Miten meihin vaikutetaan?

Oppitunti 4: Vihapuhe ja populismi

Oppimateriaali

Tunnin aikana perehdytään kahteen ilmiöön, populismiin ja vihapuheeseen. Oppilaat tunnistavat molempien ilmiöiden piirteitä ja sitä, miten mediavaikuttamisen tekniikat ilmenevät molemmissa ilmiöissä.

Oppilaat harjoittelevat tiedonhakua ja lähdekritiikkiä ja pohtivat, millaisia motiiveja voi liittyä tiedon jakamiseen. Opilaat pohtivat vihapuheen seurauksia eri näkökulmista, tiedostavat eri keinoja reagoida vihapuheeseen (esim. mistä saa tukea ja apua) ja tutustuvat vastapuheeseen keinona vahvistaa positiivista keskustelukulttuuria. Tunti jakautuu kahteen osaan: ensin käsitellään populismia ja sen jälkeen vihapuhetta.

Tuntisuunnitelman sisältö

Tuottaja:

Mediakasvatusseura ry. / Katri Schroderus

Julkaisuvuosi:

2019

Lisätietoja:

Tutustu myös muihin Miten meihin vaikutetaan -tuntisuunnitelmiin

A. Orientaatio:

Mistä on kyse?

Keskusteluharjoitus, koko ryhmä:

Esittele päivän aihepiiri. Voit tutustua aiheeseen ensin itse oheismateriaalin avulla. Pohjusta erityisesti vihapuheen käsittelemistä perusteellisesti.

  • Pohtikaa medialukutaidon näkökulmasta oppimistavoitteita, joita voisitte asettaa tälle tunnille.

Opettaja! Huomioithan tämän vihapuheen käsittelyssä.

Vihapuheen käsitteleminen oppilaiden kanssa edellyttää opettajalta erityistä herkkyyttä ja tarkkuutta. Vihapuheella pyritään herättämään hyvin ahdistavia tunnetiloja (voimakasta pelkoa, vihaa, häpeää): jotkut ilmaukset luokitellaan myös lainvastaisiksi (esim. kiihottaminen kansanryhmää vastaan). Opettajan tulee punnita tarkkaan, millä tavoin aihetta kannattaa oman ryhmänsä kanssa lähestyä. On mahdollista, että oppilailla on vaikeita kokemuksia, jotka voivat oppitunnilla palata mieleen. Tarvittaessa oppilaan kanssa voi esimerkiksi keskustella aiheesta etukäteen. Ketään osallistujaa ei saa tuoda esiin sellaisella tavalla, joka tuottaa hänelle epämukavia tunteita tai ahdistusta, eikä ketään tule pakottaa jakamaan kokemuksiaan ryhmässä.

Keskusteluharjoitus, pienryhmät:

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa puhutaan monilukutaidosta: medialukutaito on sen yksi osa-alue. Ohjaa oppilaat pohtimaan 3–4 hengen ryhmissä:

  • Mitä medialukutaito tarkoittaa
  • Millaisia tietoja ja taitoja medialukutaitoisella ihmisellä on?

Listatkaa parin minuutin keskustelun jälkeen yhteisesti ylös medialukutaitoon kuuluvia taitoja ja tietoja. Tällaisia ovat mm. lähdekritiikki, kriittinen ajattelu, avoimuus uudelle tiedolle ja erilaisille mielipiteille, oman viestijäkuvan tunnistaminen, vuorovaikutustaidot, empatia, vaikutusmekanismien tunnistaminen jne.

Oppimistavoitteet:

Muodostakaa tunnin (tai toteutuksesta riippuen tuntien) oppimistavoitteet: listatkaa sellaisia taitoja, joita oppilaat haluavat teeman (mediavaikuttaminen) valossa oppia.

B. Keskustelu

Mitä on populismi?

Keskusteluharjoitus, koko ryhmä:

Keskustelkaa ja pohtikaa populismin määritelmää ja sen keinoja. Opettaja voi myös jakaa tai lukea luokalle populismin kuvauksen (Mitä on populismi?). Keskustelkaa seuraavien kysymysten avulla:

  • Mistä populismin voi tunnistaa?
  • Mitä populismilla halutaan saavuttaa? Mitä vastaan populismi haluaa asettua ja miksi?
  • Miten populistisessa ideologiassa suhtaudutaan eri mielipidettä edustaviin? Miksi?

Keskusteluharjoitus, koko ryhmä:

Keskustelkaa lopuksi koko ryhmän kanssa ja käykää yhdessä läpi seuraavia kysymyksiä:

  • Mihin erilaisilla vaikuttamisen tavoilla pyritään – mitä niillä yritetään saavuttaa?
  • Mikä mediavaikuttamisen muodoissa on yhteistä, mitä erilaista?
  • Millaiset vaikuttamiskeinot ovat mielestänne tavallisempia kuin toiset? Miksi?
  • Onko joitain vaikeampi tunnistaa kuin toisia? Miksi?
  • Mitkä vaikuttamismuodot ovat eettisesti erityisen ongelmallisia?

Palatkaa tarkastelemaan Miten meihin vaikutetaan? Neljä mediavaikuttamisen tekniikkaa -oheismateriaalia (oppitunti 2), jossa kuvattiin neljä erilaista mediavaikuttamisen tekniikkaa.

  • Miten näitä keinoja hyödynnetään populismissa?

C. Aktiviteetti:

Tiedonhakuharjoitus

Tiedonhakuharjoitus, pienryhmät:

Jaa luokka 3–4 hengen ryhmiin. Anna kullekin ryhmälle seuraavasta listasta 3–4 käsitettä, joihin oppilaat etsivät selitykset:

ideologiakuplautuminentavallinen kansaeliitti
polarisaatioäärinationalismikansankiihottaminenagitaattori
äärioikeistosyntipukkiajatteluBrexitnativismi
pluralismisananvapaussuvaitsevaisuusBreitbart
salaliittoteoriavahvistusvaikutusverkkoneutraliteettialt-right

Keskustelkaa lähdekritiikistä:

Oppilaat voivat aluksi suunnitella tiedonhaun omissa ryhmissään ja esimerkiksi listata sivustoja ym. lähteitä, joista aikovat tietoa etsiä.

Lopuksi määritelmiä vertaillaan koko ryhmän kesken.

  • Millaisessa yhteydessä/kontekstissa niitä usein käytetään? Kuka niitä käyttää, miksi ja milloin?

Jakakaa kokemuksianne tiedonhakuprosessista:

  • Törmäsittekö kyseenalaisilta vaikuttaviin lähteisiin
    tai ristiriitaiseen tietoon?

D. Aktiviteetti:

Populismibingo

Peli, yksilötehtävä

Tutustukaa Populismibingoon.

Katsokaa esimerkiksi eri poliitikkojen haastatteluja tai vaaliväittelyjä ja täyttäkää samalla bingokarttaa:

Keskustelkaa havainnoistanne:

  • Millaisia retorisia keinoja käytettiin?
  • Oliko populistisia argumentteja vaikea tunnistaa? Miksi?
  • Yllätyitkö jostakin?

E. Keskustelu

Mitä on vihapuhe?

Keskusteluharjoitus, koko ryhmä:

Keskustelkaa koko ryhmän kanssa siitä, mitä vihapuhe tarkoittaa. Opettaja voi jakaa tai lukea ääneen määritelmän (tuntisuunnitelman
alussa).

  • Mitä oppilaat tietävät vihapuheesta?
  • Millaisia tunteita se herättää?

Palatkaa tarkastelemaan toisen oppitunnin (tai tutustukaa) Miten meihin vaikutetaan? Neljä mediavaikuttamisen tekniikkaa -oheismateriaaliin, jossa kuvatiin neljä erilaista mediavaikuttamisen tekniikkaa.

  • Millaisia keinoja vihapuheessa käytetään?

F. Aktiviteetti

Mihin ja keihin vihapuhe vaikuttaa?

Keskusteluharjoitus, pienryhmät:

Jaa oppilaat neljään ryhmään. Anna jokaiselle ryhmälle yksi neljästä näkökulmasta, joista he tarkastelevat vihapuhetta:

  1. vihapuheen uhri
  2. sivustaseuraaja (vihapuhetta todistanut henkilö)
  3. vihapuhujan näkökulma
  4. yhteiskunta (keskusteluilmapiiri; kulttuurin ja käyttäytymisen muutos)

Oppilaat pyrkivät ryhmänsä kanssa vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

Uhri

Miltä uhrista tuntuu? Miten hän voi toimia tilanteessa? Listatkaa tahoja, joilta saa apua. Vihapuheen kohtaamisen ei tarvitse aina johtaa suoriin vastatoimiin: tee tilannearvio ja analysoi ensin, kuka on vihapuheen takana ja mitkä hänen motiivinsa ovat. Mitä omasta toiminnasta voi seurata? Älä jää yksin.

Sivustaseuraaja

Miltä tuntuu seurata/todistaa vihapuhetta? Miten se vaikuttaa sivustaseuraajan toimintaan? Miten hän voi toimia? Listatkaa tahoja, joilta saa apua. Aina vihapuheen uhrin tukeminen ei tarvitse olla julkista: myös yksityisviesteinä saadut kannustusviestit auttavat uhria. Älä jätä ketään yksin.

Vihapuhuja

Minkälaisia vihapuhujia on olemassa? Anonyymia vai omalla nimellä? Motiivit: osa ideologiaa vai suuttumuspäissään räyhääjiä? Listatkaa mahdollisimman monta eri vaihtoehtoa. Miten voi varmistua siitä, kuka vihapuheen taustalla on? Pyrkii ulkoistamaan/hiljentämään pelottelun avulla – miksi? Millaisia rakentavan keskustelun pelisääntöjä hänelle pitäisi opettaa?

Yhteiskunta:

Millaisia vaikutuksia vihapuheella on yhteiskuntaan? Miten keskusteluilmapiiri muuttuu? Mitä rajoja on sananvapaudella?

Purku, koko ryhmä:

Purkakaa ryhmäkeskustelut yhdessä. Pyydä oppilaita kertomaan mielipiteitään siitä, kenen näkökulma olisi kaikkein tärkein ottaa huomioon:

G. Aktiviteetti

Mitä on vastapuhe?

Keskusteluharjoitus, koko ryhmä:

Tutustukaa esimerkkeihin vastapuheesta.

Listatkaa eri tapoja, joiden avulla huumoria ja tarinallisuutta voisi käyttää keskustelukulttuurin kääntämisessä ja vihapuheeseen perustuvien narratiivien muuttamisessa.

H. Tunnin purku

Yhteinen keskustelu

Purku, koko ryhmä:

Käyttäkää lopussa aikaa tunnin purkamiseen: erityisesti vihapuhe voi herättää ajatuksia ja tunteita, joiden käsitteleminen voi olla tarpeen yhteisesti (tai esimerkiksi kahden kesken opettajan kanssa tunnin jälkeen).