Medialukutaito ja vaalivaikuttaminen

Medialukutaito on erityisen tärkeää vaalien alla, kun kansanedustajaehdokkaat pyrkivät vakuuttamaan äänestäjät ja saamaan heidät puolelleen. Uutisia, sosiaalista mediaa ja muita muita mediasisältöjä selaillessa on tärkeää olla hereillä: tunnistaa erilaisia vaikuttamisen keinoja, osata kyseenalaistaa sekä punnita faktoja ja niiden tarkoitusperiä.

Alle on koottu yleisimpiä vaikuttamisen keinoja erityisesti poliittisen vaikuttamisen ja medialukutaidon näkökulmasta. Jokaisen keinon yhteydessä annetaan myös vinkki, miten sitä tunnistaa ja minkälaisia asioita sen kohdalla voi pohtia.

Materiaali on tehty yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa: Inari Sakki, sosiaalipsykologian professori, Helsingin yliopisto & Lassi Rikkonen FM, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

Miten meihin vaikutetaan? — Tunnista yleisimmät vaikuttamisen keinot!

1. Tunteisiin vetoaminen

Kun viestin sanoma herättää voimakkaita tunteita, kriittinen ajattelu vähenee. Tunteisiin vetoaminen on tehokas vaikuttamisen tapa ja siksi sitä käytetään paljon myös politiikassa. Erityisen vaikuttavaa on negatiivisten tunteiden, kuten pelon tai vihan herättäminen. Siksi esimerkiksi erilaisten uhkakuvien maalailu on tyypillistä politiikassa.

VINKKI: Ole hereillä, kun tunteesi kuohahtavat. Mieti, mikä tarkalleen ottaen sanotussa, nähdyssä tai kuullussa aiheutti kyseisen tunteen? Entä onko tunne aiheellinen vai kenties tarkoituksellisesti herätetty? Hetken hengähdyksen jälkeen vastareaktiokin on usein harkitumpi.

2. Järkeistäminen (eli rationalisointi)

Poliittisen vaikuttamisen tehokeinona käytetään usein niin sanottua faktapuhetta. Puhutaan esimerkiksi numeroista (kuten miljardeista), prosenteista sekä vedotaan tilastoihin tai tutkimuksiin. Tämän tyyppinen puhe helposti harhauttaa kuulijan kuvittelemaan, että kyse olisi jollakin tavalla puolueettomasta ja objektiivisemmasta totuudesta.

VINKKI: Muista, että numerot ja tilastot ovat loistavia retorisia materiaaleja, joita kukin puhuja voi käyttää ja tulkita omien tarkoitusperien mukaisesti. Esimerkiksi nostamalla esiin ”sopivat” tutkimukset tai tilastot, korostamalla jotain lukua tai jättämällä mainitsematta toisen voi ajaa omia tarkoitusperiä.

3. Tiedon ja ajatusten yksinkertaistaminen

Vaikeita ja monimutkaisia asioita usein yksinkertaistetaan, jotta niitä on helpompi ymmärtää. Tämä on toimivan demokratian edellytys. Jos monimutkaisia asioita kuitenkin yksinkertaistetaan liikaa, on vaarana, että jotain olennaista tipahtaa matkasta ja tieto vääristyy.

VINKKI: Jos monimutkaiseen ja vaikeaan asiaan esitetään todella yksinkertaista selitystä, on hyvä miettiä, voiko asia todella olla näin? Jos on, miksi sille ei ole tehty mitään? Entä ovatko muut samaa mieltä? On tärkeää muistaa, että asioilla on aina monta puolta.

4. Uskottavuudella vetoaminen

Arvoihin ja tarpeisiin vetoaminen tuntuu henkilökohtaiselta ja herättää luottamusta. On luonnollista, että ihmiset uskovat samankaltaisia ihmisiä kuin he itse ovat, mutta tästä on hyvä olla tietoinen. Heidän, jotka jakavat samanlaisen taustan tai arvot, uskotaan pystyvän vastaamaan omiin tarpeisiin, pelkoihin tai toiveisiin.

VINKKI: Pohdi, keneen sinä luotat? Onko sinulla jotain yhteistä hänen kanssaan, kuten koulutus, kotipaikkakunta, mielenkiinnon kohteet tai muita yhteisiä arvoja? Voit myös tarkastella kenen puolesta hän esittää väitteitä: omasta (“minä”), ryhmän (“me”, esimerkiksi puolue) vai laajemman joukon (“me”, esimerkiksi suomalaiset).

5. Tarinallistaminen

Tarinat saavat huomiota, koska niissä on aikaan sidottu juoni ja niissä esiintyy usein kiinnostavia henkilöitä ja hahmoja, joihin voi samaistua. Tarinoiden kertominen on luonnollinen osa ihmisyyttä ja siksi niiden kautta tapahtuva vaikuttaminen saattaa jäädä usein huomaamatta.

VINKKI: Kun huomaat jonkun käyttävän tarinaa vaikuttamisen keinona, mieti millaisia asenteita, faktoja tai uskomuksia siinä esiintyy.

6. Vastustajaan kohdistuva hyökkäys

Vastakkainasettelu on tehokas tapa kiinnittää huomiota. Politiikassa vastakkainen puolue halutaankin usein esittää negatiivisessa valossa ja tämä on osa politiikkaa. Vastustajien syyttelyyn keskittyvä retoriikka voi kuitenkin sivuuttaa itse asian, mikä ei ole tarkoituksenmukaista.

VINKKI: Pohdi, mihin poliittisen vastustajan syyttelyllä ja mustamaalaamisella pyritään. Onko se esimerkiksi keino sivuuttaa muita tärkeitä puheenaiheita tai mahdollisuus esittää oma puolue uhrin asemassa.

7. Huumori

Erityisesti nuorten suosimilla sosiaalisen median alustoilla poliittisen vaikuttamisen keinona käytetään usein huumoria. Nokkela huumori auttaa erottumaan massasta ja tuo usein seuraaja. Sen avulla voi myös tehdä vakavasta sisällöstä kevyttä tai vetää vitsiksi poliittiseen vastustajaan tai muihin ihmisryhmiin liittyvää solvaavaa ja syrjivää sisältöä. Tällainen pilkkaamiseen perustuva toisen häpäiseminen on omiaan herättämään tunteita ja kahtiajakoa puolesta ja vastaan.

VINKKI: Kiinnitä huomiota kuka nauraa ja kenelle tai mille nauretaan. Ihmisten ja ihmisryhmien pilkkaaminen huumorin varjolla ei ole hyväksyttävää ja politiikassakin on tärkeä pitää keskustelu asioissa, ei ihmisten henkilökohtaisissa ominaisuuksissa.