Mediakasvatusosaamisen ja koulutuksen kehittämistarpeet – kyselyn tulokset

Raportti

Miten mediakasvatus näkyy lasten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten arjessa, ja mistä aiheista kaivataan lisää tietoa ja osaamista? Minkälaisia mahdollisuuksia ammattilaisilla on kehittää omaa osaamistaan? Näitä teemoja selvitettiin Mediakasvatusseuran toteuttamassa koulutuskyselyssä, johon vastasi 170 kirjasto-, kasvatus-, ja museoalan ammattilaista loppuvuodesta 2017. Kysely oli osa Media Coach -koulutuskonseptointihanketta. Sen tarkoituksena oli tukea Mediakasvatusseuran yleistä koulutustoiminnan kehittämistä, joka jatkuu vuonna 2019 muun muassa Media Coach EDU -koulutushankkeen myötä.

Tuottaja:

Mediakasvatusseura ry

Kyselyn toteutus: Laura Sillanpää

Teksti ja infografiikat: Saara Sivonen

Julkaisuvuosi:

2018

Vastaajajoukossa monen alan ammattilaisia

Kysely pyrki tavoittamaan maantieteellisesti mahdollisimman kattavaa joukkoa lasten ja ja nuorten parissa toimivia tai toimintaa suunnittelevia ammattilaisia. Vaikka vastaajajoukko ei olekaan koko alan kannalta edustava, voidaan sen perusteella ainakin alustavasti arvioida Mediakasvatusseuran kohdeyleisöä edustavien ammattilaisten työstä, tarpeista ja toiveista.

Vastaajien kirjosta näkee, että mediakasvatusta tehdään monilla erilaisilla työpaikoilla ja ammattinimikkeillä. Suurin ammattiryhmä vastaajien keskuudessa oli kirjastotyöntekijät. Seuraavaksi eniten kyselyyn vastasi opettajia, nuorisotyöntekijöitä ja museotyöntekijöitä. Lisäksi vastaajien joukossa oli edustettuna muita ammattiryhmiä, kuten varhaiskasvattajia, järjestötyöntekijöitä, kerhonohjaajia ja opiskelijoita. Maantieteellisesti vastaajat sijoittuivat eri puolille Suomea, ja suurin yksittäinen vastaajaryhmä oli Uudellamaalla työskentelevät (27%).

Ammattilaiset kohtaavat työssään monenlaisia mediakasvatukseen liittyviä teemoja. Yleisimmin toistuvia teemoja ovat kyselyn perusteella kuvaaminen ja videoiden tekeminen, pelaaminen, mediasisältöjen kriittinen arviointi sekä tietoturva ja yksityisyys. Vastaajien arjessa näkyvät myös monet ajankohtaiset mediailmiöt ja sovellukset, median tuottaminen esimerkiksi tubettamalla tai koodaamalla sekä teknologian uudet mahdollisuudet kuten lisätty todellisuus tai virtuaalitodellisuus.

Eri ammattiryhmien vastauksissa ilmeni vain pientä hajontaa sen suhteen, mitkä teemat toistuvat useimmiten. Esimerkiksi kouluissa ja museoissa yleisin mediakasvatusteema on kuvaaminen ja videoiden tekeminen, kirjastoissa taas pelaaminen ja nuorisotyössä ajankohtaiset sovellukset ja palvelut.

Osaamisen kehittäminen tärkeää

Valtaosa vastaajista tunnistaa mediakasvatuksen omaan työnkuvaan kuuluvaksi, mutta sen toteuttamiseen liittyy monia haasteita. Vain hieman alle viidennes kokee hallitsevansa riittävästi mediakasvatukseen liittyvää tietoa ja käytännön osaamista. Osaamisen päivittämistä pidetäänkin yleisesti tärkeänä tavoitteena. Ilahduttavasti vastaajista valtaosan työpaikoilla rohkaistaan työntekijöitä ammatillisen osaamisen kehittämiseen, ja kolmella neljästä on mahdollisuus käyttää työaikaansa kouluttautumiseen. Kuitenkin vain 18% vastaajista ilmoitti, että työyhteisöissä on asetettu selkeät tavoitteet mediakasvatukselle. Tämä voi tarkoittaa sitä, että mediakasvatuksen toteutus muodostuu asiasta kiinnostuneiden aktiivien näköiseksi ja että se on riippuvaista heidän ajallisista resursseistaan.

Vaikka mediakasvatus on ammattilaisten työssä vahvasti läsnä, vain hieman yli kolmanneksen pohjakoulutuksessa oli käsitelty mediakasvatukseen liittyviä teemoja. Lisäksi muun muassa opettajaopiskelijat ja nuorisotyöntekijät  ovat aiemmissa kyselyissä kertoneet, ettei pohjakoulutus tarjoa riittäviä valmiuksia mediakasvatuksen toteuttamiseen. Osaamisen ajankohtaiselle ja systemaattiselle kehittämiselle on siis tarvetta.

Ammattilaiset näyttävät kuitenkin olevan aktiivisia oman osaamisensa kehittäjiä, sillä yli puolet ilmoitti osallistuneensa mediakasvatusaiheisiin koulutustilaisuuksiin ja löytävänsä tarpeen vaatiessa lisää tietoa ja työkaluja mediakasvatuksen toteuttamiseen. Osaamisen kehittäminen ei tarkoita pelkästään koulutuksiin ja seminaareihin osallistumista, vaan monet opettelevat uusia asioita kollegoidensa kanssa ja jakavat oppimiaan asioita työyhteisössä eteenpäin.

Vaikka motivaatio osaamisen kehittämiselle on korkea, mahdollisuudet osallistua koulutuksiin eivät aina tue tavoitteita. Vain 15% vastaajista kertoi lähistöllään olevan riittävästi mediakasvatusaiheista koulutusta. Vaikka tuloksia ei voidakaan yleistää

koskemaan koko kasvatus- ja koulutusalaa, antavat vastaukset viitteitä alueellisesta vaihtelusta. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa työskentelevistä vastaajista vajaa kolmannes (31%) ilmoitti lähistöllään olevan riittävästi koulutuksia, kun taas muiden maakuntien vastaajista näin totesivat vain yksittäiset vastaajat. Maantieteellinen sijainti onkin yleisin syy jättää kiinnostava koulutus väliin.

Lisäksi korkea hinta ja ajan puute rajoittavat koulutuksiin osallistumista. Opettajista peräti 92% ilmoitti ajan puutteen syyksi jättää lisäkoulutus väliin. Ajan puute on vahvasti yhteydessä myös maantieteelliseen sijaintiin, sillä mitä kauempana koulutus järjestetään, sitä enemmän siihen osallistuminen vie aikaa. Osaamisen kehittämistä pidetään kuitenkin niin tärkeänä, että yli kolme neljästä vastaajasta ilmoitti tekevänsä sitä myös vapaa-ajallaan. Ajan puute työpäivän aikana näyttää siis johtavan siihen, että osaamista kehitetään omalla ajalla.

Millaista mediakasvatuksen lisäkoulutusta kaivataan?

Kun mahdollisuudet antavat myöten, lisäkoulutus valitaan ensisijaisesti mielenkiintoisen ja ajankohtaisen sisällön perusteella. Koulutuksista saatavat opintopisteet ja erilaiset sertifikaatit eivät taas houkuttele kouluttautujia samalla tavalla, mutta niillekin on kannattajakuntansa.

Lisäkouluttautumisen on tärkeää olla vaivatonta ja ajallisesti tehokasta. Lyhytkestoiset, muutaman tunnin työpajat ja koulutukset nousivat vastaajien joukossa suosituimmiksi koulutusmuodoiksi. Lisäksi yksittäiset seminaarit, keskustelutilaisuudet ja webinaarit olivat vastaajien mielestä houkuttelevia. Tämä heijastelee lisäkoulutukseen käytettävissä olevan ajan niukkuutta.

Lähes kolmasosa vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostunut verkkokursseista ja monimuoto-opinnoista, mikä kertoo siitä, että laajemmillekin koulutusmuodoille löytyy kannattajia. Verkossa järjestettävät koulutukset vähentävät matkustamisen tarvetta ja helpottavat näin osallistumista.

Useimmiten arjessa esiin nousevat mediakasvatusteemat näyttävät olevan myös niitä, joista kaivataan kipeimmin lisäkoulutusta. Yleisimpiä toiveaiheita ovat tietosuoja ja yksityisyys, ajankohtaiset sovellukset ja palvelut, minäkuvan ja identiteetin muovautuminen, kuvaaminen ja videoiden tekeminen sekä mediasisältöjen kriittinen arviointi.

Eri ammattiryhmien välillä toiveet koulutusteemoista ovat melko yhdenmukaiset, joskin vastauksista nousi esiin myös pieniä eroja. Nuorisotyöntekijät ovat

keskivertoa kiinnostuneempia värkkäämisestä eli maker-toiminnasta. Museotyöntekijät taas osoittivat kiinnostusta lisättyyn todellisuuteen (AR) ja kansalaisvaikuttamiseen.

Vastauksista nousi esiin tarve pysyä mukana nopeasti muuttuvassa mediaympäristössä ja teknologian muutoksessa, ja vastaajat ovatkin huolissaan mediakasvatusaiheisen tiedon vanhenemisesta. Alati muuttuva media-arki ja nopeasti leimahtavat kohut nostavat jatkuvasti uusia teemoja mediakasvattajien agendalle. Pelko tiedon vanhenemisesta voi myös heijastella teknologiakeskeistä näkökulmaa mediakasvatukseen. Tämänkin kyselyn toteutuksen jälkeen mediakentällä on ehtinyt tapahtua paljon, ja tänä päivänä lisäkoulutustarpeissa saattaisivat korostua enemmän esimerkiksi algoritmit ja informaatiokuplat tai toisaalta nuorten turvataidot sosiaalisessa mediassa.

Media Coach -koulutuskonsepti heijastelee kentän tarpeita

Koulutuskyselyn tuloksia on hyödynnetty Mediakasvatusseuran Media Coach -koulutuskonseptin suunnittelussa. Tulokset heijastelevat Mediakasvatusseuran monialaisen kohdeyleisön tarpeita ja kiinnostusta mediakasvatusosaamisen kehittämiselle. Kyselyyn vastanneista valtaosa saa käyttää työaikaansa kouluttautumiseen, ja heitä rohkaistaan kehittämään osaamistaan, mikä on tukenut suunnitelmia tehdä Media Coach -koulutuksesta osallistujan työhön kytkeytyvä.

Media Coachista haluttiin luoda myös työyhteisöjen vahvuuksia ja ammatillisen osaamisen moninaisuutta hyödyntävä. Kyselyyn vastanneista 65% kertoi opettelevansa uusia asioita työtovereiden kanssa, ja 87% kertoi jakavansa hyviä toimintatapoja työyhteisössään. Lisäkoulutuksilla on siis kauaskantoisempiakin vaikutuksia kuin yhden työntekijän osaamisen lisääminen. Media Coach -koulutuksen yhtenä tavoitteena on se, että uusi osaaminen hyödyttää koko työyhteisöä.

Tärkeää on, että koulutukset ovat joustavasti töihin soviteltavissa. Lisäksi kyselystä kävi selkeästi ilmi tarve valtakunnallisille ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella järjestettäville koulutuksille. Media Coach -hankkeessa tämä tarkoittaa painotusta verkko-opintoihin sekä alueellisten, lyhytkestoisten työpajojen järjestämistä. Keväällä 2019 tätä pilotoidaan kolmella paikkakunnalla Media Coach EDU -hankkeen myötä.

Kohtuullinen kiinnostus verkkokursseja ja monimuoto-opintoja kohtaan kertoo myös siitä, että laajalle ja pitkäjänteisyyttä vaativalle mediakasvatuskoulutukselle on tilausta. Alkuperäinen idea ammatillista osaamista syvällisesti kehittävästä Media Coach -koulutuksesta on siis selvästi toteuttamiskelpoinen. Koulutustarpeiden selvittäminen kyselyn avulla loi mahdollisuuksia käytännönläheiselle ja aidoista tarpeista kumpuavalle koulutuksen kehittämiselle.

Minkälainen koulutus Media Coach -hankkeen aikana sitten luotiin? Tutustu koulutuskokonaisuuden kuvaukseen Media Coach -verkkosivuilla.