Nuorisotyön tekoälylukutaidon osaamisviitekehys

Tämä osaamisviitekehys kuvaa nuorisotyöntekijöiden tekoälylukutaitoa ja siihen liittyviä keskeisiä osaamisalueita, joita tarvitaan tekoälyn aikakaudella. Tekoälyn nopea kehitys on muuttanut nuorten arkea, oppimista ja osallistumisen tapoja, minkä vuoksi myös nuorisotyön toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Osaamis viitekehyksen tavoitteena on tehdä näkyväksi, millaista tietoa, taitoja ja asenteita nuorisotyössä tarvitaan, jotta tekoälyä voidaan käyttää tarkoituksenmukaisesti, eettisesti ja nuorten hyvinvointia edistäen.

Osaamisviitekehys jäsentää tekoälylukutaidon osaamista kymmenen eri osaamisalueen kautta, joiden avulla voidaan kuvata sekä yksittäisen työntekijän osaamista että organisaation kykyä hyödyntää tekoälyä vastuullisesti.

Osaamisviitekehys pohjautuu käsitykseen tekoälylukutaidosta laaja-alaisena kykynä ymmärtää tekoälyn toimintaa, arvioida sen vaikutuksia ja käyttää sitä vastuullisesti eri tilanteissa. Se nojaa EU:n DigComp-viitekehykseen ja OKM:n kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehykseen, jossa digitaalinen osaaminen määritellään tiedon, taitojen ja asenteiden kokonaisuutena, sekä sen periaatteisiin kriittisestä ajattelusta, turvallisuudesta, viestinnästä ja vastuullisesta toimijuudesta. Samalla osaamisviitekehys täydentää näitä yleisiä viitekehyksiä nuorisotyön kontekstissa.

Osaamisalue	Taso 1: Ymmärrys ja eettinen käyttö	Taso 2: Tekoälyn soveltaminen ohjaustyöhön	Taso 3: Organisaation kehittäminen
1. Tekoälyn perusteiden ymmärrys	Ymmärtää tekoälyn periaatteet, rajoitteet ja vaikutukset nuorten arkeen	Ohjaa nuoria ymmärtämään algoritmeja, sosiaalisen median kuplaantumista ja tekoälyn vaikutuksia arkeen	Edistää organisaation yhteistä ymmärrystä tekoälystä ja sen roolista palveluissa
2. Kriittinen ajattelu ja medialukutaito	Arvioi tekoälyn tuottamaa tietoa kriittisesti, tarkistaa lähteet	Opettaa nuoria tunnistamaan mis- ja disinformaatiota sekä näiden vaikutuksia yhteiskuntaan ja yksilöiden mielipiteisiin	Rakentaa mediakasvatuksen käytäntöjä ja toimintamalleja organisaatioon
3. Viestintä ja vuorovaikutus	Osaa käyttää tekoälyä vastuullisesti viestinnässä ja merkitsee sen käytön EU:n käytännesääntöjen mukaisesti	Käyttää tekoälyä ohjauksessa läpinäkyvästi ja selittää sen roolin nuorille	Kehittää organisaation linjauksia tekoälyviestintään ja läpinäkyvyyteen
4. Sisällöntuotanto ja luova käyttö	Tuottaa sisältöä eettisesti (tekijänoikeudet, läpinäkyvyys, faktantarkistus)	Ohjaa nuoria vastuulliseen tekoälyn käyttöön sekä tunnistaa tekoälyn mahdollisuudet luovuuden tukena	Kehittää uusia tekoälyyn perustuvia menetelmiä ja palveluja
5. Turvallisuus, tietosuoja ja oikeudet	Anonymisoi kaiken datan, noudattaa GDPR:ää ja kerää vain tehtävän kannalta välttämätöntä tietoa	Opettaa nuoria suojaamaan omaa dataansa, kiinnittämään huomiota jaettuun dataan ja ymmärtämään oikeuksiaan	On mukana kehittämässä organisaation tietosuojakäytäntöjä ja riskienhallintaa tekoälyn käyttöön
6. Hyvinvointi ja eettisyys	Tunnistaa tekoälyn vaikutukset ja riskit nuorten hyvinvointiin ja toimii ihmislähtöisesti	Käsittelee nuorten kanssa tekoälyn vaikutuksia identiteettiin, hyvinvointiin ja osallisuuteen ja toimii ennaltaehkäisevästi minimoiden haittoja	Kehittää eettisiä periaatteita ja tukee hyvinvointia edistäviä käytäntöjä
7. Ongelmanratkaisu ja harkinta	Arvioi milloin tekoälyä kannattaa käyttää (hyödyt vs. haitat)	Käyttää tekoälyä tarkoituksenmukaisesti osana ohjausprosesseja	Kehittää prosesseja, joissa tekoäly tukee toimintaa strategisesti
8. Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus	Ymmärtää tekoälyn olevan aina puolueellinen ja sen vaikutukset eriarvoisuuteen	Hyödyntää tekoälyä saavutettavuuden parantamisessa (kieli, oppiminen)	Kehittää yhdenvertaisuutta edistäviä palveluja tekoälyn avulla
9. Toimijuus ja osallisuus	Ymmärtää tekoälyn roolin nuorten elämässä, mediassa ja koulutuksessa	Vahvistaa nuorten toimijuutta tekoälyn käyttäjinä ja vaikuttajina	Mahdollistaa nuorten osallistumisen palvelujen ja tekoälyn kehittämiseen
10. Kehittäminen ja jatkuva oppiminen	Päivittää omaa tekoälyosaamistaan jatkuvasti	Jakaa osaamistaan nuorille, ylläpitää keskustelua aiheesta ja kehittää uusia ohjausmenetelmiä	Rakentaa organisaatioon jatkuvan oppimisen ja kehittämisen kulttuurin

Osaamisviitekehyksen käyttö työyhteisössä

Osaamisviitekehyksen käyttö työyhteisössä on yhteinen oppimis- ja kehittämisprosessi. Sen tavoitteena ei ole arvioida työntekijöitä tai vertailla osaamista, vaan tunnistaa vahvuuksia, kehittämistarpeita ja yhteisiä toimintatapoja tekoälyn vastuulliseen käyttöön nuorisotyössä. Prosessi voidaan toteuttaa neljässä vaiheessa. Osaamisviitekehyksen käyttö ei ole kertaluonteinen harjoitus, vaan osa jatkuvaa oppimista ja organisaation kehittämistä.

1. Valmistautuminen ja yhteisen lähtökohdan luominen

Ennen yhteistä käsittelyä työyhteisö varaa riittävästi aikaa, tutustuu osaamisviitekehykseen, eettisiin ohjeistuksiin sekä organisaation tekoälyä, tietosuojaa ja digitaalista toimintaa koskeviin ohjeisiin. Samalla sovitaan käsittelyn tavoitteista ja luodaan turvallinen ilmapiiri, jossa erilaiset kokemukset, kysymykset ja osaamistasot voidaan tuoda esiin rakentavasti.

2. Nykytilan arviointi ja yhteinen keskustelu

Työntekijät arvioivat omaa ja työyhteisön osaamista osaamisalueiden ja osaamistasojen avulla esimerkiksi itsearviointina, pienryhmäkeskusteluina, työpajana tai anonyymina kyselynä. Tarkoituksena ei ole määrittää yhtä oikeaa osaamistasoa, vaan muodostaa yhteinen käsitys vahvuuksista, kehittämistarpeista ja olemassa olevista hyvistä käytännöistä.

3. Kehittämiskohteiden ja toimenpiteiden sopiminen

Arvioinnin pohjalta työyhteisö tunnistaa tärkeimmät osaamisen kehittämiskohteet ja sopii konkreettisista toimenpiteistä. Päätöksissä voidaan määritellä esimerkiksi tarvittava koulutus, vertaisoppimisen tavat, yhteiset pelisäännöt, pilotit, vastuunjako sekä se, miten tekoälyn käyttö toteutetaan läpinäkyvästi.

4. Kirjaaminen, seuranta ja jatkuva kehittäminen

Prosessin tulokset kirjataan osaksi organisaation normaalia kehittämis-, koulutus- tai toimintasuunnittelua. Dokumentaatioon merkitään nykytila, tunnistetut vahvuudet ja kehittämistarpeet, sovitut tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, aikataulut, resurssit sekä seurannan mittarit. Työyhteisö arvioi etenemistä säännöllisesti ja päivittää toimintatapoja tekoälyn, työn tarpeiden ja sääntelyn muuttuessa.