Näin mediakasvatus edistää nuorten digihyvinvointia

Monet nuoret viettävät aikaansa hyvin erilaisissa mediaympäristöissä kuin vanhempansa tai opettajansa. Nuorten digihyvinvointiin liittyviä ilmiöitä ja muutoksia tulisi kuitenkin tietoisesti tarkkailla ja tukea.

Nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosolan mielestä opettajat ovat aitiopaikalla huomatakseen nuorten käytöksessä ja hyvinvoinnissa sellaisia muutoksia, joista kannattaa huolestua.

– Tarkkasilmäinen opettaja havaitsee lisääntyvät myöhästelyt ja poissaolot, jotka eivät usein selity kokonaan fyysisillä sairauksilla. Muita merkkejä, joihin opettajan tulisi reagoida, ovat arvosanojen lasku, lisääntynyt häiriökäytös, syrjään vetäytyminen ja laihtuminen, Kosola listaa.

– Koulussa on paljon perfektionismiin taipuvaisia oppilaita, joiden olisi tärkeää oppia ottamaan vähän rennommin. Lisäksi on oppimisvaikeuksien kanssa pyristeleviä oppilaita, joille olisi erityisen tärkeää, että joku huomaisi heidän monet vahvuutensa, Kosola kertoo.

Erilaiset älylaitteet ja mediaympäristöt ovat saumaton osa nuorten arkea. He pitävät median avulla yllä ihmissuhteitaan, ilmaisevat itseään ja oppivat uutta. Silja Kosola näkee nuorten älylaitevetoisessa mediakulttuurissa sekä hyviä että huonoja puolia.

– Älylaitteet lisäävät erityisesti syrjäseuduilla asuvien, vähemmistöihin kuuluvien ja liikunta- tai aistivammaisten nuorten yhdenvertaisuutta. Älylaitteet tarjoavat myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia itseilmaisuun, luovuuteen ja viihteestä nauttimiseen, Kosola sanoo.

– Runsas sosiaalisen median käyttö voi kuitenkin olla vahingollista. Mitä enemmän nuori käyttää somea, sitä suurempi on todennäköisyys, että hän masentuu ja hänen itsetuntonsa heikkenee. Psykologisten teorioiden valossa tämä vaikuttaa loogiselta, sillä useat sovellukset perustuvat algoritmeihin, jotka tarjoavat käyttäjälle yhä lisää sellaista sisältöä, josta hän on aiemminkin pitänyt, Kosola jatkaa.

Älylaitteet ja uni

Riittävä uni tukee nuoren oppimista, kasvua, luovuutta ja päättelykykyä. Valitettavan usein nuorten mediankäyttö vie aikaa nukkumiselta. Silja Kosolan mukaan tasapainoinen arki pitää aina sisällään muutakin kuin älypuhelimella vietettyä aikaa.

– Alle 8 tuntia yössä nukkuvien suomalaisnuorten määrä on kasvanut tasaisesti 2010-luvulla. Todennäköisin syy vähenevään uneen ovat älylaitteet, joita nuoret usein vilkuilevat vielä viimeiseksi illalla tai jopa kesken unien. Vaikka ruudun sinisen valon olisi himmentänyt, monet älylaitteen sisällöt kiihdyttävät mieltä niin, että unen saaminen ja unessa pysyminen on yhä vaikeampaa, Kosola kertoo.

– Ulkoilu ja liikunta, säännöllinen ruokailu ja live-elämän sosiaaliset suhteet ovat edelleen olennaisia osia tasapainoisessa arjessa. Nuorten kehitykselle on myös eduksi, että vastuu kotitöistä kasvaa iän myötä. Arjen taitoja oppii tekemällä, ja samalla nuori tuntee olevansa arvokas perheyhteisön jäsen, Kosola kuvailee.

Digihyvinvointi vaatii tietoista opettelua

Digihyvinvoiva ihminen osaa hyödyntää erilaisia medialaitteita ja -ympäristöjä tasapainoisesti huvin ja hyödyn näkökulmista. Koukuttavien viihteellisten mediasisältöjen maailmassa tämä vaatii kuitenkin tietoista harjoittelua.

– Nuorten itsesäätelytaidot ja impulssien hallinta eivät ole vielä yhtä vahvat kuin aikuisten. Siksi monet nuoret tarvitsevat aikuisten tukea älylaitteiden houkutuksia vastaan niin kotona kuin koulussakin. Koulussa älylaitteet olisi viisainta pitää repussa ja näkymättömissä silloin, kun niitä ei käytetä opetuksessa tai tehtävien tekemisessä. Oman älypuhelimen pitäminen pöydällä samalla, kun pitäisi tehdä jotakin muuta, heikentää tutkitusti oppilaiden keskittymiskykyä, Kosola kertoo.

Silja Kosola suosittelee, että kouluissa järjestettäisiin välillä täysin älylaitteettomia välitunteja.

– Koulussa nekin nuoret, jotka eivät harrasta esimerkiksi joukkueurheilua, voivat oppia merkittäviä sosiaalisia taitoja, Kosola sanoo.

Myöskään teknologian suhde oppimiseen ei ole mustavalkoinen. Pelkkä mediaväline tai -sisältö itsessään ei edistä oppimista. On opittava tunnistamaan media-arkeen kätkeytyvät oppimistilanteet.

– Älylaitteet voivat edistää nuorten oppimista esimerkiksi tiedon jakamisen ja verkostoitumisen kautta. Median avulla oppiminen voi laajentua luokkahuoneen ulkopuolelle. Nuoret nauttivat myös älylaitteiden kautta toteutettavista kilpailullisista tehtävistä, Kosola kertoo.

– Monen asian tekeminen rinnakkain ei kuitenkaan edistä oppimista, kuten ei myöskään pikainen tiedonhaku Googlen kautta, Kosola muistuttaa.

Kasvattajien tehtävä on huolehtia siitä, että nuoret oppivat oppimaan oppimisen taitoja erilaisissa mediaympäristöissä. Tehtävä on välillä haasteellinen, sillä nuorten henkilökohtaiset mediasuhteet poikkeavat toisistaan paljon. Silja Kosolan mukaan mediakasvatus vaatii ammattikasvattajilta kunnioittavan kohtaamisen taitoja.

– Jos koulu on nuorelle vaikeaa vaikkapa oppimisvaikeuksien takia, esimerkiksi digitaaliset pelit saattavat tarjota hänelle mahdollisuuden onnistumisiin, joita arjesta ei muuten löydy. Vain nuorelta kysymällä ja häntä kuuntelemalla voi päästä perille siitä, minkälaista hänen media-arkensa on ja miten häntä voi parhaiten auttaa, Kosola painottaa.

– Nuorten mielessä on aina korostunut kysymys omasta kelpaavuudesta, ja somen käsiteltyjen kuvien joukossa oma kehittyvä kroppa voi tuntua kovin keskeneräiseltä. Myös suurissa kansainvälisissä verkkopeleissä joukkue pärjää paremmin, jos koko joukkue osallistuu taisteluun. Se luo aikamoisen paineen nuorelle, jonka pitäisi huolehtia omasta koulunkäynnistä ja riittävästä unesta, Kosola jatkaa.

On selvää, että matkallaan kohti tasapainoista media-arkea, jokainen nuori tarvitsee rinnalleen mediakasvattajan.