Ääniä, kuvia ja emojeita – nuorten viestinnän monet tavat

“Minkälaisista asioista mä viestittelen ihmisten kanssa? Tosi paljon erilaisista asioista, koska se viestittely on jokapäiväistä ja eri ihmisten kanssa eri yhteyksistä. Se on tosi laaja-alaista kommunikointia.”

Nuoret käyttävät sosiaalista mediaa hyvin paljon viestittelyyn. Viestintätoimisto Ebrandin  kyselytutkimuksen osallistuneista nuorista yli 80 prosenttia kertoi käyttävänsä sosiaalista mediaa keskustellakseen ystäviensä kanssa, ja viestintäpalvelu Whatsapp on yksi suosituimmista nuorten käyttämistä sosiaalisen median palveluista. Myös muun muassa Snapchatin suosio kertoo siitä, että sosiaalisella medialla pidetään yhteyttä nimenomaan kavereihin.

Viestintä onkin kiinteä osa nuorten arkea: viesteillä kerrotaan kuulumiset, sovitaan tapaamisia ja höpötellään niitä näitä. Reaaliaikainen keskustelu on todella tärkeä osa nuorten keskinäistä viestittelyä, mikä tekee viestittelystä usein hyvin intensiivistä.

Itse asiassa nuorten viestintä on niin intensiivistä, että nuorten viestintää jäljittelemällä on mahdollista toteuttaa kokonainen draamasarja, jossa tapahtumat etenevät kronologisesti eteenpäin. Suomessa niin kutsuttua chatfictonia on tehty nuortenmedia Demissä, jonka sarjat Pientä säätöä ja Inside on julkaistu Instagramissa ja YouTubessa. Sarja on käsikirjoitettu yhdessä nuorten kanssa. Inside-sarjankin teossa mukana ollut Demin konseptisuunnittelija Aino Salonen on perehtynyt nuorten keskinäisen viestinnän tapoihin ja lainalaisuuksiin.

“Nuorten viestinnässä kuva ja ääni ovat todella isossa roolissa. Myös jatkuva tarve olla vuorovaikutuksessa ja emojit ovat nuorten viestintää kuvaavia piirteitä. Läsnäolon vaade on iso. Nuorten ruutuaikaa on todella paljon, ja viestinnällä on siinä iso rooli”, Salonen summaa nuorten viestintää.

Viestintä vaatii jatkuvaa läsnäoloa

Näkökulma-artikkeli kuuluu Mediakasvatusseuran Digivoimaa-koulutuksen verkkomateriaaleihin ja se on tuotettu osana samannimistä ESR-rahoitteista hanketta.

Artikkelin on kirjoittanut Anna Takala. Harmaissa laatikoissa olevat kohdat ovat 20-vuotiaan Iiriksen haastattelusta. Haastattelu tehtiin Whatsappissa niin, että Iiris vastasi kysymyksiin ääniviesteillä.

“Whatsappissa usein vastaa aika pian. Jos käsitellään tapaamista tai jotain, mistä pitää saada selvyys, niin vastataan heti. Mut jos keskustelu on vain sellaista huvin vuoksi, niin siinä ei ole kiire. Jos miettii sellaista pakottavaa tarvetta olla koko ajan kommunikaatiossa, niin ei mulla ole sellaista, mutta kyllä mä usein huomaan, että kun se viesti tulee, niin se jää mieleen.”

Nuorten viestittelystä puhuttaessa käytetään joskus termiä faattinen viestintä. Faattinen viestintä viittaa viestintään, jonka tarkoitus on pitää viestintäkanavat auki. Faattisessa viestinnässä viestinnän tavoite on ensisijaisesti sosiaalinen eikä esimerkiksi uuden tiedon välittäminen. Käytännössä se tarkoittaa, että jos nuori lähettää esimerkiksi kaverilleen selfien bussista, ei tarkoitus välttämättä ole kertoa, että olen nyt bussissa vaan kyse on vain tavasta jakaa arkea viestillä kaverin kanssa.

“Nuorille perusasia viestittelyssä on läsnäolon vaatimus. Monen nuoren kanssa on tullut puheeksi, että vastaamatta jättäminen on eräänlainen kannanotto. Nuoret katsovat paljon sitä, kuka on nähnyt viestin. Viestittelyyn liittyy harkintaa ja laskelmointia”, Salonen sanoo.

“Jos on tullut tosi paljon viestejä, niin ne on usein ryhmäkeskusteluista ja siitä tulee sekava olo. Semmoinen olo, että nyt ei ehkä haluakaan avata heti sitä puhelinta, jos on vaikka kaupungilla liikkumassa. Välillä vaan tietoisesti jättää ne kaikki lukematta, vaan hyppää yli ja keskittyy niihin viesteihin, mitä joku yksityishenkilö on laittanut. Mutta kyllä siitä tulee sellainen olo, et hirveä vilinä tapahtuu nyt mun silmien edessä ja mä en yhtään ollut valmistautunut tähän.”

Koska nuorten viestettely on usein intensiivistä, voi myös puhelimeen satelevien ilmoitusten määrä olla valtava. Monet nuoret kuuluvat useisiin ryhmiin, mikä lisää notifikaatioiden määrää entisestään. Eli jos aikuisesta tuntuu joskus siltä, ettei kaikkiin työsähköposteihin ehdi reagoida, voi vain kuvitella, miltä tuntuu nuoresta, jonka puhelimessa on pari sataa notifikaatiota.

Vaikka viestittely on tärkeää nuoren sosiaalisten suhteiden kannalta ja yleensä myös lisää nuoren hyvinvointia, voi vaatimus jatkuvasta läsnäolosta tuntua paikoin myös raskaalta. Pelko siitä, että jotain todella tärkeää menee nyt ohi, jos en heti pysty reagoimaan, vaikuttaa siihen, että aikuisesta voi tuntua siltä, että nuori on koko ajan puhelimella.

Viesteillä käsitellään vaikeitakin asioita

“Kyllä mä koen, että kaikkea voi käsitellä viestimällä. Usein jos ei pysty viestimään jostain, niin ei pysty myöskään puhumaan siitä. Mä huomasin yhdessä mun ystäväsuhteessa, että en ollut aikaisemmin osannut ottaa puheeksi joitain epäkohtia meidän ystävyyssuhteessa, mutta sitten me käsiteltiin se viesteillä. Koin, että se oli helpompaakin viesteillä, koska siinä pystyi ottamaan aikaa, miettiä vähän, miten muotoilee.”

Moniin aikuisiin on iskostunut ajatus, että vaikeista asioista pitää pystyä puhumaan ja ne pitää selvittää nimenomaan puhumalla. Nuorille viestien lähetteleminen on kuitenkin niin kiinteä osa ihmissuhteita, etteivät he näe asiaa samalla tavalla. Monelle nuorelle vaikeista asioista voi jopa olla helpompaa kertoa viesteillä kuin puhumalla, minkä takia esimerkiksi  erilaiset auttavat chatit ovat nuorille tärkeitä.

“Nuoret voivat käydä hyvinkin syvällisiä keskusteluja viestien välityksellä. Se ei ole yhtään vähempiarvoista kuin keskustelu kasvokkain. Moni nuori vierastaa puhua puhelimessa, joten mieti, kuinka korkea kynnys silloin on soittaa auttavaan puhelimeen. Chatissa kynnys on nuorelle paljon matalampi”, sanoo Salonen

“ Whatsapp on arkipäiväisempiä asioita, kuka vie koiraa ja monelta nähdään ja mitä tehdään ja mitä viikonloppusuunitelmia on ja kuulumisia. Mut sitten esimerkiksi Instagramissa viestittelee ihan semmoista kevyttä soopaa enemmän.”

Ihan niin kuin muussakin kommunikaatiossa, myös viestittelyssä nuorten viestinnän tyyliin vaikuttaa se, kenen kanssa, missä ja mistä aiheesta viestitään: kavereiden kanssa kielenkäyttö on usein erilaista kuin vanhemmille viestittäessä. Myös eri kanavia käytetään eri asioihin: Whatsapp vaatii puhelinnumeron, joten siellä pitää tuntea toinen entuudestaan. Instagramin tarinoissa ja Snapchatissa saatetaan viestiä myös tuntemattomampien kanssa.

“Nuorten viestittely on eri piireissä aika erilaista. Monilla aikuisilla on se kokemus, että vaikka nuori on koko ajan puhelimella, se ei kuitenkaan vastaa aikuisen lähettämiin viesteihin. Nuorilla on oma hierarkia, miten viesteihin vastataan”, Salonen sanoo.

Jos siis nuoren kielen käyttö on aikuisten kanssa puhuessa erilaista kuin kavereiden kanssa viestittelystä, ei vielä kannata huolestua. Voihan nuori olla muutenkin kaveriporukassa aika erilainen kuin aikuisten keskuudessa tai virallisessa yhteydessä.

Rapauttavatko uudet viestinnän tavat lukutaitoa?

“Käytän emojeita vain, jos haluan käyttää niitä jotenkin sarkastisesti tai todella painottaa jotain. Mun lähipiirissä ja kavereiden kesken emojeita käytetään epätyypillisellä tavalla. Jotain random eläimiä tai ruokia, jotain yllättävää. Olen huomannut, että mun viesteissä voi olla paljon pilkkua, vaikka kolme pilkkua peräkkäin, jotka jotenkin imitoi sellaista, et nyt mä kelaan. Koska tykkään käyttää kieltä ja kirjoittaa, niin ehkä mun viesteissä ilmennän sitä. Tai että on hauska kirjoittaa sellaisella tavalla, mikä just siinä hetkessä tuntuu hyvältä. Välillä ne viestit menee tosi ajatusten virtaa tai joskus löydän jotain riimejä sinne. Se on sellaista pelaavaa eikä vain sellaista arkijuttua, että hoidan pois alta tämän.”

Nuorten runsas sosiaalisen median käyttö ja viestinnän tavat, joissa teksti on osin korvautunut kuva- ja ääniviestiellä, on herättänyt huolta lukutaidon rapautumisesta: jos viesteissä ei tarvitse pisteitä ja isoja kirjaimia ja jos sanoja voi korvata emojeilla, ääniviesteillä ja kuvilla, tarkoittaako se, etteivät nuoret enää opi lukemaan ja kirjoittamaan?

Salonen toppuuttelee tällaisia huolia:

“Haluaisin välttää moraalipaniikkia. Ei sosiaalista mediaa ja kirjaa voi asettaa vastakkain. Sehän on mahtavaa, että kokeillaan uusia muotoja ja esimerkiksi kirjallisuutta käsitellään Instagramissa. Parhaimmillaan uudet viestinnän muodot voivat innostaa myös kirjojen pariin.”

Ja toisaalta on hyvä muistaa, että nuorten keskinäisen viestittelyn lainalaisuuksien ymmärtäminen on ihan yhtä keskeinen osa tämän päivän mediataitoja kuin se, että osaa erottaa uutisen ja mainoksen toisistaan. Uudenlaiset viestinnän tavat linkittyvätkin myös nuorten omiin alakulttuureihin ja eri kaveriporukoissa samat emojit voivat tarkoittaa eri asioita.

“Emojeiden käytössä nuorilla on aivan oma kieli. Samoin se, miten nuoret kirjoittavat viestejä, eroaa siitä, mihin me ollaan totuttu. Nuoret ei esimerkiksi käytä välimerkkejä samalla tavalla tai yhtä paljon kuin vanhemmat eikä kielioppi ole merkityksellistä viestien kirjoittamisessa”, Salonen sanoo.

Voi olla myös perusteltua kysyä, miksi painotamme yhteiskunnassa edelleen niin paljon nimenomaan kirjoitettua tekstiä, jos monien nuorten luontevin tapa viestiä on kuitenkin jotain ihan muuta.

Parhaimmillaan kuva- ja ääniviestit voivatkin mahdollistaa kommunikaation sellaisille nuorille, joille kirjoittaminen ei ole niin luonteva ja helppo tapa viestiä. Toisaalta nykyinen, nopeaa reagointia vaativa viestintäkulttuuri ei taas aina sovi niille, jotka eivät ole luontaisesti niin nopeita.

Nuorten erilaiset viestinnän tavat ovatkin hyvä muistutus siitä, kuinka tärkeää on ymmärtää ja hyväksyä erilaisia viestinnän muotoja. Mitä laajempi keinovalikoima on käytössä, sitä todennäköisemmin yhä useampi nuori saa äänensä kuuluviin.

Tuntuuko nuoren median käyttö vieraalta? Näin otat asian puheeksi nuoren kanssa:

  • Ole kiinnostunut nuoren tekemisistä. Ihan samaan tapaan kuin nuorelta voi kysyä, miten koulussa meni, voi myös kysyä, mistä kavereiden kanssa on viestitelty.
  • Älä tuomitse ja päivittele vaan ole avoimin mielin liikenteessä. Kysele, miten ja millaisissa tilanteissa nuori viestii ja mitä sovelluksia hän käyttää. Nuoresta voi olla hauskaakin päästä selittämään aikuiselle, miten hänen käyttämänsä sovellukset toimivat.
  • Älä loukkaannu, jos nuori ei halua kertoa kaikkea. Harva meistä haluaa kertoa yksityiskohtaisesti käymistään keskusteluista.

Lue lisää:

Zetapodi: Elävätkö nuoret tekstinjälkeistä aikaa?

A-lehtien nuorten liiketoiminnan johtaja Anni Lintula ja Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin professori Raine Koskimaa keskustelevat nuorten viestintätapojen ja lukemisen muutoksesta.