Menetelmät 2

1. Podcast-haastattelu 

Teksti: Miia Laine

Tavoite: median tuottaminen, oman äänen vahvistaminen
Menetelmä: tutustuminen podcastiin ja omaan ääneen
Tarvikkeet: nauhuri ja kuulokkeet tai älypuhelin jokaiselle parille
Aika: 1–2 t

Esittelykierros ja turvallisemman tilan luominen. Ovatko osallistujat kuunnelleet podcasteja tai radiota? Ovatko he ikinä kuulleet omaa ääntään? Näytetään, miten nauhuri toimii. Jos ryhmällä on nauhuri, on jännää antaa kaikkien laittaa kuulokkeet päälle ja kuunnella, miltä ympäristö kuulostaa nauhurin kautta.

Kerätkää seuraavaksi kysymyksiä haastatteluja varten. Jokainen osallistuja kirjoittaa mahdollisimman paljon kysymyksiä muistilapuille, jotka laitetaan seinään. Yhdessä päätetään podcastin nimi. Ryhmä jaetaan pareihin, ja jokainen pari saa yhden nauhurin tai älypuhelimen. Pari valitsee vapaasti kysymyksiä, joita haluaa käsitellä haastatteluissa. Haastattelija tekee intron: “Hei, kuuntelet x Podcastia, minun nimeni on x ja tänään minä haastattelen vierasta x aiheesta x”. Haastattelija pitää nauhuria ja osoittaa sillä kohti henkilöä, joka puhuu (10 cm suusta). Lopuksi haastattelija lukee lopun: “Tämä oli x Podcast, minun nimi on x ja haastattelin vierasta x, kiitos kuuntelusta!” Haastattelut kestävät 2-5 minuuttia, sitten vaihdetaan roolia. Lopuksi kaikki tulevat takaisin yhteen, ja ryhmä kuuntelee yhdessä haastatteluita, mielellään kaiuttimien kautta. Nuoret kertovat omista kokemuksistaan.

2. Käsikirjoitettu podcast 

Teksti: Miia Laine

Tavoite: median tuottaminen, podcastin nauhoittaminen, oman äänen vahvistaminen
Menetelmä: tuotetaan ja äänitetään 10–20 minuutin pituinen teemapodcast ryhmässä
Tarvikkeet: nauhuri ja kuulokkeet tai älypuhelin jokaiselle ryhmälle, yhteinen tietokone, jossa on äänieditointiohjelma
Aika: 3–6 t
Työskentely on sujuvampaa, jos joku ryhmän jäsen tai ohjaaja osaa käyttää äänieditointiohjelmaa.

Esittelykierros ja turvallisemman tilan luominen. Ovatko osallistujat kuunnelleet podcasteja tai radiota? Ovatko he ikinä kuulleet omaa ääntään? Näytetään, miten nauhuri toimii. Jos ryhmällä on nauhuri, on jännää antaa kaikkien laittaa kuulokkeet päälle ja kuunnella, miltä ympäristö kuulostaa nauhurin kautta.

Kerätkää seuraavaksi aiheita, joita osallistujat haluavat käsitellä podcastissa. Jokainen osallistuja kirjoittaa mahdollisimman paljon aiheita muistilapuille, jotka laitetaan seinään. 

Osallistujat miettivät, mikä podcastin nimi on, kenelle se on suunnattu ja kuinka pitkä se voisi olla. He päättävät myös aiheesta: onko podcast keskustelu, uutisohjelma vai iltasatu? Mitä eri ääniä ja rooleja äänitteeseen tarvitaan? Uutisohjelmaan voidaan tarvita esimerkiksi uutisankkuria, haastattelijaa, haastateltavaa tai meteorologia.

Riippuen podcastin aiheesta ja roolien määrästä osallistujat voidaan jakaa pienryhmiin tai kaikki voivat tehdä yhdessä samaa podcastia. Ryhmät kirjaavat muistiin podcastin rakenteen ja käsikirjoituksen. Osallistujat miettivät myös, mitä muita ääniä podcastia varten täytyy tallentaa.

Ryhmät lähetetään ulos tai omiin nurkkiin nauhoittamaan. Valmiit äänitiedostot siirretään tietokoneelle. Podcastin eri osat yhdistetään äänieditointiohjelmalla. Mukaan voi myös liittää netistä vapaasti käytettävissä olevaa musiikkia (ks. esim. www.royaltyfree-music.com). Lopuksi ryhmä kuuntelee yhdessä valmiit podcastit.

Muistilista ohjaajalle: ota nämä viisi asiaa huomioon podcast-työpajan järjestämisessä!

• Hiljainen ympäristö on tärkeä. Ette tarvitse varsinaista studiota, kunhan käytössä on huone, jossa ei ole taustamelua.
• Varmista, että osallistujilla on toimivat ja ladatut puhelimet tai nauhoituslaitteet.
• Mukaan tarvitaan myös kuulokkeet äänen kuuntelemiseen ja tietokone editoimiseen.
• Jos podcast julkaistaan, varmista että äänitteessä on käytetty pelkästään omia nauhoitteita tai rojaltivapaata musiikkia.

Vinkkejä osallistujille:

• Hymyile! Kuuntelija huomaa eron.
• Rakenna mukava ja turvallinen tila haastateltavalle. Mitä rennompi haastateltava, sitä parempia juttuja hän kertoo!
• Kuvittele kuuntelijaksi joku tuttu ihminen, esimerkiksi perheenjäsen tai ystävä, ja puhu hänelle.
• Olet kuuntelijan silmät ja korvat: Esittele selkeästi itsesi ja podcastin aihe. Kerro, mitä tapahtuu ja missä olette. Sano ääneen kaikki, mitä kuulijan on hyvä tietää.
• Pidä mikrofonia tai nauhuria tarpeeksi lähellä (n. 5–10 cm:n päässä) suutasi kun puhut ja aseta se myös yhtä lähelle haastateltavan suuta hänen ollessaan äänessä. Näin varmistat hyvän äänenlaadun.

Lyhyitä esimerkkitehtäviä:

• Äänitä esittelykierros ympäristöstäsi: kerro kuulijalle, mitä kaikkea näet! (1–2 min) 
• Nauhoita sääraportti. (1 min)
• Kuvaile koulu- tai työmatkaasi. (1–2 min)

3. Vastapuhe videolla

Tavoite: mediakriittisyys, vastapuheeseen tutustuminen

Menetelmä: tutustutaan vastapuheen tavoitteisiin videon katselun ja apukysymysten kautta. Videot löytyvät menetelmän lopussa.

Tarvikkeet: tietokone ja nettiyhteys videon katseluun, mahdollisesti videotykki

Aika: 1–1,5 t

Vihapuheesta ja vastapuheesta keskustelu voi toimia pohjana oman videon tuottamiselle. 

Tutustu turvallisemman tilan periaatteisiin ennen työpajaa. Anna tilaa nuorten omille kokemuksille ja muista sensitiivinen työote.

Kerro lyhyesti ryhmälle vastapuheen periaatteet. Ne löytyvät menetelmän taustoituksesta. 

Katsokaa esimerkkejä vastapuhevideoista:

• Näe mut samoin kuin muut -video
• Amnesty International: Look beyond the borders
• Kansalaiset Medborgare: Olen suomalainen

Kysymyksiä vastapuhevideoiden katsomisen jälkeen:

• Millaisia tunteita video herätti?
• Miksi on tärkeää, että ihmiset tuovat omia kokemuksiaan esiin?
• Kenen olisi tärkeää nähdä video?
• Mikä on vastapuhevideon tarkoitus?
• Millaisen videon tekisit itse? 

4. Haastattelu nuoren toimijuutta vahvistamassa

Tavoite: median tuottaminen, nuorten äänen voimistaminen siirtämällä kysymyksen asettamisen valta nuorelle

Menetelmä: menetelmää voidaan käyttää silloin, kun halutaan siirtää katse julkaisussa muualle kuin nuoreen itseensä, mutta samalla kuitenkin korostaen nuoren roolia

Tarvikkeet: liimalappuja ja kyniä

Aika: 1–2 t

Haastattelu on oiva menetelmä antaa nuorille valta päättää kysymykset. Katse visuaalisessa materiaalissa kääntyy nuoresta haastateltavaan. Haastattelumenetelmää voidaan käyttää esimerkiksi vaalitentissä tai kun halutaan selvittää jonkun henkilön mielipiteitä, asenteita ja ajatuksia. Haastatteluita voidaan hyödyntää videoprojekteissa ja niiden kautta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Haastattelua voi käyttää myös podcastin teossa (ks. Podcast-haastattelu-menetelmä).

Ennen haastattelukysymysten muotoilua on hyvä käydä läpi:

• Ketä haastatellaan?
• Miksi haastattelu tehdään?
• Miten haastattelu aloitetaan ja lopetetaan? 
• Missä kanavassa haastattelu julkaistaan?
• Leikataanko haastattelijan kuva ja ääni pois?

Haastattelukysymysten valinta:

Jaa jokaiselle osallistujalle kolme liimalappua. Pyydä keksimään jokaiselle lapulle aiheita, kuten lempiruoka, elokuvat ja matkustaminen – huomioiden haastateltava ja haastattelun tarkoitus. Kun jokainen on saanut omat aiheensa kirjoitettua, laput asetetaan näkyville ja aiheista valitaan parhaat haastattelukysymysten pohjaksi. Teemojen ympärille on helppo keksiä kolmesta viiteen kysymystä. 

Vinkkejä haastattelun tekoon:

Haastattelua kannattaa harjoitella ääneen muutaman kerran, jotta haastattelutilanteesta tulee rennompi ja luontevampi. Jutustelu haastateltavan kanssa ennen varsinaista haastattelua rentouttaa tilannetta. Haastattelussa saa näkyä ja kuulua ihmisen oma luonne ja tyyli. Pienet mokat ei haittaa, se tuo vain persoonallisen ja hauskan otteen.