Kohti tasapainoista digiarkea

Hienoa, että olette valinneet median, mediakasvatuksen ja hyvinvoinnin vanhempainiltanne teemaksi!

Media ja erilaiset laitteet ovat osa päivittäistä arkeamme – kuitenkin vasta opettelemme elämään niiden kanssa. Lasten median käyttöä lähestytään usein kieltämisen ja aikuisten huolen kautta. Ikävien mediailmiöiden tunnistaminen on tärkeää, mutta niin myös myönteisen ja hyvinvointia lisäävän median käytön vahvistaminen. Vanhempainiltamateriaali käsittelee lasten median käyttöä monista eri näkökulmista ja kannustaa ratkaisukeskeiseen keskusteluun. Lapset ansaitsevat sen, että heidän mediakulttuuristaan ja median käytöstään keskustellaan asiallisesti ja moniäänisesti.

Tee ennakkokysely oppilaille ennen vanhempainiltaa. Kyselyn tavoitteena on pohjustaa vanhempainillassa käytävää keskustelua kartoittamalla oppilaiden median käyttöä. Tavoitteena on myös tuoda lasten ääni kuuluviin kysymällä heidän ajatuksiaan, kokemuksiaan ja toiveitaan perheen median käyttöön liittyen.

Esitys sisältää kolmenlaisia dioja, joista osa ovat pakollisia ja osa vapaavalintaisia.

1. Info-diat (pakolliset)
   sisältävät tietoa aiheesta. Tunnistat ne Mediakasvatusseuran tunnuksesta oikeassa yläkulmassa. Ota kaikki nämä diat mukaan esitykseen, jotta kokonaisuus on säilyy eheänä ja monipuolisena.
2. Keskustelkaa -diat
   sisältävät yhteisiä keskustelukysymyksiä ja pohdintatehtäviä. Valitse haluamasi keskusteludiat sen mukaan, mistä aiheista on ajankohtaista ja tärkeää keskustella juuri teidän luokkanne kohdalla. Suosittelemme 1-2 keskusteludiaa.
3. Vanhempien suusta -diat (vapaavalintaiset)
   ovat vanhempien oivalluksia ja ajatuksia perheen median käytöstä. Voit hyödyntää dioja keskustelun herättäjiä tai käsitellä ne nopeammin vain näyttämällä ne vanhemmille. Valitse vapaasti haluamasi diat.

Piilota, poista tai hyppää yli diat, joita et käytä esityksessäsi. Diojen sisältöä ei saa muokata!

Vanhempainilta koostuu seitsemästä teemasta. 

1. Monipuolisia virikkeitä ruuduilla ja ilman
2. Tunteiden tunnistaminen ja turvataidot
3. Vuorovaikutus verkossa edellyttää sosiaalisia taitoja
4. Yhteenkuuluvuutta ja ystäviä
5. Älylaitteista puhtia leikkiin ja liikuntaan
6. Riittävästi unta ja lepoa
7. Entäs ruutuaika

Teema Tunteiden tunnistaminen ja turvataidot on muita osioita laajempi. Tämän käsittelyyn kannattaa varata hieman enemmän aikaa. Suunnittele etukäteen, minkä muiden teemojen kohdalle pysähdyt ja mitkä käsittelet lyhyesti. Koska teemoja on monta, ei jokaisen kohdalla kannata avata keskustelua. Erityisesti teemat viisi ja kuusi voi käsitellä lyhyesti.

Vanhempainillan arvioitu kesto on 50 minuuttia. Kuhunkin teemaan kuluva aika on suuntaa-antava. Teeman käsittelyyn kuluva aika riippuu siitä, otatko mukaan keskustelkaa- ja vanhempien suusta -dioja sekä tietenkin siitä, kuinka paljon keskustelua teemat herättävät.

Pyri luomaan rento, keskusteleva ilmapiiri. Esittele ensin itsesi, jonka jälkeen tehkää nopea nimikierros myös vanhempien kesken. Tämän jälkeen voit kertoa, miksi kyseinen aihe on valittu vanhempainiltaan ja esitellä tavoitteet.

Ensimmäisten keskustelukysymysten tarkoitus on virittää vanhempainillan aiheeseen. Voit toteuttaa keskustelun yhteisesti kysymällä, mitä asioita vanhemmilla tulee ensimmäisenä mieleen. Voit myös kysyä, kumpia on helpompi keksiä: hyviä asioita vai haasteita?

Esittele keskustelun jälkeen oppilaille tekemäsi ennakkokyselyn keskeisimpiä asioita. Mitä lapset kertoivat omasta ja perheen median käytöstä. 

Vanhempainillan sisältö muodostuu tasapainoisen digiarjen keskeisistä asioista. Halutessasi voit sanoa ääneen, ettet ole median käytön asiantuntija eikä useimpiin asioihin ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Toivoit, että voitte yhdessä ihmetellä ja keskustella lasten median käytöstä ja siihen liittyvistä uusista ilmiöistä, jakaa hyviä vinkkejä ja ideoida niitä tarvittaessa myös yhdessä.

Pyri huomaamaan, jos keskustelu alkaa pyöriä liikaa huolien ympärillä ja nosta esille myös muita näkökulmia.

Kehittyvät ja kasvavat lapset tarvitsevat päiväänsä monipuolisia virikkeitä ja erilaisia aktiviteetteja. Median käytön kannalta tämä tarkoittaa sitä, että on tärkeää tunnistaa millainen median käyttö tukee hyvinvointia ja yhdessäoloa. 

Keskustelukysymykset herättelevät pohtimaan, millaista oman lapsen median käyttö on. Sen sijaan, että keskitytään pelkästään siihen kuinka paljon lapsi käyttää mediaa, pohditaan sitä, mitä lapsi median parissa tekee. Toisinaan monipuolisten aktiviteettien sisällyttäminen lapsen päivään voi edellyttää myös median käytön rajaamista.

Mediasisällöt herättävät monenlaisia tunteita niin lapsissa kuin aikuisissakin. Siksi on tärkeää, että lapset voivat kertoa ja käsitellä tunteita yhdessä aikuisen kanssa ilman syyllistämistä tai rankaisemista. Korosta lapsen ja vanhemman avoimen keskusteluyhteyden tärkeyttä.

Vanhempien on tärkeää olla herkkiä lapsen tuntemuksille ja reaktioille: lapset ovat yksilöllisiä. Mediasisältöjen ikärajat ja sisältösymbolit varoittavat lapsen kehitykselle haitallisista sisällöistä. Silti matalakaan ikäraja ei suoraan tarkoita, että sisältö olisi lapsille suunnattu.

Sosiaaliset taidot kehittyvät kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Ne ovat pohjana myös hyvälle ja toista kunnioittavalle verkkokäyttäytymiselle. Kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa opitaan myös itsesäätelytaitoja, kieltä ja tunnetaitoja. Siksi on tärkeää, että perhe viettää aikaa yhdessä ja että lasten päivään kuuluu paljon erilaisia vuorovaikutustilanteita.

Yhteistä aikaa voi viettää myös median äärellä ja parhaimmillaan median parista löytyykin yhteistä tekemistä koko perheelle.

Ystävät, yhteisöllisyys ja osallisuus ovat tärkeitä lasten hyvinvoinnille. Monien lasten elämässä sosiaalinen media muut verkkoyhteisöt ovat keskeinen osa ystävyyssuhteiden ylläpitoa ja itsensä toteuttamista. On ymmärrettävää, että tämä voi tuntua vanhemmista vieraalta ja herättää myös huolta. 

Lasten ja nuorten kulttuuriin on aina kuulunut asioita, joita aikuisten voi olla vaikea ymmärtää. Avoin suhtautuminen ja kiinnostus lasten mediakuulumisiin auttavat ylläpitämään keskusteluyhteyttä ja ottamaan asioita puheeksi, mikäli joku mietityttää.

Median käyttö voi vaikuttaa myös fyysiseen hyvinvointiin. Parhaimmillaan pelit ja sovellukset kannustavat leikkimään ja liikkumaan. Toisaalta ne voivat myös pitää meitä pitkiä aikoja paikoillaan. Siksi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että lapset ja koko perhe saavat päivittäin tarpeeksi liikuntaa, joka on erityisen tärkeää lasten lihasten, motoriikan ja aivojen kehitykselle.

Uni on keskeinen osa hyvinvointia. Kuitenkin moni meistä, niin aikuisista kuin lapsistakin, nukkuu jatkuvasti liian vähän. Iltaan painottuvan median käytön ja uniongelmien välillä on löydetty yhteys, mutta tutkimusten perusteella ei voida sanoa, ovatko älylaitteet ongelmien syy vai seurausta jostain muusta.

Perheen median käyttöä kannattaa kuitenkin tarkastella myös nukkumisen ja ja unen näkökulmasta. Lapsen kanssa voi yhdessä harjoitella tunnistamaan, minkälainen median käyttö rauhoittaa ja rentouttaa ja millainen puolestaan virittää ja lisää energiaa.

Pyri laajentamaan keskustelua pelkän ajan mittaamisesta siihen, mitä ruuduilla tehdään, minkä ikäinen lapsi on kyseessä, mikä on median rooli lapsen harrastuksissa ja kiinnostuksen kohteissa, onko meidan parissa vietetty aika jostain pois ja miten median käyttö vaikuttaa perheen vuorovaikutukseen.

Muistuta, että eri tavat toimivat eri perheissä. Joskus perheen arkea voi kuitenkin helpottaa myös se, että kaveripiirin kesken sovitaan joitain yhteisiä pelisääntöjä median käyttöön liittyen.

Vanhempainillan päätteeksi jaa vanhemmille kotiin vietäväksi koululaisen mediabingo. Bingo antaa konkreettisia vinkkejä ja inspiraatiota, kuinka tukea koko perheen hyvinvointia ja tasapainoista digiarkea.