OSA 1
Kohun anatomia
Kohun anatomiaan tutustuminen auttaa ymmärtämään sitä, miten mediakeskustelun polarisoituminen käytännössä usein etenee.
Tämä sivu tarjoaa tarvittavat tiedot kahden muun harjoitusosion tekemiseen. Ohjaajan kannattaa perehtyä Kohun anatomiaan etukäteen, minkä jälkeen siihen tutustutaan yhdessä ryhmän kanssa. Ohjaajalle suunnatut ohjeet löytyvät alta ”Näin luet kaaviota”- laatikosta.
1/9
2/9
Tällä sivulla esiteltävä malli kuvaa polarisoituvan mediakeskustelun dynamiikkaa yleisellä ja yksinkertaistavalla tasolla. Jokainen tosielämän kohu ei tietenkään noudata täsmällisesti samoja vaiheita, vaan toimijoita voi olla enemmän, kohun kierrokset voivat toistua monta kertaa jne. Kohunpurkajan malli perustuu kuitenkin polarisaatiota koskeviin teorioihin, joista voit lukea lisää vaikkapa Depolarize-hankkeen verkkosivuilta tai Sovittelujournalismin käsikirjasta.
Näissä ohjeissa on lisätietoa, jota tehtävän ohjaaja voi käyttää opetuksen tukena.
3/9
- Lähtötilanne:
Kohuksi yltyvän keskustelun sytykkeenä toimii usein jokin uutinen, haastattelu tai muu mediassa julkaistu sisältö. Tavallista on, että keskustelun juuret ovat tätäkin kauempana, esimerkiksi samaan aiheeseen liittyvissä aiemmissa keskusteluissa. Alkuperäisen tekstin ei tarvitse edes olla erityisen provosoiva – kohun kierteet syntyvät ja syvenevät kommentoinnin edetessä.
4/9
2A. & 2B. Mielipidevaikuttajat A ja B:
Polarisoituvan keskustelun dynamiikassa on yleensä tunnistettavissa tiettyjä avainrooleja ja mielipidevaikuttajia, jotka omilla puheenvuoroillaan tuovat keskusteluun lisää tunnepitoisia tulkintoja ja ohjaavat keskustelua vastakkainasetteluja tuottavaan suuntaan. Näillä keskustelijoilla on usein valmiiksi julkinen profiili, jota puheenvuoro vahvistaa ja johon liittyviä intressejä puheenvuoro ajaa.
5/9
3A. & 3B. Mielipidevaikuttajien puheenvuorot:
Mediakohun puhetavat ja “leirit” hahmottuvat yleensä alkuperäistä mediatekstiä kommentoivissa puheenvuoroissa, jotka voivat tulkita alkuperäistä lausuntoa virheellisesti tai yksinkertaistavasti ja lisätä siihen puhujan omia tulkintoja, asenteita ja mielipiteitä. Usein näissä puheenvuoroissa myös hahmottuu “vastapuoli”, jonka näkemyksiä (joko jo esitettyjä tai oletettuja) kommentoidaan myös yksinkertaistavalla tavalla.
6/9
4. Aiheen ympärille syttyy somekeskustelu
Avainrooleissa toimivien mielipidevaikuttajien puheenvuorot keräävät usein suuren joukon sekä niitä tukevia että niitä vastustavia kommentteja. Osa kommenteista voi olla asiallisen pohdiskelevia, osa räikeän kärjistäviä. Sosiaalisen median algoritmit vahvistavat erityisesti voimakkaimpia tunteita herättävien kommenttien näkyvyyttä, ja siksi useimmiten juuri yksinkertaistavat, ivalliset ja vihaiset kommentit nousevat määrittämään keskustelun sävyä. Kannastaan epävarmojen ja molempia puolia ymmärtävien äänet jäävät näkymättömiin. Muuttuu yhä vaikeammaksi osallistua keskusteluun muuten kuin puolesta-vastaan -asetelman kautta – tätä on polarisaatio.
7/9
5. Media tarttuu “kohuun”:
Perinteiset uutismediat seuraavat aktiivisesti myös erilaisia sosiaalisen median alustoja ja tarttuvat mielellään “päivän puheenaiheisiin”. Erityisen houkuttelevia ovat aiheet, joihin liittyy selkeästi voimakkaita tunteita ja vastakkainasetteluja – tällöin draaman elementit ovat valmiiksi helposti tunnistettavissa ja hyödynnettävissä. Yleisön huomio on helppo saada kiinnittymään jo somessa kuohuttaneita aiheita käsitteleviin otsikoihin.
8/9
Toimittajat tekevät työtään yleisöä varten, ja heidän valintojaan ohjaavat käsitykset ja oletukset siitä, mikä lukijoita kiinnostaa. Tätä puolestaan arvioidaan sekä toimittajan ammattitaidon ja kokemuksen varassa että nykyisin yhä enemmän myös juttujen saamasta huomiosta kertovan käyttäjädatan avulla.
Usein “kohu” syntyy ja vahvistuu erityisesti siinä kohtaa, kun uutismedia nimeää keskustelun “kohuksi”. Tällöin uutisena käsitellään ensisijaisesti somekeskustelua ja esitellään siinä vastakkain asettuvia mielipiteitä. Keskustelun käynnistäneeseen juttuun viitataan usein vain pinnallisesti eikä sen kontekstia ja median omaa roolia sen tuottamisessa yleensä avata kovin huolellisesti.
9/9
6. Väite on syntynyt
Suuri osa yleisöstä törmää koko keskusteluun ensi kertaa vasta “kohusta” kertovien uutisten kautta. Usein kohuista jää päällimmäisenä mieleen vain kärjistynyt vastakkainasettelu ja epämääräinen huomio, että tällaisestakin on kohistu. Aivan erityisesti mieleen tuppaavat jäämään ne väitteet ja kärjistykset, jotka ovat omasta mielestä kaikista typerimpiä ja perusteettomimpia.
Kohun anatomia – malli
Tässä kaaviossa kohun vaiheet ja eri toimijoiden roolit esitellään yleisellä ja yksinkertaistavalla tasolla. Mikäli haluat tarkastella mallia lähempää, suurenna näkymää tietokoneesi + -näppäimellä.
