Rasti 5. Journalistin ohjeet = säännöt uutisointiin
oikein väärin/totta vai tarua
Suomessa on käytössä journalistin ohjeet. Ne ovat 37 sääntöä jotka ohjaavat uutisten tekijöitä luotettavan ja huomioonottavan uutisoinnin tekemiseen.
Pohdi ja vastaa, onko tilanteessa toimittu oikein tai väärin journalistin ohjeiden näkökulmasta. Vastauksia voi etsiä myös Journalistin ohjeiden sivuilta.
- Ammatillinen asema ja riippumattomuus
Uutistoimitus päättää julkaista uutista muistuttavan mainosartikkelin ilman selkeää merkintää siitä, että kyseessä on mainos.
Väärin – Jos uutista muistuttava mainosartikkeli julkaistaan ilman selkeää merkintää, se voi johtaa yleisön harhaanjohtamiseen ja sekaannukseen toimituksellisen ja kaupallisen sisällön välillä.
- Tiedon hankinta ja julkaiseminen
Toimittaja merkitsee lähteet juttuunsa käyttäessään jonkun toisen julkaiseman artikkelin tietoja ja mainitsee artikkelissa, jos sen kirjoittamisessa on käytetty apuna tekoälyä.
Oikein – toimittajan tulee merkitä lähteet selkeästi ja kertoa, mistä tieto on peräisin.
Jos uutisjutun kirjoittamisessa on käytetty tekoälyä, sen käyttö on mainittava, jotta lukija tietää, miten sisältö on tuotettu.
- Haastateltavan oikeudet
Toimittaja haastattelee rikoksen uhria ja julkaisee jutun ilman mahdollisuutta kommentoida sitä ennen julkaisua, vaikka asia on hyvin arkaluonteinen.
Väärin – Haastateltavalla on oikeus mahdollisuuteen kommentoida arkaluontoista tai henkilöä koskevaa aineistoa ennen julkaisua, jotta hänen näkökulmansa tulee huomioiduksi ja virheiden riski vähenee.
- Ihmisarvo, yksityisyys ja julkisuus
Toimittaja ottaa valokuvan torilla kysymättä lupaa siinä näkyviltä ihmisiltä. Kuvaa käytetään jutussa, jossa kerrotaan julkisesta toritapahtumasta.
Oikein – julkisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa otetuista valokuvista saa uutisoinnissa käyttää kuvia, vaikka ihmiset näkyvät kuvassa, kunhan kuvan käyttö on asianmukaista ja tapahtumaan liittyvää.
- Virheiden korjaaminen ja julkaistun sisällön muokkaaminen
Toimittaja tekee julkaisemaansa verkkoartikkeliin muutoksia jälkikäteen ilman, että tehdyistä muutoksista on jätetään artikkeliin merkintä lukijalle.
Väärin – verkossa julkaistuun sisältöön tehtävät muutokset tulee merkitä selkeästi, jotta lukija tietää, että sisältöä on muokattu.
