OSA 2

Kokeile kohua: Osaavatko suomalaiset miehet pukeutua?

Tässä harjoituksessa pääset pureutumaan mediakohujen ja polarisoituvan keskustelun dynamiikkaan syventymällä kuvitteelliseen kohuun. Esimerkkitapauksessamme nousee kohu suomalaisten miesten bisnespukeutumisesta, josta yhtäkkiä kovin monella tuntuu olevan sanottavaa. Kun olet tutustunut kohun anatomiaan, osaat varmaan tunnistaa erilaiset toimijaroolit ja sijoittaa kohun vaiheet kohdilleen?

Ohjaajalle suunnatut ohjeet ja taustatiedot tunnistat alla olevasta laatikosta. Ne sisältävät konkreettisia neuvoja ja tukikysymyksiä opetustilanteeseen.

Tutustu kohun henkilöihin ja tapahtumiin

Tutustumalla kohun henkilöihin ja tapahtumiin voidaan pohtia tarkemmin, millaiset erilaiset tekijät vaikuttavat siihen, että sinänsä pieneltäkin tuntuvasta asiasta saattaa nousta laajasti puhuttava keskustelu ja ”kohu”. Lukekaa hahmojen ja heidän julkisten sanomistensa kuvaukset joko yhdessä ryhmän kanssa tai kukin omaan tahtiin. 

Henkilöhahmojen kuvausten välissä on selittäviä tekstejä, jotka auttavat ohjaamaan keskustelua ja tunnistamaan erilaisia median ja sosiaalisen median toimintatapoja, jotka vaikuttavat julkisen keskustelun dynamiikkaan. 

Maija Virtanen-Ferrari, liike-elämän vaikuttaja

Italiassa vuosia asunut ja työskennellyt liike-elämän vaikuttaja Maija Virtanen-Ferrari antaa syntymäpäivänsä kunniaksi henkilöhaastattelun suurelle suomalaiselle sanomalehdelle. Hän puhuu haastattelussa omasta elämästään ja toimittaja pyytää häntä vertailemaan myös Suomea ja Italiaa kotimaina.

Möttölän Sanomat

“Kaikki nämä vuodet olen kyllä pysynyt sydämeltäni suomalaisena, rakastan Suomea ja suomalaisia! Täällä bisnesihmisetkin ovat niin konstailemattomia ja helppoja lähestyä. Toki se on myönnettävä, että vanha klisee pitää valitettavasti paikkansa, että etenkin suomalaisten miesten bisnespukeutuminen on tyylitietoisiin italialaisiin verrattuna aika tylsää”, Virtanen-Ferrari naurahtaa.

Lähtötilanne

→ Tässä tapauksessa kyseessä on syntymäpäivähaastattelu, jossa haastateltava puhuu yksityishenkilönä melko vapaasti, ei esimerkiksi työnantajansa edustajana. Toimittaja ei pyri saamaan vastauksia johonkin uutisaiheeseen, vaan tuomaan esiin haastateltavan taustoja ja persoonaa normaalia laajemmin. Kokemukset kahdessa eri kulttuurissa elämisestä ovat tästä näkökulmasta aihe, jonka voi olettaa kiinnostavan lukijoita. Tässä yhteydessä haastateltavan kommenttia suomalaisten pukeutumisesta ei voi pitää kovin vakavana moittimisena, etenkään kun se kehystyy suomalaisuuden ylistyksellä. Myös “naurahtaa”-verbi kuvaa sitaatin kepeyttä.

Jean-Bernard Korhola, vaatturi, tyyliasiantuntija

Vaatturi Jean-Bernard Korhola omistaa “Kalvosinhappi”-herrainpukimon ja hän esiintyy usein tyyliasiantuntijana eri medioissa ja televisio-ohjelmissa, mm. presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton kommentaattorina. Hänen mielestään klassisen tyylin tunteminen ja kunnioitus on osa yleissivistystä, ja esimerkiksi muotibloggarit puhuvat lähinnä kaupallisten yhteistyökumppaneidensa suulla pyrkiessään markkinoimaan uusimpia trendejä.

Jean-Bernard Korhola, sivulla ”Kalvosinhappi -herrainpukimo”

”Tänään on taas syytelty suomalaisvaattureita ammattitaidottomiksi ja miesten klassista bisnestyyliä tylsäksi. Pikamuotiketjujen talutusnuorassa kulkevat bloggaajat eivät suostu myöntämään, että ajaton pukeutuminen on osa ammatti-identiteettiä ja sitä paitsi myös kestävää luonnonvarojen käyttöä. Virtanen-Ferrarin kehumat italialaiset herrasmiehet tämän kyllä ymmärtävät, certo!”

Annukka Anttonen, stylisti ja bloggaaja

Stylisti Annukka Anttonen tunnetaan blogistaan “Korkkarit lakkoon”, missä hän puhuu vanhakantaisten tyylineuvojen rikkomisen puolesta ja kannustaa ihmisiä etsimään rohkeasti omaa tyyliään. Hän ajattelee, että erilaiset tyylineuvojat ja tapakouluttajat haluavat pohjimmiltaan ylläpitää perinteistä hierarkkista ajattelua, jossa valta on keskittynyt aika kapealle ja samannäköiselle ihmisjoukolle.

@annukkaanttonen, omassa sosiaalisen median julkaisussaan

Hienoa, että Virtanen-Ferrari uskaltaa nostaa suomalaisten pukeutumisen esiin! Maailman lentokentillä kyllä tunnistaa aina takuuvarmasti suomalaismiehen: samoista ketjuliikkeistä tai konservatiivisista pukimoista ostetut tusinapuvut ja tummansininen kauluspaita. Suomalaisten vaatturienkin olisi syytä käydä vähän tuulettumassa ulkomailla ja ottaa oppia, miten tukea ihmisiä oman tyylin löytämisessä. Kyllä Herra Johtajakin saa näyttää sentään elävältä!

A ja B kommentoivat

→ Tässä kaksi esimerkkikeskustelijaa ovat kumpikin omalla tavallaan muodin kanssa työskenteleviä ja julkisuudessa näkyviä vaikuttajia. Annukka Anttosen henkilöbrändiä ja näkökulmaa leimaa sosiaalisen median huomiotalous: hänen vaikutusvaltansa perustuu valtavirrasta erottuviin mielipiteisiin ja normien haastamiseen. Siksi hän on tottunut myös provosoimaan ja herättämään tunteita somepostauksillaan. Alkuperäinen haastattelu toimii tässä oikeastaan vain kimmokkeena toistaa omaa näkökulmaa ja siihen viitataan hyvin ohimennen.

Tässä kaksi esimerkkikeskustelijaa ovat kumpikin omalla tavallaan muodin kanssa työskenteleviä ja julkisuudessa näkyviä vaikuttajia. Annukka Anttosen henkilöbrändiä ja näkökulmaa leimaa sosiaalisen median huomiotalous: hänen vaikutusvaltansa perustuu valtavirrasta erottuviin mielipiteisiin ja normien haastamiseen. Siksi hän on tottunut myös provosoimaan ja herättämään tunteita somepostauksillaan. Alkuperäinen haastattelu toimii tässä oikeastaan vain kimmokkeena toistaa omaa näkökulmaa ja siihen viitataan hyvin ohimennen.

→ Jean-Bernard Korholan asiantuntijarooli puolestaan perustuu sekä hänen ammatilliseen ja yrittäjätaustaansa että median hänelle aiemmin tarjoamaan näkyvyyteen. Hän edustaa tätä kautta pidempää jatkumoa ja laajempaa “koulukuntaa”, joka korostaa tiettyjen asioiden osaamista ja perustietojen osaamista, ei niinkään henkilökohtaisia mielipiteitä. Hän reagoi omassa puheenvuorossaan oikeastaan ensisijaisesti Anttosen tulkintaan haastattelusta, mutta niputtaa yleistävällä muotoilulla (“on syytetty”) nämä aiemmat puheenvuorot yhteen. Korholan markkinakriittinen asenne Anttosen kaltaisia muotibloggaajia kohtaan paistaa ärtymyksenä läpi viestistä.

Mediatoimijat, paikallismedia ja sosiaalisen median kanavat

Möttölän Sanomat on paikallislehti, joka on alunperin Möttölän kylän paikallisjulkaisu mutta sittemmin väkevien verkkouutistensa (Möttölän Sanomat Online) myötä kivunnut yhdeksi Suomen luetuimmista mediajulkaisuista. Möttölän Sanomat tavoittaa viikottain yli 1,8 miljoonaa suomalaista. Sosiaalisen median eri kanavia käyttävät yli 80 % suomalaisista, suositummissa kanavissa kuten Facebookissa ja Instagramissa käydään aktiivista keskustelua ajankohtaisista ilmiöistä päivittäin.

Kannanottoja sosiaalisessa mediassa

”Aina meitä sorsitaan!”

”Hyvä Annukka! Itekin aina sanonut, että suomalaiset näyttää tylsiltä!”

”Ei #*? taas mitä tyhjänpäiväistä vääntöä…”

”Lukekaa tämä asiantuntijan kommentti, klassinen ei voi koskaan olla tylsää.”

Somekeskustelu

→ Nopeasti paisuville somekohuille on tyypillistä, että ne irtoavat hyvin nopeasti siitä alkuperäisestä keskustelunavauksesta, mistä ne saavat alkunsa (tässä tapauksessa syntymäpäivähaastattelusta). Sen sijaan kommentit koskevat usein kärjistettyjä tulkintoja, henkilöiden oletettuja taustoja ja mielipiteitä sekä aiempia käsityksiä ja keskusteluja samasta aiheesta. Sosiaalisen median algoritmit puolestaan korostavat keskustelussa niitä puheenvuoroja, jotka herättävät vahvimpia tunteita, ja yleensä vahvimmin korostuvat negatiiviset tunteet, kuten ärtymys, iva ja suuttumus.

Möttölän Sanomat Online

Raivo repesi somessa: ovatko suomalaismiehet yhä juntteja?

Tunnetun suomalaisyrittäjän Maija Virtanen-Ferrarin syntymäpäivähaastattelusta nousi kohu, kun hän esitti kritiikkiä suomalaismiesten bisnespukeutumista kohtaan. Useat suomalaiset vaikuttajat ovat pitäneet Virtanen-Ferrarin kommentteja osoituksena siitä, kuinka patriarkaalisen jäykkää suomalainen bisneskulttuuri yhä on. Toisten mielestä taas leimahtanut somekeskustelu on esimerkki miesvihasta ja perinteisen tapakulttuurin rapautumisesta.

Media tarttuu ”kohuun”

→ Perinteiset uutismediat seuraavat aktiivisesti myös erilaisia sosiaalisen median alustoja ja tarttuvat mielellään “päivän puheenaiheisiin”. Erityisen houkuttelevia ovat aiheet, joihin liittyy selkeästi voimakkaita tunteita ja vastakkainasetteluja – tällöin draaman elementit ovat valmiiksi helposti tunnistettavissa ja hyödynnettävissä. Yleisön huomio on helppo saada kiinnittymään jo somessa kuohuttaneita aiheita käsitteleviin otsikoihin. Usein “kohu” syntyy ja vahvistuu erityisesti siinä kohtaa, kun uutismedia nimeää keskustelun “kohuksi”.

Tällöin uutisena käsitellään ensisijaisesti somekeskustelua ja esitellään siinä vastakkain asettuvia mielipiteitä. Keskustelun käynnistäneeseen juttuun viitataan usein vain pinnallisesti eikä sen kontekstia ja median omaa roolia sen tuottamisessa yleensä avata kovin huolellisesti (esim. tässä tapauksessa syntymäpäivähaastattelu lajityyppinä, alkuperäinen sitaatti humoristisena tokaisuna). Näin yleisölle – etenkin niille, jotka törmäävät aiheeseen ensi kertaa vasta “kohusta” kertovan uutisen kautta – jää usein päällimmäisenä mieleen vain kärjistynyt vastakkainasettelu ja epämääräinen huomio, että tällaisestakin on kohistu. Aivan erityisesti mieleen tuppaavat jäämään ne väitteet ja kärjistykset, jotka ovat omasta mielestä kaikista typerimpiä ja perusteettomimpia.

Testaa taitojasi!

Kohunpurkaja-osio toimii jo opitun kertauksena ja konkretisoijana. Siinä jo tutuksi tulleet elementit sijoitellaan Kohunpurkajan kaavioon oikeille paikoilleen. Tämä osio toimii parhaiten siten, että kukin opiskelija testaa tehtävää itsenäisesti, esimerkiksi omia mobiililaitteita käyttäen. QR-koodi auttaa löytämään suoraan tehtävän luo. 

Alla olevan tehtävän voi tehdä myös puhelimella. Oheinen QR-koodi ohjaa suoraan tehtävään.

Kohunpurkaja

Testaa taitojasi raahaamalla kohun vaiheita kuvaavat palikat oikeisiin kohtiin aikajanalla. Tartu hiirellä palikoihin ja vedä ne valitsemiisi kohtiin. Tarkista lopuksi osuitko oikeaan painamalla ”Tarkista” -nappulaa.

Suuremmat versiot liikuteltavista paloista voit tarkistaa yllä olevasta valikosta, jossa toimijat esitellään.

Toivottavasti onnistuit! Kaavio on hyvä esimerkki siitä, millaisista vaiheista kohu saattaa syntyä.

P.S. Tuntuiko tehtävä vaikealta? Oikeat vastaukset tehtävään löydät myös edelliseltä sivulta, jossa tapaus esitellään esimerkkikaaviossa.

Tämä materiaali on uusi! Mitä mieltä olit tehtävästä?

Materiaali on tuotettu Mediakasvatusseuran Monilukutaitoa vahvistamassa -hankkeessa, joka on rahoitettu Opetushallituksen Lukuliike-ohjelmasta.

© Copyright - Mediakasvatusseura ry - Toimintaa tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Powered by jannelahtela.fi