OSA 1

Kohun anatomia

Kohun anatomiaan tutustuminen auttaa ymmärtämään sitä, miten mediakeskustelun polarisoituminen käytännössä usein etenee.

Tämä sivu tarjoaa tarvittavat tiedot kahden muun harjoitusosion tekemiseen. Ohjaajan kannattaa perehtyä Kohun anatomiaan etukäteen, minkä jälkeen siihen tutustutaan yhdessä ryhmän kanssa. Ohjaajalle suunnatut ohjeet löytyvät alta ”Näin luet kaaviota”- laatikosta.

Näin luet kaaviota -ohjeet

1/9

2/9

Tällä sivulla esiteltävä malli kuvaa polarisoituvan mediakeskustelun dynamiikkaa yleisellä ja yksinkertaistavalla tasolla. Jokainen tosielämän kohu ei tietenkään noudata täsmällisesti samoja vaiheita, vaan toimijoita voi olla enemmän, kohun kierrokset voivat toistua monta kertaa jne. Kohunpurkajan malli perustuu kuitenkin polarisaatiota koskeviin teorioihin, joista voit lukea lisää vaikkapa Depolarize-hankkeen verkkosivuilta tai Sovittelujournalismin käsikirjasta.

Näissä ohjeissa on  lisätietoa, jota tehtävän ohjaaja voi käyttää opetuksen tukena.

3/9

  1. Lähtötilanne:

Kohuksi yltyvän keskustelun sytykkeenä toimii usein jokin uutinen, haastattelu tai muu mediassa julkaistu sisältö. Tavallista on, että keskustelun juuret ovat tätäkin kauempana, esimerkiksi samaan aiheeseen liittyvissä aiemmissa keskusteluissa.  Alkuperäisen tekstin ei tarvitse edes olla erityisen provosoiva – kohun kierteet syntyvät ja syvenevät kommentoinnin edetessä.

4/9

2A. & 2B. Mielipidevaikuttajat A ja B:

Polarisoituvan keskustelun dynamiikassa on yleensä tunnistettavissa tiettyjä avainrooleja ja mielipidevaikuttajia, jotka omilla puheenvuoroillaan tuovat keskusteluun lisää tunnepitoisia tulkintoja ja ohjaavat keskustelua vastakkainasetteluja tuottavaan suuntaan. Näillä keskustelijoilla on usein valmiiksi julkinen profiili, jota puheenvuoro vahvistaa ja johon liittyviä intressejä puheenvuoro ajaa.

5/9

3A. & 3B. Mielipidevaikuttajien puheenvuorot:

Mediakohun puhetavat ja “leirit” hahmottuvat yleensä alkuperäistä mediatekstiä kommentoivissa puheenvuoroissa, jotka voivat tulkita alkuperäistä lausuntoa virheellisesti tai yksinkertaistavasti ja lisätä siihen puhujan omia tulkintoja, asenteita ja mielipiteitä. Usein näissä puheenvuoroissa myös hahmottuu “vastapuoli”, jonka näkemyksiä (joko jo esitettyjä tai oletettuja) kommentoidaan myös yksinkertaistavalla tavalla.

6/9

4. Aiheen ympärille syttyy somekeskustelu

Avainrooleissa toimivien mielipidevaikuttajien puheenvuorot keräävät usein suuren joukon sekä niitä tukevia että niitä vastustavia kommentteja. Osa kommenteista voi olla asiallisen pohdiskelevia, osa räikeän kärjistäviä. Sosiaalisen median algoritmit vahvistavat erityisesti voimakkaimpia tunteita herättävien kommenttien näkyvyyttä, ja siksi useimmiten juuri yksinkertaistavat, ivalliset ja vihaiset kommentit nousevat määrittämään keskustelun sävyä. Kannastaan epävarmojen ja molempia puolia ymmärtävien äänet jäävät näkymättömiin. Muuttuu yhä vaikeammaksi osallistua keskusteluun muuten kuin puolesta-vastaan -asetelman kautta – tätä on polarisaatio.

7/9

5. Media tarttuu “kohuun”: 

Perinteiset uutismediat seuraavat aktiivisesti myös erilaisia sosiaalisen median alustoja ja tarttuvat mielellään “päivän puheenaiheisiin”. Erityisen houkuttelevia ovat aiheet, joihin liittyy selkeästi voimakkaita tunteita ja vastakkainasetteluja – tällöin draaman elementit ovat valmiiksi helposti tunnistettavissa ja hyödynnettävissä. Yleisön huomio on helppo saada kiinnittymään jo somessa kuohuttaneita aiheita käsitteleviin otsikoihin.

8/9

Toimittajat tekevät työtään yleisöä varten, ja heidän valintojaan ohjaavat käsitykset ja oletukset siitä, mikä lukijoita kiinnostaa. Tätä puolestaan arvioidaan sekä toimittajan ammattitaidon ja kokemuksen varassa että nykyisin yhä enemmän myös juttujen saamasta huomiosta kertovan käyttäjädatan avulla.

Usein “kohu” syntyy ja vahvistuu erityisesti siinä kohtaa, kun uutismedia nimeää keskustelun “kohuksi”. Tällöin uutisena käsitellään ensisijaisesti somekeskustelua ja esitellään siinä vastakkain asettuvia mielipiteitä. Keskustelun käynnistäneeseen juttuun viitataan usein vain pinnallisesti eikä sen kontekstia ja median omaa roolia sen tuottamisessa yleensä avata kovin huolellisesti.

9/9

6. Väite on syntynyt

Suuri osa yleisöstä törmää koko keskusteluun ensi kertaa vasta “kohusta” kertovien uutisten kautta. Usein kohuista jää päällimmäisenä mieleen vain kärjistynyt vastakkainasettelu ja epämääräinen huomio, että tällaisestakin on kohistu. Aivan erityisesti mieleen tuppaavat jäämään ne väitteet ja kärjistykset, jotka ovat omasta mielestä kaikista typerimpiä ja perusteettomimpia.

Kohun anatomia – malli

Tässä kaaviossa kohun vaiheet ja eri toimijoiden roolit esitellään yleisellä ja yksinkertaistavalla tasolla. Mikäli haluat tarkastella mallia lähempää, suurenna näkymää tietokoneesi + -näppäimellä.

Kohua edeltänyt keskustelu

Kohun taustalla on yleensä aiempi keskustelu ja julkisuus

1.Lähtötilanne

Keskustelu alkaa usein jostain mediatekstistä, esimerkiksi uutisesta, haastattelusta tai somepäivityksestä.

Vaihtoehtoiset polut 2a. & 2b.

2a. Mielipidevaikuttaja a

Polarisoituvan keskustelun dynamiikassa on yleensä mielipidevaikuttajia, jotka puheenvuoroillaan ohjaavat keskustelua vastakkainasetteluja tuottavaan suuntaan.

2b. Mielipidevaikuttaja b.

Polarisoituvan keskustelun dynamiikassa on yleensä mielipidevaikuttajia, jotka puheenvuoroillaan ohjaavat keskustelua vastakkainasetteluja tuottavaan suuntaan.

Vaihtoehtoiset polut 3a. & 3b. 

3a. A kommentoi kohua

Mediakohun ”leirit” hahmottuvat yleensä alkuperäistä juttua kommentoivissa puheenvuoroissa.

3b.  B kommentoi kohua

Mediakohun ”leirit” hahmottuvat yleensä alkuperäistä juttua kommentoivissa puheenvuoroissa.

4.Aiheen ympärille syttyy somekeskustelu

Avainrooleissa toimivien mielipidevaikuttajien puheenvuorot keräävät usein suuren joukon sekä niitä tukevia että niitä vastustavia kommentteja.

5. Media tarttuu “kohuun”

Uutismediat seuraavat sosiaalisen median alustoja ja tarttuvat mielellään puheenaiheisiin, joihin liittyy voimakkaita tunteita. Yleisön huomio on helppo saada kiinnittymään jo somessa kuohuttaneisiin aiheisiin.

6. Väite on syntynyt

Kohuista jää usein elämään lentäviä lauseita ja kärjistyksiä.

Osaavatko suomalaiset miehet pukeutua?

Tässä kuvitteellinen esimerkkikohu, joka konkretisoi yllä olevaa mallia ja auttaa ymmärtämään kohun vaiheita ja toimijarooleja. Tutustumme esimerkkiin ja sen hahmoihin perusteellisemmin tehtävän seuraavassa osiossa ”Kokeile kohua”.  Mikäli haluat tarkastella mallia lähempää, suurenna näkymää tietokoneesi + -näppäimellä.

Suomalaisten miesten bisnespukeutuminen on jakanut mielipiteitä jo vuosikymmenten ajan

1. Möttölän Sanomat

“Suomalaisten miesten bisnespukeutuminen on tyylitietoisiin italialaisiin verrattuna aika tylsää” 

-Maija Virtanen Ferrari

Vaihtoehtoiset polut 2A. ja 2B.

2A. Stylisti Annukka Anttonen

-Stylisti ja bloggaaja

-Kannustaa etsimään rohkeasti omaa tyyliään

-Pitää tyylineuvojia elitistisinä ja vanhanaikaisina

2B. Vaatturi Jean-Bernard Korhola

-Esiintyy medioissa tyyliasiantuntijana

-Klassisen tyylin ystävä

-Pitää muotibloggareita lähinnä mainostajina

Vaihtoehtoiset polut 3A. ja 3B.

3A @annukkaanttonen somepalvelussa

“Hienoa, että Virtanen-Ferrari uskaltaa nostaa suomalaisten pukeutumisen esiin! Maailman lentokentillä kyllä tunnistaa aina takuuvarmasti suomalaismiehen: samoista ketjuliikkeistä tai konservatiivisista pukimoista ostetut tusinapuvut ja tummansininen kauluspaita. Suomalaisten vaatturienkin olisi syytä käydä vähän tuulettumassa ulkomailla ja ottaa oppia, miten tukea ihmisiä oman tyylin löytämisessä. Kyllä Herra Johtajakin saa näyttää sentään elävältä!”

3B. Jean-Bernard, Kalvosinhappi-sosiaalisen median sivulla

”Tänään on taas syytelty suomalaisvaattureita ammattitaidottomiksi ja miesten klassista bisnestyyliä tylsäksi. Pikamuotiketjujen talutusnuorassa kulkevat bloggaajat eivät suostu myöntämään, että ajaton pukeutuminen on osa ammatti-identiteettiä ja sitä paitsi myös kestävää luonnonvarojen käyttöä. Virtanen-Ferrarin kehumat italialaiset herrasmiehet tämän kyllä ymmärtävät, certo!”

4. Sosiaalisen median käyttäjien kommentteja

”Aina meitä sorsitaan!”

”Ei #*? taas mitä tyhjänpäiväistä vääntöä…”

”Hyvä Annukka! Itekin aina sanonut, että suomalaiset näyttää tylsiltä!”

”Lukekaa tämä asiantuntijan kommentti, klassinen ei voi koskaan olla tylsää.”

5. Möttölän Sanomat Online

“Raivo repesi somessa: ovatko suomalaismiehet yhä juntteja?”

6. Väite

Suomalaiset mieget eivät osaa pukeutua.

Tämä materiaali on uusi! Mitä mieltä olit tehtävästä?

Materiaali on tuotettu Mediakasvatusseuran Monilukutaitoa vahvistamassa -hankkeessa, joka on rahoitettu Opetushallituksen Lukuliike-ohjelmasta.

© Copyright - Mediakasvatusseura ry - Toimintaa tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Powered by jannelahtela.fi