Menetelmät 1

1. Lehdistön kuvat

Tavoite: medialukutaito, oppia hahmottamaan, miten kuvilla voidaan tehdä valtarakenteita näkyvämmäksi

Menetelmä: kuvien tulkinta kuvajournalismia hyödyntäen

Tarvikkeet: kuvia, joissa esiintyy eritaustaisia ihmisiä

Aika: 45–60 min

Kaikki kuvat sanoma- ja aikakauslehdissä ovat kuvajournalismia. Myös mediatalojen Instagram-tilit ovat kuvien aarreaittoja!

Asettele lehdistä leikatut tai tulostetut kuvat esille. Anna osallistujien valita kolme kuvaa, jotka herättävät heidän mielenkiintonsa.

Käykää kierros, jossa kaikki saavat kertoa, miksi valitsivat kuvansa.

Keskustelkaa sen jälkeen kuvista. Apuna voi käyttää kysymyksiä:

• Millaisissa rooleissa ihmiset ovat kuvissa? Miten kuvan tulkintaan vaikuttaa kuvassa olevan sukupuoli, ikä tai asema yhteiskunnassa?
• Jos kuvassa ei ole ihmistä, mikä siinä kiinnitti erityisesti huomion? 
• Mistä juttu kuvan perusteella kertoo?
• Onko juttuaihe entuudestaan tuttu? Heräsikö kuvan kautta kiinnostus lukea kuvaan liittyvä juttu? 

Katso myös menetelmät Oma unelmalehti sekä Valokuvalla vaikuttaminen. Voit yhdistellä menetelmiä pidempää työpajaa tai useampaa tapaamista varten.

2. Valokuvalla vaikuttaminen

Tavoite: median tuottaminen, voimaantumisen ja vaikuttamisen kokemus valokuvaamalla

Menetelmä: epäkohdan tai mielipiteen valokuvaaminen

Tarvikkeet: paperia ja kyniä suunnitteluun, muutama kamera tai puhelimia kuvaamiseen

Aika: 1–2 t

Kerää esimerkkejä vaikuttavista valokuvista, kuten kuva Greta Thunbergista koululakossa valtiotalon edessä tai kuvia Black lives matter -protesteista.

Keskustelkaa aiheista, joihin osallistujat haluaisivat muutosta. Keskittykää nuorten arkeen. Muutoksen tarve ja motivaatio lähtevät usein läheltä, omasta arjesta. Jos nuoret eivät keksi keskustelunaiheita, voitte keskustella esimerkiksi seuraavista aiheista: nuorille ei ole riittävästi kesätöitä, asuinalueeni on roskainen tai ilmastonmuutos huolettaa. Minkä tahansa kokoinen asia kelpaa.

Varatkaa riittävästi aikaa keskustelulle ja toteutuksen pohtimiselle. Ideoinnin voi aloittaa muutaman minuutin pariporinalla vierustoverin kanssa. Miettikää, voiko valitusta keskustelunaiheesta tuottaa kuvia tai lyhyen videon. Millaisella teoksella asiasta voi kertoa vaikuttavasti?

Suunnitelkaa kuvaus etukäteen. Miettikää tapoja, joilla kuvan tunnelmaan voidaan vaikuttaa. Esimerkiksi valaistuksella, kuvakulmilla ja rekvisiitalla kuviin voidaan luoda erilaisia tunnelmia. Pohtikaa, onko kuvia tarpeen editoida ja kuka sen tekee. Suunnitelkaa myös kuvien julkaisutavat.

Kenen olisi hyvä nähdä teos? Haluatteko näyttää sen kunnan tai kaupungin päättäjille tai kenties jollekulle tietylle poliitikolle? Voiko asiaan vaikuttaa jokin kolmannen sektorin toimija (esimerkiksi järjestö tai seurakunta) tai yritys, jonka edustajalle voitte esitellä teoksen? Vai pyrittekö saamaan aikaan laajempaa keskustelua ja muutosta? 

Miten saatte näkyvyyttä? Voitteko pyytää paikallislehden tai -radion toimittajan tekemään juttua kuvausprojektistanne ja sen aiheesta? Muistakaa myös sosiaalisen median voima! Iskevillä kuvilla, teksteillä ja aihetunnisteilla sekä haastamalla muita mukaan toimintaan voitte saada lisää tukea asiallenne.

Kuvaus itsenäisesti vai ryhmänä? Osallistavan valokuvaustuokion voi järjestää ryhmänä tai antaa nuorille itsenäiseksi tehtäväksi. Sopikaa kuvien katsomiseen ja analysoimiseen erillinen tapaaminen, jossa voitte pohtia myös kuvien julkaisemista tarkemmin. Vaikuttamisen tarkoituksena on saada aikaan jonkinlainen muutos.

HUOM! Tämä on menetelmä, joka voi vaatia useamman tapaamiskerran nuorten kanssa. Tehtävänanto ei ole helppo vaan vaatii luovuutta ja rohkeutta, joka syntyy luottamuksesta ryhmään. Tutun ja turvallisen ryhmän kanssa harjoite on helpompi ja nopeampi toteuttaa.

3. Valokuva minusta -esittelykierros

Tavoite: medialukutaito, luottamuksen ja turvallisemman tilan rakentaminen tutustumisen kautta

Menetelmä: esittelykierros käyttäen osallistujien omia valokuvia. Soveltuu pienryhmälle. Kuvien esittelyn pohjalta voi viritellä laajempaa keskustelua kuvien muokkauksesta mainoksissa ja aikakauslehdissä.

Tarvikkeet: tietokone ja videotykki tai puhelimet kuvien jakamiseen, jos niin halutaan

Aika: 20–30 min

Jokainen työpaja kannattaa aloittaa esittelykierroksella. Tutustuminen luo turvallisuutta ja luottamusta ryhmään.

Nuorille kuvat ovat luonteva osa sosiaalisen median kulttuuria ja ne kulkevat puhelimessa mukana. Harjoituksessa nuoret esittelevät itseään valitsemiensa kuvien avulla. Valittujen kuvien näyttämistä toisille ei vaadita, mutta sen voi halutessaan tehdä esimerkiksi puhelinten avulla. Kuvat voi myös heijastaa tietokoneen ja videotykin avulla seinälle. Kuvan valinnan voi antaa etukäteen tehtäväksi nuorille työpajaan kutsuttaessa.

Menetelmän tarkoitus on antaa pieni pala itsestään muille – omilla ehdoilla. Samalla voidaan käydä keskustelua kuvista ja itsensä hyväksymisestä juuri sellaisena kuin on. 

Tehtävänanto: 

• Pyydä jokaista osallistujaa valitsemaan omista kuvistaan sellainen valokuva, joka kuvaa parhaiten hänen luonnettaan.
• Käykää kierros, jossa jokainen kertoo valitsemastaan valokuvasta. Mikä puoli itsestä kuvassa välittyy?
• Anna ryhmälle kaksi minuuttia aikaa miettiä vastausta ja muistuta, että tehtävänanto on leikkimielinen.
• Kuva voi olla vanha, esimerkiksi omasta lapsuudesta, tai ihan tuore selfie tai jonkun toisen ottama onnistunut otos. Kuvan voi halutessaan näyttää muille, mutta myös pelkkä kuvasta kertominen riittää.
• Aloita kierros kertomalla omasta kuvastasi – näin rohkaiset osallistujia. Pidä kertomus lyhyenä.

Huom!  Myös ohjaajat ja mentori esittelevät oman kuvansa. 

Huom!  Muista lämmin, hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri.

Katso myös menetelmät Lehdistön kuvat, Oma unelmien lehti ja Suunnitelmasta valokuvatyöpajaksi.

4. Suunnitelmasta valokuvatyöpajaksi

Tavoite: median tuottaminen, osallistavan valokuvatyöpajan toteuttaminen 

Menetelmä: osallistava tapa suunnitella omaehtoinen valokuvatyöpaja nuorten kanssa. Soveltuu pienryhmälle

Tarvikkeet: neljä kartonkia tai fläppipaperia, tusseja tai liimalappuja ja kynät

Aika: 45–60 min

Jos mukana on valokuvaajamentori, on tärkeää, että hän osallistuu työpajan suunnitteluun ja tulee tutuksi nuorten kanssa. Työpajaa voi suunnitella pieni nuorten ydinryhmä, joka edustaa työpajan kohderyhmää. Kuvaaja osaa antaa vinkkejä siihen, mikä on mahdollista ja miten kellonaika, sää ja miljöö vaikuttavat kuviin. Hän osaa myös antaa vinkkejä rekvisiittaan ja innostaa nuoria kuvauksen teeman keksimisessä. 

Osallistavan valokuvauksen idea on, että nuoret saavat vaikuttaa kuvausaiheen valintaan ja kuvaavat itse. Kuvaus toteutetaan ulkona luonnonvalossa, joten miljöö kannattaa valita huolella.

Käytä seuraavia apukysymyksiä kuvauksen suunnittelun tukena. Kirjaa kaikki aivoriihen vastaukset muistiin!

Kuvauksen teema

• Näkyykö kuvissa ihmisiä? Onko kuvassa liikettä vai keskitytäänkö poseeraamaan?
• Onko mukana esineitä tai muita lavasteita? 
• Miten kuvattavien persoona näkyy kuvissa? 
• Onko kuvissa jotain maagista vai tavoitellaanko realistista näkökulmaa?  
• Kuinka paljon satsataan kuvien editointiin?

Aikataulu ja olosuhteet

• Mihin vuodenaikaan kuvaus toteutetaan? Miten vuodenaika vaikuttaa kuvaukseen?
• Mihin aikaan päivästä kuvaus toteutetaan? Miten kellonaika vaikuttaa kuvausolosuhteisiin?
• Millainen sää kuvauspäivänä on? Miten säähän varaudutaan?

Kuvauspaikan valinta

• Toteutetaanko kuvaus luonnon helmassa – rannalla, metsässä tai niityllä?
• Jos kuvaus toteutetaan kaupungissa, millainen kuvauspaikka valitaan? Haetaanko tietynlaista tunnelmaa? 
• Miten kuvauspaikalle liikutaan? Onko osallistujien helppo saapua paikalle?

Kuvien julkaisu

• Ovatko kuvat jossain nähtävissä kuvauksen jälkeen? Järjestetäänkö näyttely? Missä? Onko näyttely kaikille avoin vai vain kutsutuille suunnattu? 
• Saako kuvia julkaista somessa? Kuvaajalla on aina oikeudet omaan kuvaansa, mutta myös kuvattavalta ja alaikäisen huoltajalta pitää kysyä lupa kuvan julkaisemiseen.

Käykää aivoriihen jälkeen ideat läpi ja päättäkää, miten kuvaukset järjestetään.

Sopikaa yhdessä, miten valokuvatyöpajaa markkinoidaan muille nuorille: Onko työpajalla nimi? Toimivatko suunnittelussa mukana olevat nuoret puskaradiona mainostaen tulevaa työpajaa?