4. Mediakasvatukselle oma alueellinen kehittämisryhmä?

Mediakasvatuksen alueellisen kehittämisen näkökulmasta olisi tärkeää, että samalla seudulla toimivat mediakasvatuksesta kiinnostuneet pystyisivät kohtaamaan toisiaan säännöllisesti. Voisiko oman alueen kirjasto, elokuva- tai kulttuurikeskus toimia mediakasvatusverkoston hermokeskuksena, jossa olisi luontevaa kokoontua vaikkapa kolme, neljä kertaa vuodessa kertomaan, mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla? Tällaisen verkoston perustamista kannattaa harkita etenkin, jos alueelle on saatu rahoitettu mediakasvatushanke – verkoston perustaminen voi tällöin olla osa hankkeen aikaansaannoksia. On tärkeää huomioida, että vaikka hanke päättyy, voi verkosto silti jäädä elämään. Millaisia mahdollisuuksia sille on ja miten ryhmän jatkuvuudesta pidetään huolta?

”Alueellinen kehittämisryhmä oli hyödyllinen, mutta aikansa kutakin. Kukaan meistä ei ehtinyt organisoida verkostoa omien töiden lisäksi. Kenties jatkettaessa toiminta olisi saanut enemmän näkyvyyttä ja eri toimijat olisivat voineet kehittää erityisosaamistaan yhdessä nykyisen jossain määrin rinnakkaisen toiminnan sijaan. Jotain siemeniä nykyiselle mielestäni hyvin toimivalle yhteistyölle kehittämisryhmä loi. Luottamuk sellisen ilmapiirin, kenties.”

Mediakasvatuksen kehittämisryhmien tehtävänä on:

• luoda yhteistyösuhteita
• suunnitella esimerkiksi yhteisiä kampanjoita ja tapahtumia
• levittää tietoa meneillä olevista mediakasvatustoiminnoista,
• jakaa osaamista ja neuvoja ryhmän jäsenille hankkeiden
• onnistumisen tueksi,
• pohtia alueellisia haasteita, joihin ryhmä voi vaikuttaa ja kehittää alueellisia ratkaisumalleja.

Verkostoja voi virittää myös verkon yli. Esimerkiksi Facebookissa on useita kehittämisryhmiä, joihin voi liittyä ja lähteä kehittämään alueellisia verkostoja. Ryhmän voi myös perustaa itse ja kutsua siihen avainhenkilöitä omalta alueelta. Ryhmän ylläpitäminen ja keskustelun herättäminen ovat jonkin verran aikaa vieviä toimintoja, joihin kannattaa resursoida, mikäli keskustelun herättäminen verkossa koetaan tärkeäksi. Useimmat ulkoiseen viestintään tarkoitetut sosiaalisen median palvelut (esimerkiksi oman hankkeen tiedotussivut) voivat vaatia lähes päivittäistä päivitystyötä. Yhteismoderointi ja vastuun jakaminen useammalle yhteistyöorganisaation edustajalle vähentää yhden ihmisen painetta päivitystyöstä. Sisäisen, pienen työryhmän ylläpito vaatii seuraamista, mutta ei välttämättä niin paljon päivittämistä. On hyvä huomioida kuitenkin myös se, että sosiaalisissa medioissa liikkuminen ja keskustelun herättely eivät ole kaikille toimijoille luontevaa toimintaa ja joissakin organisaatioissa se voidaan työaikana jopa estää.