Tekoälyn eettinen ohjeistus nuorisotyöhön

Tämä Tekoälyn eettinen ohjeistus nuorisotyöhön tarjoaa nuorisoalalle käytännönläheisen eettisen viitekehyksen tekoälyn vastuulliseen hyödyntämiseen. Ohjeistus perustuu näkemykseen, että tekoäly on nopeasti yleistyvä teknologinen murros, joka vaikuttaa merkittävästi nuorten arkeen, oppimiseen, mediaympäristöihin, osallisuuteen ja hyvinvointiin. Nuorisotyön tehtävänä on varmistaa, että tekoälyä käytetään tavalla, joka kunnioittaa nuorten oikeuksia, tukee yhdenvertaisuutta ja vahvistaa nuorten kykyä toimia muuttuvassa digitaalisessa yhteiskunnassa.

Ohjeistuksen keskeinen periaate on, että tekoäly toimii nuorisotyössä ihmisen työn tukena, ei sen korvaajana. Vastuu päätöksenteosta, nuorten yhdenvertaisesta kohtaamisesta ja eettisestä harkinnasta säilyy aina ihmisellä. Tekoälyn käyttöä tulee arvioida tarveperusteisesti siten, että sen hyödyt nuorille, palveluiden saavutettavuudelle ja toiminnan laadulle ylittävät mahdolliset haitat. Samalla tunnistetaan tekoälyn ympäristövaikutukset, tietosuojaan liittyvät riskit sekä mahdollisuus syrjivien tai virheellisten sisältöjen syntymiseen.

Ohjeistus rakentuu neljän teeman ympärille:

tekoälyn tarveperusteinen käyttö
nuorisotyöntekijän tekoälylukutaito
tekoälyn käyttö nuorille suunnatuissa palveluissa
nuoria koskevan tiedon käsittely

Tekoälylukutaito nähdään keskeisenä ammattitaitona, jonka avulla työntekijät voivat arvioida kriittisesti tekoälyjärjestelmiä, tunnistaa niiden mahdollisuuksia ja riskejä sekä tukea nuorten media- ja tekoälyosaamista. Erityistä huomiota kiinnitetään lähdekritiikkiin, disinformaation tunnistamiseen, tekijänoikeuksien kunnioittamiseen sekä tekoälyn tuottamien sisältöjen läpinäkyvään merkitsemiseen.

Nuorille suunnatuissa tekoälypalveluissa korostuvat ihmislähtöisyys, yhdenvertaisuus, läpinäkyvyys ja turvallisuus. Nuorilla tulee olla oikeus tietää, milloin he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa, ja tarvittaessa päästä aina ihmisavun piiriin. Nuoria koskevan tiedon käsittelyssä painotetaan tietosuojaa, dataminimointia, anonymisointia sekä EU:n tietosuojasääntelyn ja tekoälyasetuksen noudattamista. Ohjeistus tukee samalla Euroopan unionin tekoälyasetuksen tavoitteita vahvistamalla nuorisoalan organisaatioiden ja työntekijöiden tekoälylukutaitoa sekä vastuullista toimintaa.

Kokonaisuudessaan ohjeistuksen tavoitteena on varmistaa, että tekoälyä hyödynnetään nuorisotyössä eettisesti, turvallisesti ja nuorten etua edistävällä tavalla siten, että teknologian tarjoamat mahdollisuudet voidaan hyödyntää ilman, että nuorten oikeudet, yksityisyys tai hyvinvointi vaarantuvat.

1. Tekoälyn tarveperusteinen käyttö nuorisotyössä

Tässä kategoriassa pohditaan milloin ja missä tilanteissa tekoälyn käyttö on perusteltua tai jopa suositeltavaa.

Nuorisotyössä käytetään harkintaa, milloin tekoälyn hyödyt ylittävät havaitut haitat

Nuorisotyössä korostuu aina yksilöllinen kohtaaminen, tasa-arvon edistäminen, yhdenvertaisuus, palveluiden saavutettavuus ja yhdessä toimiminen. Tekoälyn käytöllä ei koskaan pyritä sivuuttamaan näitä periaatteita.
Järjestelmien käyttö on suositeltavaa, jos sillä voidaan edistää nuorisotyön arvoja, tarjoamaan palveluja, joita ei muuten pystyttäisi toteuttamaan, tai sillä edistetään nuorten tekoälylukutaitoa ja kriittistä mediakasvatusta. Mikäli tekoälyn käytöllä tavoitellaan ajansäästöä, on varmistettava, että säästynyt aika käytetään nuorten edun mukaisesti.
Tekoälyä voidaan hyödyntää nuorten tasavertaisen kasvun, yksilöllisten tarpeiden sekä vähemmistöryhmien tukemiseksi tuottamalla esimerkiksi kieliversioita, tekstityksiä ja muita saavutettavuutta parantavia esitystapoja, jotka lisäävät palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta.
Tekoälyjärjestelmiä käytettäessä pysähdytään aina pohtimaan järjestelmien eettisyyttä näiden ohjeiden mukaisesti ja niitä käytetään vain, jos hyödyt ylittävät mahdolliset järjestelmien käytöstä aiheutuvat haitat.

Nuorisotyöntekijät ymmärtävät tekoälyn käytön mahdolliset ympäristöhaitat

Tekoälyn käyttö kuluttaa huomattavasti energiaa ja luonnonvaroja erityisesti ääntä, videota tai kuvia tuotettaessa.
Organisaatioiden on huomioitava järjestelmien hiilijalanjälki ja käytettävä tekoälyä vain silloin, kun se on perusteltua.

Nuorisotyössä korostetaan inhimillisiä arvoja, omaa harkintaa sekä kriittistä tekoäly- ja medialukutaitoa

Tekoälytyökaluja käytettäessä on varmistettava, ettemme ulkoista omaa ajatteluamme tai päätöksentekoa teknologialle.
Nuorisotyössä arvostetaan työntekijän omaa kompetenssia, subjektiivista kokemusta ja havainnointikykyä tekoälyn edelle. Tekoälyä käytetään työkaluna, ei ihmisen korvaajana.

Nuorisotyössä tulee tunnistaa tekoälyn nopea kehitys, tarve jatkuvalle osaamisen päivittämiselle sekä eettiselle arvioinnille ja seurannalle

Nuorisoalan organisaatioissa pidetään huoli, että kaikilla työntekijöillä on EU:n tekoälyasetuksenmukainen ymmärrys tekoälystä ja heille tarjotaan riittävästi koulutusta aiheesta.
Nuorisoalan organisaatioissa olisi hyvä olla sisäinen tekoälyohjeistus, jossa määritellään, mitä ja miten tekoälyjärjestelmiä työpaikalla hyödynnetään.
Tekoälyn vaikutuksia yhteiskuntaan ja nuoriin sekä sen seurauksia nuorisotyöhön on seurattava ja arvioitava jatkuvasti teknologian kehittyessä.
Nuorisoalalla seurataan aktiivisesti tekoälyä koskevan lainsäädännön ja asetusten muutoksia ja muutokset huomioidaan toiminnassa.

Nuorisotyössä pidetään huolta lasten ja nuorten digitaalisista oikeuksista

Lasten- ja nuorten digitaaliset oikeudet ovat osa YK:n lastenoikeuksien sopimusta ja niiden merkitys ja sisältö ymmärretään nuorisotyössä.

2. Nuorisotyöntekijän tekoälylukutaito ja nuorisotyö

Tämä kategoria keskittyy työntekijän tekoälyosaamiseen, eli tekoälylukutaitoon. Riittävän tekoälylukutaidon omaava nuorisotyöntekijä kykenee pohtimaan tekoälyyn liittyviä vastuukysymyksiä sekä arvioimaan kriittisesti tekoälytyökalujen käyttöä ja niillä tuotettua materiaalia.

Nuorisotyössä vahvistetaan nuorten tekoäly- ja medialukutaitoa

Nuorisotyön tehtävänä on opettaa nuoria tarkastelemaan tekoälyn tuottamaa sisältöä kriittisesti, sillä se voi sisältää virheitä, vinoumia tai väärää tietoa.
Nuorisotyössä autetaan nuoria tunnistamaan, miten tekoälyyn perustuvat järjestelmät vaikuttavat heidän arkeensa ja yhteiskuntaan.
Nuorisotyön sosiaalisen median viestinnässä on suositeltavaa käyttää aitoja valokuvia tekoälyllä tuotettujen sijaan. Tekoälyllä tuotettu materiaali merkitään aina selvästi.
Nuorisotyössä vahvistetaan nuorten kriittistä ajattelua, jotta he oppivat tunnistamaan tekoälyllä tuotettua materiaalia, virheellistä tietoa ja ehkäisemään väärän tiedon leviämistä.
Työntekijöiden omaa tekoälylukutaitoa on myös kehitettävä säännöllisesti.
Nuorisotyössä nuoria tuetaan käyttämään erilaisia tekoälyä hyödyntäviä palveluita turvallisesti, eettisesti sekä siten, että se tukee nuoren omaa kriittistä ajattelua ja luovaa ilmaisua.

Nuorisotyössä kunnioitetaan tekijänoikeuksia

Tekoälyjärjestelmiin ei saa syöttää tekijänoikeuden alaista materiaalia tai muiden luomaa sisältöä ilman lupaa.
On myös tärkeää muistaa, ettei tekoälyllä tuotetulla materiaalilla useinkaan ole tekijänoikeutta. Tekoälyn tuottamaa sisältöä ei saa esittää omana tuotoksenaan.

Nuorisotyössä tarkistetaan tiedon todenperäisyys useasta eri lähteestä ja lähdeviitteet merkitään näkyviin

Kaikki tekoälyavusteisesti tuotettu tieto on tarkistettava luotettavista lähteistä virheellisten väittämien, vinoutumien tai hallusinaatioiden välttämiseksi.
Faktoihin perustuvassa sisällössä on aina säilytettävä ja merkittävä alkuperäiset lähdeviitteet, vaikka tekstiä olisi muokattu tekoälyllä. Tekoälyn ehdottamat lähteet tulee aina tarkistaa itse.
Tekoälyllä tuotettu materiaali tulee aina merkitä selkeästi EU:n tekoälyasetuksen käytännesääntöjen mukaisesti

3. Tekoälyn käyttö nuorille suunnatuissa palveluissa

Tämä kategoria käsittelee eettisiä periaatteita nuorisotyöhön liittyvissä tilanteissa, joissa nuori on suorassa vuorovaikutuksessa tekoälysovelluksen tai tekoälyllä tuotetun materiaalin kanssa.

Nuorisotyö on ihmislähtöistä ja nuorille on oltava aina tarjolla myös ihmiskontakti

Tekoälyn tulee täydentää ja tukea nuorisotyötä, ei korvata inhimillistä kohtaamista tai asioiden ja ilmiöiden tutkimista yhdessä nuorten kanssa.
Tekoälyä tulisi käyttää tilanteissa, joissa se tuo selkeää lisäarvoa, kuten tarjoamalla tukea silloin, kun ihmisapu ei ole esimerkiksi jonojen vuoksi heti saatavilla.
Työntekijä on tekoälyä käyttäessään vastuussa tekoälyn tuottamasta sisällöstä ja osaa soveltaa tekoälyn antamia ehdotuksia ammattieettisesti kestävällä tavalla.

Nuorisotyössä käytetyistä palveluista on aina vastuussa ihminen

Tekoälyratkaisuilla on oltava selkeä vastuunkantaja, jolla on mahdollisuus valvoa ja puuttua järjestelmän toimintaan. Vastuunkantaja on hyvä nimetä organisaation sisäisissä tekoälyohjeistuksissa.
Tekoäly ei saa tehdä kansalaisia koskevia automaattisia päätöksiä ilman ammattilaisen arviota.

Nuorisotyön tekoälyjärjestelmät tunnistavat riskitilanteet ja ohjaavat nuoret aina ihmisavun piiriin tarvittaessa

Jos käytetään automaattisia järjestelmiä, kuten tekoälypohjaisia chatbotteja, järjestelmän on kyettävä tunnistamaan riskitilanteet, kuten nuoren itsetuhoisuus tai väkivalta, ja ohjattava käyttäjä välittömästi ihmisavun piiriin.
Tekoälyn tulisi herkästi ehdottaa keskustelua ammattilaisen kanssa.

Nuorisotyössä on huolehdittava siitä, että käytetyt järjestelmät kohtelevat kaikkia oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti

On varmistettava, etteivät nuorisotyössä käytettävät tekoälyjärjestelmät toista tai vahvista yhteiskunnallisia ennakkoluuloja tai syrji ihmisryhmiä.
Nuorisotyössä käytettävien algoritmien ja tekoälymallien kehityksessä on huomioitava monimuotoisuus, tasa-arvo ja kulttuurinen edustavuus.

Nuorisotyössä käytettävien tekoälyä hyödyntävien palveluiden tulee noudattaa läpinäkyvyysperiaatetta

Nuorisotyössä nuorten tulisi pystyä vaikuttamaan heitä koskevien palveluiden kehittämiseen.
Nuorisotyössä käytettyjen järjestelmien tuottamien vastausten tulee olla aina selitettävissä ja vastausten perusteet tulee kyetä osoittamaan.
Tekoälyn toiminnan ja päätöksenteon logiikan on oltava nuorten ja nuorisotyöntekijöiden ymmärrettävissä.
Viestintä tekoälyn käytöstä tulee olla selkokielistä ja avointa, ja tekoälyavusteisesti tuotetut materiaalit on merkittävä selkeästi.
Nuorisotyössä pidetään huoli siitä, että nuori erottaa ihmisen ja tekoälyn toisistaan, ja heillä on oikeus tietää, milloin he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa ja milloin heille tarjolla oleva materiaali on tekoälyllä tuotettua.

4. Nuorisotyössä kerätty tieto ja sen käsittely tekoälyllä

Tämä kategoria käsittelee eettisiä periaatteita tilanteissa, joissa nuoria koskevaa dataa kerätään ja/tai käsitellään tekoälyä hyödyntävillä järjestelmillä.

Nuorisotyössä kunnioitetaan nuorten yksityisyydensuojaa ja tietoturvaa

Henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava GDPR-asetusta ja kansallista lainsäädäntöä.
Tekoälypalveluihin ei saa syöttää henkilötietoja tai muuta arkaluonteista tietoa (kuvia, ääntä, videota), ja on varmistettava, että kerättyä tietoa käytetään vain alkuperäiseen tarkoitukseen.
Nuorisotyöntekijä ymmärtää käyttämiensä järjestelmien ja tekoälyagenttien toimintaperiaatteet ja varmistaa, etteivät tiedot vuoda eteenpäin eikä syötettyä dataa käytetä mallien kouluttamiseen.
Tekoälyjärjestelmiin syötetty data on aina anonymisoitava.
Nuorisotyössä käytetään ainoastaan palveluita ja laitteita, jotka ovat työpaikan hyväksymiä, ja niiden käytössä noudatetaan työnantajan ohjeistuksia. Suositeltavaa on esimerkiksi tekoälyasetuksen mukainen riskiarviointi.

Nuorisotyössä ei kerätä nuorista mitään ylimääräistä tietoa

Nuorista saa kerätä ja käsitellä vain toiminnan kannalta välttämättömät tiedot (dataminimointi).
Myös kaikki kirjoitettu materiaali, kuten organisaation pilvipalveluihin tallennetut kokousmuistiot, tulee ymmärtää dataksi. On harkittava, mitä tietoa tallennetaan, miten tuotettua materiaalia käsitellään ja kenellä ja/tai millä palvelulla on oikeus tuotettuun dataan.
Nuorisotyössä kerättyä dataa käytetään nuorten edun mukaisesti. Jo dataa kerättäessä tulee ymmärtää, mihin dataa tullaan käyttämään ja millaisia asioita siitä voidaan tulkita.