Kohti tasapainoista digiarkea

• Parhaimmillaan äly- ja digilaitteet tarjoavat aivoja kehittäviä ympäristöjä, jotka tukevat oppimista, luovuutta ja hyvinvointia.
• Yhteisöllisten pelien kautta voi oppia esimerkiksi ongelmanratkaisua ja tärkeitä sosiaalisia taitoja.
• Itse kuvattuja videoita editoidessa mielikuvitus ja luovuus lentävät sekä itseilmaisutaidot kehittyvät.
• Sosiaalinen media puolestaan voi olla tärkeän kanava ystävyyssuhteiden ylläpitämiseen.

Digilaitteiden loputtomat virikkeet voivat tuoda mukanaan haasteita

• Pelit ja sovellukset on usein suunniteltu koukuttaviksi ja ne vetävät lapsia helposti puoleensa. Siksi lapset tarvitsevat vanhempien tukea itsesäätelyyn ja oman median käytön rajoittamiseen.
• Jos ruutujen äärellä vietetään pitkiä aikoja itsekseen, aika voi olla pois yhdessäolosta, liikkumisesta ja leikkimisestä, jotka ovat tärkeitä lapsen kasvulle ja kehitykselle.
• On aikuisen vastuulla varmistaa, että lapset saavat monipuolisia virikkeitä ja tarvittaessa rajoittaa lapsen median käyttöä.
• Jos irroittautuminen laitteista on lapselle vaikeaa, kannattaa pelkän kieltämisen sijaan tarjota muuta vaihtoehtoista tekemistä.

Keskustelkaa

• Pohdi, millaista sinun lapsesi median käyttö on?
• Sisältyykö siihen uuden oppimista, luovuutta tai yhdessä tekemistä?

Vanhempien suusta

”Lapset oppivat kieliä nopeasti katselemalla englanninkielisiä ohjelmia.”

”Kuuntele lasta, mitä hän haluaa oppia ja ole valmis oppimaan myös lapselta.”

”Pidetään lasten kohdalla rajoista kiinni ja noudatetaan niitä myös itse.”

• Tunteisiin vetoaminen on tehokas tapa herättää huomio ja saada katsoja jatkamaan sisällön parissa. Siksi monet mediasisällöt, kuten mainokset, vlogit, pelit ja jopa uutiset tehdään tarkoituksella tunteita herättäviksi.
• Jotta lapsi oppii tunnetaitoja eli tunteiden tunnistamista ja säätelyä, hän tarvitsee aikuista sanoittamaan median herättämiä tunteita.

”Taidat olla tyytyväinen itseesi, kun pääsit läpi vaikean pelikentän.”

”Tämä video taisi olla sinusta tosi hauska.”

• On tärkeää tunnistaa median herättämiä positiivisia tunteita ja elää mukana ilon hetkiä yhdessä lapsen kanssa.
• Yhdessä nauraminen ja yhteiset onnistumiset ovat tärkeitä koko perheen hyvinvoinnille.

Mediassa kohdataan myös ikäviä tunteita

• Osa lapsille suunnatuista mediasisällöistä (kirjat, pelit ja elokuvat) voivat herättää ikäviä tunteita ja olla pelottavia.
• Tämän lisäksi lapset voivat kohdata verkossa mediasisältöjä, jotka eivät ole heille tarkoitettuja (esimerkiksi pornografiset kuvastot ja järkyttävät uutiskuvat).
• Kun lapsi kohtaa hänelle sopimatonta sisältöä, on keskusteleminen turvallisen aikuisen kanssa tärkeää:

”Millainen olo sinulle jäi siitä, mitä näit?

Mitä sinulle jäi siitä mieleen?”

”Jäikö sinulle jotain mieleen, mitä haluaisit kysyä?”

• Älä syyllistä tai rankaise lasta, kun hän kertoo kohtaamastaan epämiellyttävästä sisällöstä vaan kehu rohkeudesta, että puhui asiasta aikuiselle.

Muista turvataidot ja ikärajat

• Turvataidoilla tarkoitetaan taitoja suojella itseä ja kunnioittaa muita.
  Turvataidoista tärkein on lapsen ja vanhemman välinen turvallinen ja luotettava suhde, jossa lapsi voi kertoa aikuiselle häntä huolestuttavista asioista.
• Ole kiinnostunut, mitä medioita lapsesi käyttää ja kysele myös mediakuulumisia.
• Myös ikärajat auttavat ohjaamaan lapsia sopivien mediasisältöjen äärelle.

Keskustelkaa

• Oletko huomannut, ettei joku lapsille suunnattu sisältö olekaan ollut sopiva lapsellesi?
• Mistä huomasit sen ja miten toimit?
• Onko sinulla vinkkejä, kuten sovittuja sääntöjä, joilla pyrit turvaamaan, ettei lapsesi ajaudu sopimattomien sisältöjen äärelle?

Vanhempien suusta

”Ikärajoja kannattaa noudattaa myös lapsen luonnetta ja herkkyyttä seuraten. Välillä omaa 6-vuotiasta pelottaa jopa osa Pikku Kakkosen ohjelmista.”

”Sanotaan, että pitää tietää mitä lapsi tai nuori netissä tekee. Se onnistuu helpommin, kun on kiinnostunut myös pienistä asioista toisen elämässä. Sitten kerrotaan niitä isompiakin asioita.”

• Kasvokkainen vuorovaikutus on äärettömän tärkeää lapsen monipuoliselle kasvulle ja kehitykselle eikä ruutujen äärellä vietetyn ajan pitäisi olla tästä pois.
• Kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa opitaan kieltä, itsesäätelytaitoja, tunnetaitoja ja muita sosiaalisia taitoja.
• Oman puhelimen saamisen myötä sosiaalisia taitoja aletaan harjoitella myös verkossa. Jakakaa myös somekuulumisia ja jutelkaa toista kunnioittavasta ja huomioivasta verkkokäyttäytymisestä.
• Lapset vasta harjoittelevat itsesäätelyä ja tarvitsevat siinä vanhempien tukea. Huolehdi siitä, että median käyttö pysyy kohtuullisena ja yhteistä aikaa vietetään myös ilman älylaitteita.
• Vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota myös omaan median käyttöönsä ja varmistaa, että päivästä löytyy hetkiä, jolloin lapsi saa vanhemman jakamattoman huomion.

Keskustelkaa

Media voi tuoda perheen yhteen ja myös sen parissa voi viettää yhteistä laatuaikaa.

• Mikä voisi olla teidän perheenne yhteistä mediatekemistä: tietovisa, pelaaminen, videoiden kuvaaminen vai elokuvailta?
• Onko arjessanne tilanteita, joissa pyritte rajaamaan perheen median käyttöä?

Vanhempien suusta

”Mielestäni yhdessä median parissa oleminen, tekeminen ja toimiminen on mukavaa ja luo parhaimmillaan mukavia yhteisiä kokemuksia. Siitä saa myös nauttia ilman jatkuvaa huonoa omatuntoa asiasta.”

”Ohjelmien katsominen lapsen kanssa on yllättävän avartavaa myös vanhemmalle – monesti päästään keskustelemaan aivan uudenlaisista aiheista tai näkökulmista.”

• Sosiaalinen media on tärkeä osa monien lasten elämää ja ystävyyssuhteiden ylläpitoa. Lisäksi sen avulla seurataan esimerkiksi fanituksen kohteita sekä tuotetaan ja jaetaan sisältöjä muille.
• Lasten ja nuorten sosiaalisen median käyttö voi tuntua vanhemmista vieraalta tai herättää huolta. Tämä on ymmärrettävää erityisesti, jos some on itselle vierasta maaperää.
• Keskusteluyhteyden ylläpito on tärkeää. Ota asia puheeksi lapsesi kanssa avoimin mielin jos joku mietityttää.
• Lapsen ja koko perheen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, ettei aikuinen vähättele sosiaalisen median tai pelien merkitystä lapsen elämässä.
• Jos lapsi kokee, ettei aikuinen hyväksy, ymmärrä tai syyllistää häntä median käytöstään, voi lapsen olla vaikea kertoa häntä huolestuttavista tai epämiellyttävistä asioista median käyttöön liittyen.
• Olethan kiinnostunut lapsen median käytöstä ilman vähättelyä tai syyllistämistä.

• Liikunta on edellytys lasten lihasten, motoriikan ja aivojen kehitykselle. Kouluikäiselle lapselle suositellaan 1,5-2 tuntia liikuntaa päivässä, joista puolet on reipasta sykettä nostavaa liikuntaa.
• Jos lapsi viettää paljon aikaa paikoillaan ruutujen äärellä, voi aika olla pois tärkeästä liikkeestä ja leikistä.
• Älylaitteet voivat myös liikuttaa lapsia (ja aikuisia).
• Esimerkiksi pelit, joissa käytetään koko kehoa (tanssi-, urheilu- tai suunnistuspelit kuten geokätköily), kuvasuunnistus naapurustossa, sirkusvideoiden mukana jumppaaminen tai omien temppuvideoiden tai muiden urheilusuoritusten kuvaaminen. Videoilla voi ilahduttaa myös isovanhempia tai kavereita.
• Välillä on kuitenkin hyvä siirtää laitteet syrjään ja nauttia liikkumisen ilosta ilman ruutuja.

• Uni on hyvinvoinnin keskeinen kulmakivi ja erityisen tärkeää kasvavalle ja kehittyvälle lapselle.
• Unesta on kuitenkin alettu tinkiä: moni nukkuu jatkuvasti liian vähän.
• Tutkimuksissa on löydetty yhteys iltaan painottuvan median käytön ja uniongelmien välillä. Niiden perusteella ei voida kuitenkaan sanoa ovatko älylaitteet uniongelmien aiheuttaja vai seurausta jostain muusta.
• Harjoitelkaa yhdessä tunnistamaan, millainen median käyttö rauhoittaa ja rentouttaa ja millainen pitää vireystilaa yllä.
• Ilta kannattaa rauhoittaa median käytöltä tai ainakin vauhdikkaimmilta sisällöiltä.
• Jos lapsella on oma puhelin, se on hyvä jättää yöksi eri huoneeseen. Lapselle voi olla liian suuri haaste vastustaa houkuttelevaa puhelinta yöpöydällä.

Lue lisää: Pesonen, Anu-Katriina, 2019. Älylaitteet ja uni: Unitaitojen harjoittelulla tasapainoa.

• Arjen tasapainoittamisella (uni, liikunta ja kasvokkainen vuorovaikutus) pääsee jo pitkälle. Yhteisten sääntöjen ja aikarajojen sopiminen voi kuitenkin helpottaa arkea ja tehdä siitä sujuvampaa.
• Pelkän ajan mittaamista tärkeämpää on huomioida:

1. Mitä ruudulla tehdään?
2. Minkä ikäinen lapsi on kyseessä?
3. Mikä median rooli on lapsen harrastuksissa ja kiinnostuksen kohteissa?
4. Onko median parissa vietetty aika jostakin pois?

• Muistathan, että ruutuaika ei korvaa keskustelua mediasisällöistä ja median toiminnasta. Mediasisällöt ja sovellukset eivät ilmesty tyhjästä vaan niillä on aina tekijä ja jokin tarkoitus.

Keskustelkaa

Median käyttöön liittyvistä pelisäännöistä on hyvä keskustella kaveripiirin kesken.

• Onko perheessänne median käyttöön liittyviä sääntöjä tai tapoja, joita haluaisitte jakaa muille?
• Haluaisitteko sopia joitain luokan yhteisiä sääntöjä?

• Median käytön hyödyt edellyttävät kohtuullista käyttöä.
• Lapset ja nuoret vasta opettelevat oman median käyttönsä säätelyä. Rajaamisen vastuu on ensisijaisesti aikuisella.
• Lapsen ja aikuisen välinen luottamuksellinen suhde on tärkeää lapsen turvalliselle ja hyvinvointia tukevalle median käytölle.
• Ruutuaika ei korvaa keskustelua mediasisällöistä ja median toiminnasta.
• Median käytön tavat muotoutuvat jo pienenä. Näytetään esimerkkiä!