Sanasto ja vinkkejä työpajan järjestämiseen
Tällä sivulla pääset lukemaan vinkkejä työpajan toteuttamiseen, joita olemme keränneet Uutistenlukua eri mediamaailmoissa -hankkeen aikana. Niistä voi olla hyötyä, kun järjestätte tapahtumia eri kohderyhmille.
Sivulla pääset myös perehtymään uutisiin ja vaikuttamiseen liittyvään sanastoon. Termistön tuntemuksesta voi olla hyötyä työpajojen toteuttamisessa ja oman tietämyksen lisäämisessä.
Vinkkejä työpajan järjestämiseen
Tähän tekstiin olemme keränneet vinkkejä ja huomioita, joita keräsimme hankkeen aikana. Mikäli olet kokenut työpajajärjestäjä, tämä voi olla sinulle tuttua, mutta kokemattomammille vinkeistä voi olla hyötyä!
Päätä kohderyhmäsi
Kun tavoitteilet aikuisia, pohdi vaikkapa seuraavia kysymyksiä: Toimiiko kirjastossa esimerkiksi seniorien digiapua tarjoava yhdistys, jonka jäseniä aihe kiinnostaisi? Entä olisiko kirjaston lukupiirissä innostusta perehtyä uutistenlukutaitoon ja lukea ohessa jokin aihetta käsittelevä teos? Onko kirjastoon buukattu tietokirjailija, jonka teos käsittelee mediaa ja voisiko pajan järjestää tilaisuuden lämmittelynä tai jäähdyttelynä?
Kun kohderyhmänä ovat nuoret, aloita kartoittamalla olemassa olevat kontaktit. Onko kirjastolla tiiviit yhteydet johonkin lähiseudun oppilaitokseen ja ennestään vakiintunut yhteistyö? Millaisia nuorten yhdistyksiä alueella toimii – sopisiko uutistenlukupaja vaikkapa partiolaisten kerhoillan aiheeksi?
Auta osallistujia orientoitumaan
Kutsuitpa pajaan aikuisia tai nuoria, kerro heille etukäteen, mitä pajassa tapahtuu.
Ota yhteyttä yhdistykseen, jonka jäsenet haluat mukaan. Voit hyödyntää valmista kutsukirjettä,
jossa kerrot pajan tavoitteista ja toteutuksesta.
Vaihtakaa etukäteen ajatuksia pajan toteutuksesta:
Otetaanko tehtävät sellaisenaan vai valitaanko ryhmää puhuttelevista setti? Jaetaanko materiaali usealle kerralle vai pidetäänkö yksi paja? Edetäänkö toiminnallisemmin vai keskustelevammin? Jos pajaan on tulossa koululuokka, viesti opettajalle pajan tarkoituksesta. Pyydä häntä kertomaan oppilaille, mihin ollaan menossa ja mitä oppimaan. Kysy ryhmän tarpeista: mihin oppiaineeseen paja nivotaan, miten aihetta on käsitelty koulussa ja onko ryhmässä oppilaita, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Materiaalista voit poimia sellaisia asioita jotka toimivat mielestäsi juuri teidän kohderyhmäänne ajatellen.
Mainosta pajaa
Jos olet järjestämässä pajaa johon on vapaa pääsy, eikä ennakkoon ole sovittu osallistuvaa ryhmää, pajaa on hyvä mainostaa. Uutistenlukupaja on hyvä saada mukaan kirjaston viestintäsuunnitelmaan, jotta se voidaan ottaa tapahtumakalentereihin.
Tee uutistenlukupajasta mainos, jonka voit tulostaa kirjaston tiloihin esimerkiksi. Voit hyödyntää esimerkiksi ilmaista graafisen suunnittelun verkkotyökalua Canvaa mainoksessa ja tehdä uutistenlukupajasta eri kokoisia mainoksia eri viestintäkanaviin: Facebook-yhteisöpalvelussa toimii vaakamuoto, kirjaston seinällä A3-juliste.
Hyödynnä kirjaston sosiaalisen median kanavia pajan markkinoinnissa ja pyydä kumppaneitasi
jakamaan mainoksia omissaan. Jos tavoittelemallasi yhdistyksellä tai organisaatiolla on sosiaalisen median tili, merkitse se kumppanina julkaisuun.
Pajan mainostaminen kirjaston tiloissa ja sosiaalisessa mediassa kannattaa aloittaa viimeistään
kuukausi ennen tapahtumaa. Lähetä pajan mainos ja lyhyt tiedote alueesi medioiden toimituksiin ja tapahtumakalenterihin.
Pohdi, sopisiko uutistenlukupajaa markkinoida jonkin toisen tapahtuman, kuten kirjailijavierailun, yhteydessä.
Houkuttele kirjanäyttelyllä
Voit kiinnittää kirjaston asiakkaiden huomion uutistenlukupajaan kokoamalla kirjanäyttelyn mediaa käsittelevistä tietokirjoista. Tulosta kirjapöydälle mukaan otettavia otettavia mainoksia
uutistenlukupajasta. Kirjapöytä toimii myös uutistenluku jälkimarkkinoinnissa: kun kiinnostus
aiheeseen on virinnyt pajassa, aiheesta haluaa kenties tietää lisää.
Kiitä osallistujia
Lähetä pajan jälkeen yhteyshenkilöillesi kiitokset osallistumisesta pajaan. Kerro samalla, millaisia ajatuksia itsellesi heräsi ja mikä pajassa puhutteli, näin välität arvostustasi osallistujille. Voit halutessasi kysyä verkkolomakkeella palautetta, joka auttaa hiomaan pajan konseptia tulevia kertoja varten.
Sanastoa
Tässä listassa on erilaisia uutisointiin ja mediaan liittyvää sanastoa lähteineen. Tähän listaan kannattaa perehtyä jos journalismin sanasto on vähemmän tuttua, tai haluat virkistää muistiasi!
1.Uutinen
1. Uutinen
Määritelmä:
Ajankohtainen ja yleisöä kiinnostava kertomus tapahtumasta, ilmiöstä tai asiasta. Uutisen tarkoitus on välittää tarkistettua ja todenmukaista tietoa mahdollisimman neutraalisti.
Esimerkki:
“Hallitus hyväksyi uuden ilmastolain tänään eduskunnassa.”
Lähde: Yleisradio
2. Journalismi
2. Journalismi
Määritelmä:
Journalismi on eettisiin periaatteisiin perustuvaa tiedon hankintaa, analysointia ja julkaisemista yleisölle. Sen tavoitteena on palvella yhteiskuntaa tarjoamalla luotettavaa ja ajankohtaista tietoa.
Esimerkki:
Toimittaja tarkistaa faktat useista lähteistä ennen uutisen julkaisemista.
Lähde: Julkisen sanan neuvosto
3. Journalistin ohjeet
3. Journalistin ohjeet
Määritelmä:
Suomalaisen median eettiset säännöt, jotka määrittelevät hyvän journalistisen tavan. Ohjeet korostavat totuudenmukaisuutta, yksityisyyden suojaa ja tiedon tarkistamista.
Esimerkki:
Toimittaja korjaa julkaistun virheen nopeasti ja näkyvästi — Journalistin ohjeiden mukaisesti.
Lähde: Julkisen sanan neuvosto
4. Julkisen sanan neuvosto (JSN)
4. Julkisen sanan neuvosto (JSN)
Määritelmä:
Mediatoimijoiden ylläpitämä itsesääntelyelin, joka käsittelee kanteluita ja valvoo Journalistin ohjeiden noudattamista.
Esimerkki:
JSN antaa huomautuksen lehdelle, joka julkaisi virheellisen otsikon.
Lähde: Julkisen sanan neuvosto
5. Klikkiotsikko
5. Klikkiotsikko
Määritelmä:
Otsikko, jonka päätarkoitus on houkutella lukija klikkaamaan juttua, usein liioittelemalla tai salaamalla olennaista tietoa. Klikkiotsikko voi olla harhaanjohtava ja rikkoa journalistisia periaatteita.
Esimerkki:
“Oletko sinäkin tehnyt tämän virheen? Asiantuntija varoittaa!” – otsikko ei kerro, mistä jutussa on kyse.
Lähde: Algoritmitutkimus.fi
6. Sosiaalinen media (some)
6. Sosiaalinen media (some)
Määritelmä:
Sosiaalinen media on verkkoviestinnän ja -palveluiden kokonaisuus, jossa käyttäjät voivat tuottaa, jakaa ja kommentoida sisältöä sekä olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa erilaisten verkkoalustojen kautta. Se perustuu käyttäjälähtöisyyteen, yhteisöllisyyteen ja osallistumiseen.
Esimerkkejä:
Facebook, Instagram, TikTok, LinkedIn, YouTube.
Lähde: Sanastokeskus – TEPA-termipankki
7. Disinformaatio
7. Disinformaatio
Määritelmä:
Tahallisesti levitetty väärä tieto, jonka tarkoitus on johtaa harhaan tai vaikuttaa mielipiteisiin. Disinformaatio on usein osa laajempaa vaikuttamiskampanjaa.
Esimerkki:
Valeuutinen, jossa väitetään viranomaisten peittelevän sairausepidemiaa.
Lähde: Eurooppaneuvosto
8. Misinformaatio
8. Misinformaatio
Määritelmä:
Virheellinen tai harhaanjohtava tieto, jota jaetaan ilman tarkoitusta huijata tai vahingoittaa.
Esimerkki:
Henkilö jakaa vanhan uutisen uudelleen, luullen sen olevan tuore.
Lähde: Mediataitokoulu
9. Informaatiovaikuttaminen
9. Informaatiovaikuttaminen
Määritelmä:
Tarkoituksellinen pyrkimys vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin, päätöksiin tai käyttäytymiseen väärän tai valikoidun tiedon avulla.
Esimerkki:
Valtiollinen toimija levittää harhaanjohtavaa tietoa vaalien alla horjuttaakseen luottamusta viranomaisiin.
Lähde: Opetushallitus
10. Generatiivinen tekoäly
10. Generatiivinen tekoäly
Määritelmä:
Generatiivinen tekoäly on tekoälyn muoto, jolla voidaan tuottaa uutta sisältöä kirjoitetun tekstin, äänen, kuvien tai videoiden muodossa. Tällaiset tekoälymallit on koulutettu valtavilla data-aineistoilla. Tätä esimerkkiaineistoa analysoimalla ne tuottavat sisältöä käyttäjän antaman käskyn mukaisesti.
Esimerkki:
Toimittaja voi pyytää generatiivista tekoälyä tuottamaan tiivistelmän laajasta uutisaineistosta, jolloin säästyy aikaa. Tekoälyn tuottaman vastauksen paikkansapitävyys on kuitenkin tarkistettava.
Lähde: Faktabaari
11. Uutisen näkökulma
11. Uutisen näkökulma
Määritelmä:
Näkökulma on se rajaus tai painotus, jonka kautta toimittaja kertoo tapahtuman. Yhdestä aiheesta voi kirjoittaa monia uutisia eri näkökulmista: poliittinen, taloudellinen, inhimillinen tai paikallinen. Näkökulman valinta vaikuttaa siihen, millainen kuva lukijalle muodostuu.
Esimerkki:
Sama tapahtuma voidaan uutisoida joko otsikolla “Opettajat vaativat parempaa palkkaa” tai “Kunnat kamppailevat kasvavien palkkakulujen kanssa.”
Lähde: Uutismediakasvatus – Jutuntekijän opas
12. Otsikko
12. Otsikko
Määritelmä:
Tekstin tiivistelmä, jonka tehtävä on kertoa jutun pääasia ja houkutella lukemaan, kuitenkaan harhaanjohtamatta. Otsikosta täytyy selvitä mistä tekstissä on kyse ja mikä on tekstin tarkoitus ja näkökulma.
Esimerkki:
“Ouluun rakennetaan uusi kirjastotalo ensi vuonna” – kertoo faktan selkeästi.
Lähde: Kielikello.fi
13. Satiiri
13. Satiiri
Määritelmä:
Ilmaisun laji, joka käyttää huumoria, liioittelua tai ironiaa jonkin yhteiskunnallisen ilmiön kommentoimiseksi. Sitä käytetään usein esimerkiksi pilapiirroksissa, television viihdeohjelmissa ja sosiaalisessa mediassa. Satiirin tarkoitus ei ole huijata, vaan herättää ajatuksia ja kritiikkiä.
Esimerkki:
”Eduskuntaan perustetaan ’Velkasäästöpossu’ – Joka kerta kun joku puhuu säästöistä, possuun talletetaan euron kolikko. Velka on tällä kuukaudessa selätetty.”
Lähde: Sisältösekaannuksen Selviytymisopas
14. Kriittinen medialukutaito
14. Kriittinen medialukutaito
Määritelmä:
Kyky tulkita, arvioida ja vertailla median sisältöjä, tunnistaa tarkoitusperät ja erottaa fakta mielipiteestä. Siihen kuuluu vastuu myös omasta mediankäytöstä, esimerkiksi ottaa muut mediankäyttäjät huomioon ja olla jakamatta harhaanjohtavaa tai loukkaavaa sisältöä.
Esimerkki:
Lukija tarkistaa ennen uutisen jakamista, että se löytyy useista luotettavista lähteistä.
Lähde: Sisältösekaannuksen Selviytymisopas
15. Uutiskynnys ja uutiskriteerit
15. Uutiskynnys ja uutiskriteerit
Määritelmä:
Uutiskriteerit ovat periaatteita, joiden avulla toimittajat ja toimitukset arvioivat, onko jokin tapahtuma, ilmiö tai tieto uutisen arvoinen. Ne auttavat määrittämään, ylittääkö aihe uutiskynnyksen eli kannattaako siitä tehdä uutinen.
Tyypillisiä uutiskriteerejä ovat esimerkiksi:
Ajankohtaisuus: asia on tapahtunut hiljattain tai tapahtumassa juuri nyt.
Merkittävyys: tapahtumalla on vaikutusta moniin ihmisiin tai yhteiskuntaan.
Läheisyys: tapahtuma koskettaa maantieteellisesti tai henkisesti lähellä olevia ihmisiä.
Poikkeuksellisuus: asia on yllättävä tai epätavallinen.
Tunnereaktio: aihe herättää kiinnostusta, myötätuntoa tai muuta tunnetta
Esimerkki:
Lähellä sattunut liikenneonnettomuus ylittää paikallisen uutiskynnyksen, mutta ei ehkä valtakunnallisen.
Lähde: STT – Ideasta jutuksi
Tämä materiaali on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Materiaali on tuotettu Kansanvalistusseura-säätion ja Mediakasvatusseuran Uutistenlukua eri mediamaailmoissa -hankkeessa, joka on rahoitettu Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tuella.