Tehtävävinkit opeilta opeille, osa 1: Mediakriittisyys

Oppimateriaali

Mediakasvatus edistää kriittistä medialukutaitoa. Se tukee oppijan tietoista ja reflektiivistä suhdetta erilaisiin mediateksteihin, mediarepresentaatioihin ja mediatoimijoihin. 

Kriittinen medialukutaito on tärkeä kansalaistaito. Mediakriittinen ihminen osaa pohtia ja arvioida mediatekstejä eri näkökulmista. Hän tunnistaa ja jäsentää mediakulttuurin epäkohtia, ja ymmärtää median rakenteita ja toimintalogiikkaa. Rakentava kriittinen ajattelu johtaa uusiin ideoihin ja vaihtoehtoihin.

Lasten ja nuorten mediakriittisyys kehittyy vähitellen koko kouluelämän mittaisen oppimisprosessin myötä. Mediakasvatuksen kontekstissa lasten ja nuorten kriittisyyttä voi tukea esimerkiksi

  • kunnioittamalla oppijan autonomiaa ja kykyä määritellä itsensä ja omat arvonsa
  • huomioimalla oppijan omat yhteisöt, erilaiset arvopohjat ja elämysmaailmat, sekä vahvistamalla hänen yhteistyötaitojaan ja myönteistä sosiaalisuuttaan
  • kasvattamalla osallisuuteen ja aktiivisuuteen, sekä
  • lisäämällä yksilön ja yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Tässä materiaalissa esitellään kolme mediakriittisyyteen liittyvää tehtävävinkkiä, jotka soveltuvat yli 12-vuotiaiden nuorten mediakasvatukseen. Tehtävät on koostettu Mediakasvatusseuran Media Coach Edu -koulutukseen osallistuneiden käytännön mediakasvattajien ideoiden pohjalta.

Tuottaja:

Mediakasvatusseura ry

Maija Puska

Julkaisuvuosi:

2019

Lisenssi:

Creative Commons -lisenssi
Tämä kokonaisuus on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Lisätietoja:

Tehtävävinkit on tuotettu Mediakasvatusseuran Media Coach Edu -hankkeessa.

Hankkeen rahoitti Opetushallitus.

Kriittistä tarkastelua

Tehtävässä hyödynnetään Mediakasvatusseuran julkaisemaa Miten tuotat? -materiaalia. Materiaali heijastetaan valkokankaalle ja sen kysymykset käydään ensin yhteisesti läpi.

  1. Oppilaat jaetaan pareihin. Parien on hyvä olla sellaisia, jotka uskaltavat / haluavat näyttää toisilleen oman mediatuotoksensa.
  2. Oppilaat valitsevat analysoitavaksi jonkin itse tuottamansa (joko julkisen tai pienelle ryhmälle jaetun) mediasisällön, esimerkiksi valokuvan, somevideon tai vaikka koulutyönä tehdyn esityksen. Valintaperusteena voi olla pelkästään tuotoksen merkityksellisyys itselle. Sopivan sisällön voi etsiä selaamalla omien somekanaviensa historiaa.
  3. Kun jokainen on valinnut analysoitavan mediasisällön, parit kysyvät toisiltaan Miten tuotat? -materiaalin kysymykset.
  4. Lisäksi jokainen vastaa kysymykseen: Miten muuttaisit sisältöä nyt, jos se olisi mahdollista?
  5. Parit antavat toisilleen vertaispalautetta: kolme kannustavaa kommenttia sisällön vahvuuksista sekä yksi kehittämiskohde, jolla mediasisällön viestintää/vuorovaikutusta voisi vielä kehittää.
  6. Lopuksi parit antavat toisilleen palautetta siitä, miten pari onnistui palautteen antamisessa.

Tavoitteet

Tehtävä tukee nuorten kriittisen ajattelun kehittymistä. Nuoret pohtivat ja arvioivat itse tuottamiaan mediasisältöjä ja kohdistavat näin kriittisen ajattelun omaan kokemuspiiriinsä.

Tiedonhakua kirjastossa

Koulu ja kirjasto sopivat tunnin mittaisen luokkakäynnin kirjastoon. Tilaisuutta varten tarvitaan erillinen tila.

1. Aluksi keräännytään yhteen. Kirjaston työntekijä esittelee kirjaston aineistoja ja kertoo vinkkejä tiedonhakua varten.

2. Oppilaat jaetaan pienryhmiin. Jokaisen pienryhmän tulee etsiä erilaisia mediatekstejä kirjaston aineistosta. Lisäksi ryhmien tulee arvioida tekstejä ja niiden tarkoitusperiä. Tiedonhaussa hyödynnetään kirjoja, lehtiä ja verkkoaineistoja.

Etsittävät tekstityypit:

  • Mielipidekirjoitus
  • Tietoteksti
  • Mainos
  • Valeuutinen
  • Fiktiivinen teksti

Apukysymykset tekstien arvioimiseen:

  • Miksi teksti edustaa tiettyä tekstityyppiä?
  • Kenelle teksti on suunnattu?
  • Mikä tekstin pääviesti on?
  • Mihin kirjoittaja tekstillään pyrkii?
  • Millaisia tehokeinoja teksti hyödyntää?

3. Lopuksi keräännytään yhteen. Pienryhmät esittelevät löytämänsä tekstit koko luokalle. Keskustellaan tekstien välisistä eroista, ominaispiirteistä ja käyttötarkoituksista.

Tavoitteet

Nuoret tutustuvat eri tekstilajien eroihin ja käyttötarkoituksiin. He oppivat tiedonhakua ja harjoittelevat tarkastelemaan erilaisia mediatekstejä kriittisesti.

Vaikuttajamarkkinoinnin ihmiskuva

  1. Etsikää YouTubesta videoita, joissa somevaikuttajat suosittelevat seuraajilleen erilaisia tuotteita. Kirjatkaa yhdessä taululle erilaisia väittämiä, joita vaikuttajamarkkinointi videoiden katsojille välittää. Esim. “ihminen on onnellinen, kun hän syö jäätelöä” tai “kaunis ihminen osaa meikata”.
  2. Jakaantukaa pareihin. Jokainen pari videokuvaa lyhyen YouTuben vaikuttajamarkkinointia parodioivan videon. Katsokaa syntyneet videot yhteisesti luokassa.
  3. Verratkaa oppilaiden vaikuttajamarkkinointivideoita alkuperäisiin videoihin, ja keskustelkaa niiden eroista ja yhtäläisyyksistä.
  • Minkälaisia piirteitä parodiavideot paljastavat vaikuttajamarkkinoinnista?
  • Ovatko vaikuttajamarkkinointia sisältävissä videoissa esiintyvät ihmiset todellisia?
  • Minkälaista arvoa erilaisuudella ja persoonallisuudella on?
  • Miten vaikuttajamarkkinointi vaikuttaa ihmiskuvaamme ja käsityksiimme kauneudesta?

Tavoitteet

Tehtävässä vertaillaan vaikuttajamarkkinointiin liittyviä ihmiskuvaa. Lisäksi pohditaan erilaisuuden ja persoonallisuuden käsitteitä ja arvoa.

Lue myös: