Menetelmät 3

1. Digitarina päivästäni

Tavoite: median tuottaminen digitarinan muodossa

Menetelmä: kuvan ja tarinan yhdistäminen editointiohjelmalla tai sosiaalisen median alustalla. Digitarinan kautta voi harjoitella visuaalista kerrontaa.

Tarvikkeet: puhelin, nettiyhteys, paperia ja kyniä suunnitteluun

Aika: 2 t

Tarinan voi koostaa myös Instagram-tarinaksi, joka on näkyvissä 24 tuntia. Videon voi myös tallentaa Instagram-sivun kohokohtiin. Valitkaa sovellus nuorten toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Pyydä nuoria kuvaamaan yhden vuorokauden ajan omaa arkipäiväänsä valokuvin. Kuvia voi olla paljon, mutta lopuksi niistä valitaan enintään 20 parasta. Tämän jälkeen kuvista suunnitellaan kuvakäsikirjoitus, jonka voi koostaa paperille piirtäen ja kirjoittaen. Tähän valitaan mahdolliset selittävät tekstit ja vapaasti käytettävä musiikki, joka säestää päivän tapahtumia. 

Digitarinan kokoamiseen käytetään maksuttomia työkaluja, kuten Adobe Premium Clip-, VivaVideo- tai iMovie-sovelluksia. Jos tarinaa kootaan Instagram-tarinaksi, tekstit, filtterit ja musiikit voi lisätä tarinaan suoraan Instagramissa.

2. Oma unelmien lehti

Tavoite: medialukutaito, mediakriittisyys, median valintojen käsittely ja lehtien tutkiminen

Menetelmä: antaa valta nuorille tehdä omat valintansa askartelemalla oma lehden kansi 

Tarvikkeet: erilaisia aikakauslehtiä ja sanomalehtiä (muista moninaisuus!), kartonkia, sakset ja liimaa

Aika: 1,5–2 t

Selatkaa yhdessä lehtiä läpi keskittyen pääasiassa valokuviin. Nuoret leikkaavat lehdistä puhuttelevia kuvia ja otsikoita ja luovat niistä oman unelmalehtensä kannen. Nuori on tässä harjoitteessa oman lehtensä päätoimittaja. Hän päättää, mitä aiheita omassa lehdessä käsitellään ja ketkä pääsevät kanteen.

Valmiit tuotokset esitellään koko ryhmälle. Jokainen saa kertoa omasta unelmalehdestään.

Kysymyksiä:

• Mitä tapahtuu, jos henkilöiden ja otsikoiden paikat vaihtuvat? 
• Muuttuuko sisältö, kun puhujana on toisenlainen henkilö kuin olemme tottuneet näkemään?
• Millainen olisi sinun unelmiesi lehti? 
• Kenellä olisi valtaa tehdä päätöksiä?

3. Nuoret median parrasvaloissa

Tavoite: medialukutaito, nuoren äänen vahvistaminen

Menetelmä: nuoren valmistautumista mediahaastattelua varten turvallisesti ja kulttuurisensitiivisesti 

Tarvikkeet: tuttu ja turvallinen tila ja ohjaaja, tarvittaessa tulkki ja nauhuri 

Aika: 0,5–1 t

Nuorten kanssa työskennellessä voi tulla vastaan tilanne, jossa nuoria halutaan haastatella lehteen tai toiminnasta halutaan tehdä nuorten kommentteja sisältävä juttu. Silloin on tärkeää, että nuorten kanssa valmistaudutaan yhdessä haastatteluun tai lehtijuttuun. 

Huomioi nämä:

• Selvitä, mihin julkaisu on tulossa ja miksi juttu tehdään.
• Varmista, että kysymykset lähetetään etukäteen, ja käy ne nuorten kanssa läpi ennen haastattelua. Kysymysten pohjalta voitte keskustella nuorten kanssa heidän kokemuksistaan ja valmistautua näin jatkokysymyksiin.
• Tarkista jutun näkökulma.
• Sovi, että haastattelu tehdään nuorille tutussa paikassa ja tilanteessa. 
• Älä jätä nuorta yksin haastattelutilanteeseen vaan huolehdi, että paikalla on tuttu aikuinen ja mahdollisesti muita nuoria.  
• Huolehdi, että kielitaito ei ole este osallistumiselle. Pyydä paikalle henkilö, joka voi tarvittaessa tulkata kysymykset.
• Valmistele nuoret siihen, että jutussa julkaistaan vain osa heidän kommenteistaan. Pohtikaa yhdessä, mistä haastateltavat ainakin haluaisivat puhua. Tämän voi kertoa myös toimittajalle etukäteen.
• Pyydä juttu tarkistettavaksi ja kommentoitavaksi ennen julkaisua. Varmista, että sille on tarpeeksi aikaa.

4. Totta vai tarua – valemedian tunnistaminen

Tavoite: Medialukutaito, lähdekriittisyys

Menetelmä: Disinformaation tunnistaminen visuaalisten esimerkkien kautta 

Tarvikkeet: etsi kaksi visuaalista esimerkkiä samasta aiheesta: toinen mediasta, joka on sitoutunut journalismin periaatteisiin, toinen taas vahvasti mielipiteisiin tai disinformaatioon nojaavasta mediasta, jossa käsitellään samaa aihetta. Sosiaalisesta mediasta on helppo löytää esimerkkejä valheellisesta tiedosta liittyen mm. ilmastonmuutokseen tai terveysväittämiin. Uutiskanavat, ministeriöt ja muut viralliset tahot taas käyttävät visuaalista materiaalia sosiaalisen median kanavillaan.

Aika: 1–2 t

Tutustu Ylen oppimateriaalien Valheenpaljastaja-videoihin. Voit käyttää niitä esimerkkeinä työpajassa.

Tutkikaa visuaalisia esimerkkejä erilaisista medioista. Jos esimerkit sisältävät tekstiä, lue ne ääneen ja anna tarpeeksi aikaa pohdinnalle.

Pohtikaa, miten esimerkit eroavat toisistaan. Mistä voi tietää, kuka puhuu totta? Mitkä ovat tyypillisiä piirteitä valemedialle tai sosiaalisessa mediassa liikkuville valheille? Mihin valesisällöillä pyritään? Voitte käydä läpi alla listattuja disinformaation piirteitä esimerkkiuutisen kautta. 

Seitsemän vihjettä disinformaation ja valheiden tunnistamiseen:

1. Ristiriitainen sisältö. Kun otsikko tai kuva eivät vastaa varsinaista sisältöä.
2. Väärä konteksti. Oikeaa tietoa levitetään väärällä saatteella sosiaalisessa mediassa.
3. Manipuloitu sisältö. Oikeaa tietoa kuten kuvia on muokattu harhaanjohtavasti tarkoituksella.
4. Satiiri ja parodia. Kun valhe saattaa jekuttaa, mutta sitä ei ole tehty vahingoittamistarkoituksella. 
5. Harhaanjohtava sisältö. Harhaanjohtavaa infoa käytetään tarkoituksenmukaisesti jotain asiaa tai henkilöä vastaan.
6. Huijarisisältö. Kun lähteitä tai sitaatteja on väärennetty.
7. Väärennetty sisältö. Kaikki sisältö on valetta. Sen tarkoitus on johtaa harhaan ja tuottaa vahinkoa.

Jutelkaa siitä, miten oikea media toimii ja korjaa itseään. Mitkä säännöt velvoittavat luotettavaa mediaa (kts. Journalistin ohjeet)? Keskustelkaa, ovatko nuoret törmänneet väärään informaatioon sosiaalisessa mediassa. Mikä oli aihe ja mistä selvisi, ettei tarina ole totta? Houkutteleeko tunteisiin vetoava tarina helpommin jakamaan valetta eteenpäin?

Muodostakaa tämän jälkeen tilaan kuvitteellinen jana. Janan toisessa päässä on mielipide/vale ja toisessa perusteltu tieto/totuus. Mihin kohtaan janaa esimerkkijutut asettuvat ja miksi?