunnettuja haavoittuvuudet.

Tämä tunnetut haavoittuvuudet yleensä viittaa myöskin siihen, että niitä rikolliset aktiivisesti myöskin hyödyntävät ja käyttävät. Aina päivitä kaikki laitteet ja sovellukset. Käytä kaksi vaiheesta tunnistamista.

Two-factor authentication-nimellä löytyy yleensä englanniksi. Käytä sitä ihan joka paikasta, mistä löydät. Tämä takaa sen, että vaikka sinun salasana ja kirjoitumistunnus johonkin vuotaisi, niin ainakaan sillä ei pelkästään pääse sinne sisälle.

Ja aina, etenkin jos joku auktoriteetti ottaa sinua yhteyttä, niin meillä on korkea luottamus Suomessa poliisiin ja muihin valtionvirastoihin esimerkiksi, mutta muista tarkistaa se silti muita lähteitä pitkin. Tai jos saat vaikka kaverilta sen viestin, että hei, minulla on lompakko kadonnut, siirrä minulle 50 euroa tähän numeroon, että saan junalipun, niin ota siihen kaveriin yhteyttä jotain muuta kautta kuin vastaamalla siihen viestiin. Oli se tapa sitten mikä hyvänsä, mutta pyri tekemään aina toista kanavaa pitkin.

Ja aivan lopuksi, jos kuitenkin lankeat huijaukseen, niin mitä sitten voi tehdä? Näistä jompikumpi on heti ensimmäisenä. Jos siinä huijaustilanteessa on rahaa siirtänyt, tajuat vaikka antaneesi juuri sinun verkkopankkitunnuksi tai luottokorttitiedot jollekin, niin ensin pankkiin yhteyttä välittömästi, jotta he saavat sen prosessin siellä omassa päässä kiinni ja saa toivottavasti estettyä sitten siirryltä. Sen jälkeen rikosilmoitus poliisille.

Joskus se voi mennä myös tällä tavalla toisipäin, jos se ei ole ihan siitä sekunnista ja hetkestä kiinnissä pankkiin tai muun asiaan olemaan sille ilmoittanut. Estä lisävahingot. Eli nyt on viimeistään aika laittaa perusjutut kuntoon.

Nämä pitäisi olla tehnyt jo tuolla ajat sitten, mutta monesti tässä vaiheessa tulee vasta ihmisen herääminen, että ehkä kannattaa laittaa nämä perustietoturvahommat kuntoon, että ei ainakaan lisävahinkoja synny. Kyberturvallisuuskeskukselle pystyy ilmoittamaan sekä täysin maksuttomasti voisi soittaa myös rikosuuripäivystykseen, josta saa paljon sitten lisää tukea ja vinkkejä. Näitä kaikkia asioita melkein yhdistää se, että ilmoita nyt ainakin jonnekin tästä.

Olisi se kuinka pieni tai vähäpätäinen sinun mielestäsi se asia. Monesti pidetään huijauksia vähän niin kuin pikkujuttuina, jos ei ole valtavista rahasummista kyseen. Tai ihan häveyttää liikaa.

Ajattelee itse, että miten saaton olla niin tyhmä, että lankesin tähän huijaukseen. Tai ajattelet, että jos tästä joku kuulee, niin hän ainakin ajattelee, että miksi olit niin tyhmä ja lankesin huijaukseen. Tästä syystä kukaan ei tosiasiassa tiedä, että paljon näitä huijauksia tapahtuu, koska niitä jätetään ilmoittamatta todella paljon, etenkin näitä pieniä huijauksia.

Pienet huijaukset ovat yleensä myös niitä, mitkä suuremmassa määrin kohdistuvat juuri nuorisoon. Aina muistakaa edes jonnekin ilmoittaa, jos ette sitä rikosilmoitusta tehneet jonnekin, edes Kyberturvallisuuskeskuksen. Siitä päästään loppuun.

Kiitos kaikille kuuntelijoille. Muistutan, että ostosesonkin on nyt kuumimmillaan. Se on Black Friday huomenna.

Nyt erittäin tarkkana verkkokauppojen ja pakettihuijausten kanssa tämä loppuvuosi.

Johannes Repo (42:03- 43:28)
Jes, kiitoksia Joel oikein paljon. Tässä tulikin oikein hyvin tähän loppuun vielä muistutus siitä, että tosiaan tässä nyt on tämmöiset ostosriehat pahimmillaan ja sitten tulee vielä joulu siihen perään, niin tässä paljon rahaa liikkuu eli, siinä mielessä tosi hyvä pitää mielessä juurikin tämä.

Joel Latto (43:28-43:32)
Ja rikolliset ei pidä joululomia, muistakaa se.

Johannes Repo (43:32-43:47)
Tämä on hyvä pitää mielessä myöskin.

Hei, oikein paljon kiitoksia tästä. Tosi hyvää informaatiota. Tosi paljon ainakin mun silmiä avasi nämä jutut tässä.

Paljon semmoistakin, mitä en ollut tiennytkään. Tästä varmasti otamme jokainen kuulija vaarin, että pidetään ainakin ne puhelimen sovellukset päivitettyinä ja käyttöjärjestelmät uusimmassa versiossa, koska se on semmoinen, mikä varmasti meinaa unohtua itse kuultakin. Eli suoraan siitä vaan puhelinta päivittämään nyt, jos ette sitä ole tehneet vielä tässä kuussa.

Ei muuta kuin mun puolestani oikein paljon kiitoksia. Paljon kiitoksia myös sinulle kuuntelija. Muistathan ottaa Mediakasvatusseuran sosiaalisen median kanavat seurantaan, niin et jää paitsi, kun seuraava aamukluvi ja siitä tehtävä podcast-jakso julkaistaan.

Meidät löydät Facebookista sekä Instagramista nimellä Mediakasvatusseura. Käy vierailemassa myös verkkosivuillamme ja tutustu materiaaleihimme, joita on saatavilla erilaisiin mediakasvatustarkoituksiin verkkosivustoillamme runsaasti. Nyt ei muuta kuin moikka moi ja ensi kertaan!